
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on julkisuudessa aina, kun puhe kääntyy koronaviruksen vaikutuksiin kouluissa. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun lähiopetusrajoitukset otettiin käyttöön maaliskuussa. Valtaosa koululaisista jäi kotiin alle viikossa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professorin Katariina Salmela-Aron mukaan ministeri perusteli poikkeustilanteen ratkaisut hyvin.
– Etäkoulun pystyttämisessä onnistuttiin hyvin verrattuna moneen maahan. Opettajamme ovat hyvin koulutettuja, ja heillä on hyvät digivalmiudet, Salmela-Aro sanoo.
Päiväkotilasten ja pienten koululaisten kohdalla oltiin ensin epävarmoja siitä, saako lapsen viedä tarvittaessa päiväkotiin tai kouluun. Ministerin oli tarkennettava ohjeita.
– Tärkeintä kriisitilanteessa on, että viestintä on yksiselitteistä. Hieno esimerkki viestinnästä oli ministereiden lapsille suunnattu tiedotustilaisuus.
Lähiopetusta rajoitettu valmiuslain nojalla
Kun tartuntojen kasvu hidastui, keskustelu koulujen avaamisesta toukokuussa alkoi tiivistyä. Vanhemmat, koululaiset ja koulujen työntekijät odottivat vielä seuraavan lehden painoon mennessä tietoa siitä, miten kevään opetus järjestetään.
Andersson korosti Twitterissä 27. huhtikuuta, että lähiopetusta rajoitettiin terveysviranomaisten suosituksesta valmiuslain nojalla. Jos epidemiatilanne muuttuu, rajoituksia on purettava.
– Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan kyse on perusoikeuksien punninnasta.
Salmela-Aron mukaan kaksikin viikkoa ovat koululaisille tärkeitä.
– Koulu tuo turvaa ja jatkuvuutta lapsen arkeen. Lähiopetus on hyväksi jokaisen lapsen sosiaaliselle ja psykologiselle hyvinvoinnille, ei pelkästään haavoittuvassa asemassa oleville.