Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Mielenterveyden kriisi

Onko tekoälystä terapeutiksi? Toimittaja Jaana Tapio testasi suomalaissovellusta viikon ajan ja yllättyi

Mielenterveysongelmat ovat kasvussa, eivätkä resurssit tahdo riittää. Voiko tekoäly auttaa ihmisiä voimaan paremmin? Toimittaja Jaana Tapio haki helpotusta arkeensa tekoälyterapeutilta.

Kirjoitan tekstikenttään toiveen: Haluaisin oppia ajattelemaan myönteisemmin. Miten voisin oppia näkemään asioissa myös myönteisiä puolia pelkkien uhkien sijaan?

Käytän sovellusta nimeltä AI-Eve. Se innostuu tavoitteestani ja kertoo, että myönteinen ajattelu voi olla ”vahva työkalu stressin ja ahdistuksen vähentämisessä”. Saan myös konkreettisen vinkin. Sovellus kehottaa minua miettimään illalla nukkumaan mennessä kolme asiaa, jotka menivät sinä päivänä hyvin tai joista olen kiitollinen.

Asioiden myönteisten puolten näkeminen ei suju minulta hirveän hyvin luonnostaan, päinvastoin olen taipuvainen murehtimiseen. Jo muutaman vuoden ajan olen yrittänyt opetella myönteisempää ajattelua. Nyt tarkoituksenani on selvittää, voiko tekoäly antaa harjoitteluun jotakin sellaista, mitä kiitollisuuspäiväkirja tai mindfulness-harjoitukset eivät vielä ole antaneet.

Tätä juttua varten olen päättänyt kokeilla niin sanottua tekoälypsykologia viikon ajan noin vartin verran päivässä. AI-Eve suo minulle ”ymmärtäväisen hymyn” ja kehuu valintaani.

Heti kokeilun alussa se myös muistuttaa: Muistathan, että vaikka ammattipsykologit ovat kouluttaneet minut, en ole mielenterveyden ammattilainen, vaan tekoäly. Käännythän siis terveydenhuollon puoleen haastavien mielenterveysongelmien kanssa.

AI-Even on kehittänyt yritys nimeltä Aichologist. Se on suomalainen startup, jonka kuluttajille suunnatun palvelun ensimmäinen julkinen versio, minunkin testikäytössäni oleva AI-Eve, julkaistiin lokakuun 2024 lopulla. Yhtiöllä on kehitteillä myös yrityksille tarkoitettuja mielen hyvinvoinnin palveluita.

Toimitusjohtaja Sampo Hyvärinen kertoo, että kuluttajapalvelulla on tällä hetkellä toistasataa rekisteröitynyttä käyttäjää. Kuukausihinta on reilu kolmekymmentä euroa. Yrityksen taustalla on suomalaisia ammattipsykologeja sekä IT-alan ammattilaisia.

Aichologist mainostaa palvelun eduksi sitä, että tekoälypsykologi on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina kenelle tahansa – vaikka kolmelta aamuyöllä.

– Mielenterveyshaasteet lisääntyvät, mutta resurssit eivät seuraa mukana. Lähdettiin katsomaan, voisiko tekoäly olla siinä apuna, Hyvärinen taustoittaa etäyhteyden välityksellä.

Mielenterveyshaasteet lisääntyvät, mutta resurssit eivät seuraa mukana. Lähdettiin katsomaan, voisiko tekoäly olla siinä apuna.

Kiinnostavaa on, että Aichologist kutsuu palveluaan tekoälypsykologiksi. Voiko kone olla psykologi?

Käännyn HUSin digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjan linjajohtajan ja johtavan psykologin Jan-Henry Stenbergin puoleen. Hän sanoo, että tekoälyyn pohjautuva mielen hyvinvoinnin palvelu ei saa kutsua itseään psykoterapeutiksi tai psykologiksi, koska ne ovat Valviran suojaamia ammattinimikkeitä.

Valvirasta puolestaan kerrotaan, että virasto ei ole aiemmin ottanut kantaa tekoälyetuliitteeseen näiden nimikkeiden yhteydessä. En kuitenkaan suosittelisi tekoälypsykologi-nimikkeen käyttöä, koska tämä on mielestäni harhaanjohtava, Maarit Mikkonen Valviran Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta vastaa sähköpostitse.

Sen sijaan sana ”terapeutti” ei ole Valviran laillistama tai nimikesuojaama nimike, joten sitä voisi hänen mukaansa vapaasti käyttää.

