Osta oma ikäihminen – Yhdenlainen dystopia terveydenhuollosta
Kun sairaanhoidon rahat ovat vähissä, tarvitaan tulevaisuudessa kovia otteita, kirjoittaa Niklas Thesslund fiktiivisessä tekstissään.
”No niin, terve, terve, terve vaan teille kaikille sinne yleisöön ja toivottavasti jokaiselle on löytynyt jonkinlainen penkki tai jakkara takapuolen alle. Sellainen tulee nimittäin tarpeeseen, sillä näillä uusilla Rompepäivillä ei mikään ole niin kuin ennen.
Niille, jotka eivät näitä Rompepäiviä tunne, niin tämähän on keskikesän juhla. Sanotaan, että se olisi juhannus, mutta kyllä se on tämä Rompepäivät, jossa on siis perinteisesti tavattu myydä jos jonkinlaista pihanperälle tai liiterin nurkkaan jäänyttä vanhaa tavaraa. On myyty vanhoja kylvökoneita ja höyläpenkkejä, pyykkilautoja ja keskimoottoreita, traktoreita osina ja kokonaisina. Onpahan yksi vanha kauppa-autokin kuulemma joskus vaihtanut omistajaa.
Nuoremmille sinne tiedoksi, että myymäläautot olivat liikkuvia ruokakauppoja, joista syrjäkylien väki saattoi ostaa tuoretta evästä. Nykyäänhän liikkuva myymälä tarkoittaa sitä, että jokainen pääsee puhelimestaan verkkokauppaan, mutta ennen se oli tosiaan kauppa joka liikkui, ei pelkästään raha.
Ja tästä rahasta päästäänkin siihen, että nyt on Rompepäivillä uudet tuulet. Se kun ei enää raha liiku. Tai kun sitä ei oikeastaan edes ole, ainakaan tällä meidän hyvinvointialueella. Lehdestä olette varmasti lukeneet, supistuksia ja leikkauksia on luvassa enemmän kuin entisessä synnytyssairaalassa. Siksi se on meikäläinenkin nyt joutunut tähän aivan uudelle asialle. Myyntimieheksi vaikka johtaa pitäisi.
Sillä kun rahaa ei ole ja verottaa ei voi, pitää panna vanhaa tarpeetonta tavaraa myyntiin vielä enemmän ja eri tavalla kuin ennen. Ja nytten te näette, mitä minä tarkoitan.
Menee tämä homma sillä tavalla, että minä heijastan tuonne lavan peräseinän skriinille aina kuvan siitä, mitä myyään ja te saatte sitten tarjota.
Ja sitten aletaan.
”Mitäs tarjotaan vai tarjotaanko mitään?”
Ensimmäisenä meillä on tässä Pentti, 79. Verenpainelääkitys ja diabetes, ei sen hankalampaa. Takana pitkä ura kunnan rakennustoimessa. Eli toimen pojasta ja miehestä siis kysymys, terveelliset elintavatkin aina ollut. Ei kuitenkaan lapsia tai muita lähiomaisia, joille tätä ikäihmisten hoivaa on tavattu ehdotella, ja siksi nyt täällä Rompepäivillä tarjolla. Mukaan tulee lautavuorattu talo käyttöullakolla ja omalla tontilla. Pihassa nurmikko ja karviaispensas, vajassa hallitunkki, ruohonleikkuri ja kanisteri bensaa.
Mitäs tarjotaan vai tarjotaanko mitään? Toisilta alueilta tulleille hinta on tietenkin alempi. Jos tuntuu, että vielä on vähän mietittävä, voidaan käydä seuraavatkin kohteet läpi ja otetaan tarjoukset kaikista sitten lopuksi.
Seuraava onkin sitten Teija, 84. Glaukooma, ahtaat hermoradat alaraajoissa ja epäily muistisairaudesta. Tomera tapaus silti vielä, kellot osasi muistitestissä piirtää ja senkin tiesi, mikä on murtovesi ja kuka kirjoitti Sinuhen. Opettajatausta, Kajaanin seminaarin tyttöjä. Korkeasti koulutetut lapset, mutta molemmilla ulkomainen puoliso ja siksi poissa Suomesta. Pitkä matka olisi tulla Portugalista hoivahommiin, vielä kun haluavat maata pitkin kulkea. Puoliso kuollut, mutta yhdessä rakennettu tiilitalo vielä kunnossa niin kuin kuvista näette. Oikealla hinnalla sen voisi saada kaupaksi, ei kaikki valesokkelia pelkää.
Mitäs laitetaan, Teija ja tiilitalo, onko siellä ostohousuja kellään? Jos ei, kurkataan vielä iltapäivän kolmas kaveri, Marko.
Marko onkin sitten meidän nuorisoa tänään, 40-vuotias jässikkä mutta kotikylänsä nuorin kaveri. Automies, sekalaisia töitä, mutta nyt masennusta ja ahdistusta. Oli nuorempana tarkka poika ampumaan lintuja, mutta enää ei tahdo voimat riittää. Auttelee kuitenkin vanhoja vanhempiaan jaksaessaan ja asuu näiltä jäänyttä taloa. Kiva talo kyllä, pitkät näkymät, mutta olisiko sitten niin, että myös ainoat.
Niin olisiko täällä joku halukas tarjoilemaan vähän uusia näkymiä, kättä pystyyn vaan. Jos ei tässä rohkene, niin voi myös tulla vetämään hihasta tuossa kun kahvia juodaan.
”MobilePay käy.”
No niin, no niin, täällä sitä taas ollaan! Mutta ilman yhtä ainoaa tarjousta. Se voi olla, että teistäkin moni on niin tottunut hoitamaan kaikki hommat netissä, että tuntuu vieraalta tällainen perinteinen huutokauppa. Teille sanonkin sen, että meiltä on tulossa myös puhelinsovellus, huutolainen.net, ja sinne tulee uusia kohteita joka päivä. MobilePay käy.
Toinen vaihtoehto on se, että olette kieltäytyneet huutamasta ja ajatelleet, että ei tätä hommaa näin voi hoitaa.”
Kirjoittaja on aikakauslehti Imagen päätoimittaja.
