Hälytyskellot soivat Orpolle ja Purralle – Mikä säästö on sellainen, joka lopulta johtaa kulujen kasvuun?
Hallituksen leikkausten ja veronalennusten perusteet näyttävät pitkälti ideologisilta, kirjoittaa tuottaja Johannes Kotkavirta.
Hallitus on tällä viikolla kokoontunut niin sanottuun puoliväliriiheen päättämään valtiontalouden suunnasta tulevina vuosina. Ennakkotietojen mukaan toteutuslistalla olisi merkittävä veroale, jossa leikataan esimerkiksi palkansaajien tuloveroa ja yritysten maksamaa yhteisöveroa. Tähtäimessä on talouskasvun vauhdittaminen.
Petteri Orpon (kok) hallituksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät juuri talouteen. Keskeinen lupaus eduskuntavaalien jälkeen oli velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriön mukaan tämä tavoite ei ole täyttymässä, vaan Suomen valtionvelan arvioidaan kasvavan 34,5 miljardilla eurolla vuosina 2026–2029. Velkaantuminen uhkaa syventyä entisestään, sillä Suomi tulee seuraavien vuosien aikana tarvitsemaan miljardeja euroja uusiin puolustushankintoihin.
Tuoreen varoituksen tarjosi Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) selvitys, jonka mukaan Orpon hallituksen talouspolitiikka johtaa kysynnän vähentymiseen, talouskasvun merkittävään heikentymiseen ja siten julkisen velkasuhteen kasvuun. Tutkijoiden mukaan heikossa taloustilanteessa kasvua tulisi vauhdittaa elvyttämällä, ei saksia heiluttelemalla.
Hallituksen toiveissa kuitenkin on, että veroalen ansiosta talous piristyisi ja ”velkalaivakin” alkaisi vähitellen kääntyä. Alemman yhteisöveron toivotaan saavan yritykset investoimaan nykyistä enemmän Suomeen. Historia ei tarjoa näille toiveille kummoisia perusteita: kun yhteisöveroa reilu vuosikymmen sitten alennettiin edellisen kerran, ei yritysten investoinneissa nähty mainittavaa muutosta. Vaarana on, että veronalennukset jättävät nytkin valtiontalouteen miljardiluokan aukon, joka täytyy paikata uusilla menoleikkauksilla tai lisävelalla.
Onko Suomella nykyisessä taloustilanteessa todella varaa valtaviin veronalennuksiin, joiden vaikutus on näin epävarmalla pohjalla?
”Pienituloisiin ja huono-osaisiin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat lähinnä ideologisilta, vaikka niitäkin perustellaan taloudella.”
Hyvätuloisten palkansaajien ja yritysten verojen alentaminen näyttää vielä heikommin perustellulta ratkaisulta, kun katsoo samalla hallituksen muita toimia. Elinkeinoelämä on vaatinut maahanmuuton helpottamista yrityksiä vaivaavan osaajapulan helpottamiseksi. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin viimevuotisessa kyselyssä hallituksen maahanmuuttopolitiikka nousi yritysten suurimmaksi huolenaiheeksi. Näistä toiveista huolimatta valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on erikseen korostanut, ettei hallitus edistä maahanmuuttoa puoliväliriihessä.
Jos talouskasvun avaimet ovat yrityksillä, kannattaisiko yritysten omia tarpeita kuunnella?
Myös pienituloisiin ja huono-osaisiin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat lähinnä ideologisilta, vaikka niitäkin perustellaan taloudella. Hallitus teki viime ja tänä vuonna suuria leikkauksia sosiaaliturvaan, esimerkiksi työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. THL:n arvion mukaan leikkaukset voivat pudottaa köyhyysrajan alapuolelle jopa 100 000 suomalaista.
Kuinka paljon säästöjä köyhyyteen ja toimeentulotuelle putoavat ihmiset lopulta tuovat?
”Pahimmillaan huono-osaisuus periytyy riittävän tuen puutteessa seuraavalle sukupolvelle.”
Erityisesti nuorilta leikkaaminen tuntuu järjettömältä, kun tiedetään, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Hallitus on esimerkiksi päättänyt lastensuojelun jälkihuollon ikärajan pudottamisesta 25:stä 23 vuoteen. THL:n tutkimusprofessori Tarja Heinon arvion mukaan muutos voi säästöjen sijaan lisätä yhteiskunnan menoja. Pahimmillaan huono-osaisuus periytyy riittävän tuen puutteessa seuraavalle sukupolvelle.
Mikä säästö on sellainen, joka lopulta aiheuttaa kulujen lisääntymistä?
Kuinka järkevää on tehdä talouspolitiikkaa, jota tutkitun tiedon sijaan ohjaa pääasiassa oma ideologia?
Sellainen ei ole vastuullista vaan yksinkertaisesti tyhmää.