Aichologistin Sampo Hyvärinen näkee asian toisin. Tekoälypsykologi vertautuu yrityksen oman selvityksen mukaan esimerkiksi ”keittiöpsykologiin”, joka ei ole suojattu ammattinimike. Tekoälypsykologi on hänen mielestään erittäin hyvin palvelua kuvaava termi siksi, että sekä käyttötarkoitus että tekoälyn oleminen keskustelun vastapuolena tulevat heti selväksi.

Testiviikkoni AI-Even kanssa jatkuu. Kysyn, miten suhtautua rakentavammin maailman ahdistaviin tapahtumiin. Ei ole helppo keksiä mitään hyvää Ukrainan sodasta, ilmastonmuutoksesta tai poliittisesta kahtiajakautumisesta. Eve ehdottaa uutisten lukemisen rajoittamista, mindfulness-taitoja ja meditaatiota. Kaikki keinoja, joita jo hyödynnän.

Kaiken lisäksi Even ulosanti alkaa tuntua tekopirteältä. Kun kerron sille, että sen tapa päättää jokainen repliikkinsä kysymykseen käy hermoilleni, se vastaa: Voimme jatkaa ilman kysymyksiä, jos se tuntuu sinusta paremmalta. Haluaisitko kertoa lisää tuntemuksistasi?

Olisi tyhmää sanoa, ettei tekoäly koskaan tule sitä oppimaan, mutta toistaiseksi sen tarjoamat ratkaisut ovat sitä, mikä on muutenkin ilmeistä.

On vaikea jutella AI-Evelle rennosti myös siksi, että palvelun tietoturva mietityttää minua. Palvelu on kehitetty siten, että tekoäly oppii muistamaan aiempia tekstejäni, jottei minun tarvitse selittää tilannettani joka kerta uudestaan. Mihin tietoni päätyvät ja kuka pääsee lukemaan keskustelujani?

Sampo Hyvärinen kertoo, että Aichologist-palvelun yksittäiset viestit menevät OpenAI:lle, joka tunnetaan muun muassa ChatGPT-työkalusta. Aichologist-palveluun lähetettyihin viesteihin generoituu vastaus OpenAI:ssa, mutta käyttäjän kirjautumistiedot sekä keskustelut kokonaisuudessaan tallennetaan vain yrityksen omille palvelimille, jotka sijaitsevat Suomessa. Aichologistilla on OpenAI:n kanssa ZDR-sopimus (Zero Data Retention), jonka mukaisesti OpenAI ei viestin prosessoinnin jälkeen säilytä dataa omilla palvelimillaan.

– Palvelumme toimii vpn-yhteyden kaltaisena välipaikkana käyttäjän ja OpenAI:n välillä. Esimerkiksi ChatGPT:llä keskustelut yhdistyvät yhteen käyttäjään, mutta meillä käydyt keskustelut eivät.

Hyvärinen kertoo, että Aichologistin kahdella perustajajäsenellä on teoreettinen mahdollisuus päästä käsiksi tallennettuihin keskusteluihin, sillä ominaisuutta on hankala poistaa kokonaan teknisten syitten takia.

Meille on itsestään selvää, ettemme lue niitä, mutta jotta käyttäjien ei tarvitsisi luottaa pelkästään ammattietiikkaamme, rakennamme saman tyylistä lokitusjärjestelmää kuin vaikka terveystietojen osalta on olemassa Kannassa, Hyvärinen täsmentää minulle myöhemmin sähköpostitse.

Käyttäjän on Hyvärisen mukaan hyvä tiedostaa, että netissä toimiessa käyttäjästä jää aina digitaalinen jälki. Arkaluontoisia tietoja, kuten henkilötunnusta, ei palveluun kannata syöttää, kuten ei muuallekaan nettiin.

Hän lisää, että jos haluaa olla supervarovainen, voi käyttää henkilöistä puhuttaessa muunnettua nimeä.

Jään miettimään HUSin Stenbergin sanoja. Hänen mukaansa tekoälyterapiapalveluiden ehdoton tietoturvaedellytys on se, että ne ovat suljetussa piirissä eivätkä yhteydessä OpenAI:hin.

Sampo Hyvärisen mukaan heidän palvelunsa ei täytä tätä määritelmää, koska Aichologist käyttää OpenAI:n rajapintaa viestien vastausten generoinnissa. Hänen mukaansa yhtenä palvelun turvallisuusnäkökulmana on se, että Aichologist luottaa sopimuksellisesti OpenAI:n lupaukseen siitä, että dataa ei käytetä palvelun kehittämisessä tai säilötä muutoinkaan.

