Kuvien määrä koulukirjoissa kasvaa ja tehtävät helpottuvat, mutta oppimistulokset heikkenevät – ”Voiko lasta päästää luokalta, jos hän ei osaa lukea?
Opettajat ovat huomanneet oppikirjojen sisällön keventyneen ja kuvien määrän lisääntyneen. Samaan aikaan oppimistulokset ovat heikentyneet. Apu selvitti, miten nämä muutokset liittyvät toisiinsa.
Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli oppimistuloksia mittaavien Pisa-testin kärjessä. Nyt tilanne on toinen, ja nuorten lukutaito on heikentynyt merkittävästi. Edellisessä, vuoden 2022 Pisa-testissä sekä tyttöjen että poikien lukutaito laski enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös yliopisto-opiskelijoiden on vaikea lukea pitkiä tekstejä.
Samaan aikaan monet opettajat ovat huomanneet koulujen oppikirjojen muuttuneen: nykyisissä oppikirjoissa on vuosituhannen alun kirjoihin nähden vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia. Onko vaatimustasoa laskettu?
Päätimme selvittää, miten oppikirjojen sisällön muuttuminen liittyy oppimistulosten heikkenemiseen. Ovatko tehtävät helpottuneet? Entä mikä on syytä ja mikä seurausta lukutaidon heikkenemisessä?
Opettaja Riikka Kurkimaa Ruununmyllyn koulusta Hämeenlinnasta opettaa tällä hetkellä nelosluokkalaisia. Kurkimaan mukaan tekstin vähentämisessä ajatuksena on, että kaikki oppilaat saataisiin pysymään mukana.
– Lyhyet tekstit eivät vaadi syventymään ja kehittämään lukutaitoa. Halutaan kaikille onnistumisen elämyksiä, mutta voiko päästää lapsia luokalta toiselle, jos he eivät osaa lukea? Kurkimaa kysyy.