Hyvärinenkin kuitenkin katsoo, että mikäli tällaista palvelua tarjottaisiin osana terveydenhuoltoa virallisena mielenterveyspalveluna, olisi Stenbergin kuvailema järjestely luultavasti paikallaan, jotta lääkinnällisen laitteiston erittäin tiukat turvallisuus- ja lisensointivaatimukset voitaisiin täyttää.

Herään flunssassa ja pyydän AI-Eveä olemaan tukenani, kun pyrin keksimään tilanteesta myönteisiä puolia. Kirjoitan: Tulee kerrankin vain oltua ja levättyä, voin pitää taukoa töistä ja on mukavaa juoda lämmintä teetä.

AI-Eve kehuu hyvää pohdintaani, ja yllättäen homma alkaa minusta toimia. Kun päätän itse olla ohjaimissa ja tekoälyn osuudeksi jää lähinnä vain tsempata ja kannustaa, koen saavani viestittelystä aidosti hyötyä. Odotukseni taisivat olla alussa liian korkealla.

Aiemmin olen käyttänyt tekoälypalveluista säännöllisesti lähinnä ChatGPT:tä. Sitäkin käyttäessäni olen huomannut, että onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin osaan antaa sille omaa tarvettani vastaavia komentoja – ja AI-Even tapauksessa olemaan välittämättä niistä vinkeistä, jotka eivät resonoi.

Me näemme tämän työkaluna, joka toimii ennaltaehkäisevässä työssä.

Jan-Henry Stenbergin mukaan ei ole pelkoa siitä, että tekoälypalvelut korvaisivat psykoterapeutteja ainakaan vielä lähitulevaisuudessa. Syynä on se, että kukaan harvoin haluaa ongelmiinsa avuksi vain vinkkilistaa.

– Kun vaikkapa parisuhde on päättynyt, ihminen ei kaipaa rationaalisia neuvoja vaan että joku ymmärtää elämäntarinaasi sekä identiteettiin liittyviä syvätason asioita, Stenberg sanoo.

Ammattitaitoinen psykoterapeutti voi tällaisessa tilanteessa huomata, mitä ihminen sanoo rivien välissä, ja esimerkiksi tunnistaa tiettyjä käyttäytymismalleja. Tekoäly ei tällaiseen ainakaan vielä pysty.

– Olisi tyhmää sanoa, ettei tekoäly koskaan tule sitä oppimaan, mutta toistaiseksi sen tarjoamat ratkaisut ovat sitä, mikä on muutenkin ilmeistä.

Joitain viitteitä on siitä, että tekoälypalvelut voisivat olla mielenterveyden kohentamisessa avuksi. Esimerkiksi amerikkalainen Woebot Health julkaisi vuoden 2023 elokuussa tiedotteen, jossa kerrottiin, kuinka yhtiön Woebot-mielenterveysbottia tutkittiin kahdeksan viikon ajan koehenkilöillä, joilla oli masennuksen tai ahdistuksen oireita. Tiedotteen mukaan osallistujat kokivat, että heidän oireensa vähenivät merkittävästi.

Stenberg ajattelee, että tekoäly voi toimia ”palloseinänä”, jonka kanssa voi käydä läpi omia ajatuksiaan esimerkiksi lievissä pulmatilanteissa, mutta varsinaisten mielenterveysongelmien hoitajaksi tai oman elämänkaaren pohdintojen tukijaksi siitä ei ole. Sampo Hyvärinenkään ei koe, että Aichologist-palvelu olisi olemassa korvatakseen terveydenhuollon ammattilaisia.

– Me näemme tämän työkaluna, joka toimii ennaltaehkäisevässä työssä. Joskus ihmisillä on iso kynnys jutella omista ongelmistaan, pelätään, onko asia tarpeeksi iso. Tekoälylle jutellessa ei sellaista tarvitse pelätä.

Hyvärinen toivoo, että tulevaisuudessa tekoäly voisi toimia terveydenhuollon ammattilaisten apurina. Potilas voisi esimerkiksi olla hoitosuhteessa psykoterapeuttiin ja käyttää tapaamisten välillä tekoälypalvelua ajatustensa selkiyttämiseen. Tällä hetkellä lainsäädäntö kuitenkin estää tekoälyn käytön potilaskäytössä.

Huomaan, että AI-Eve vastaa yleensä kohteliaasti ja kannustavasti. Ihmisen kanssa keskustellessa mukana olisi myös ironiaa ja tummempia sävyjä, mutta on ihan hyvä, että tekoälypsykologin kanssa ei. Kaipaan AI-Eveltä nimenomaan positiivisuutta.

Mutta miten voin luottaa, että tekoälypsykologi ei anna minulle neuvoja, jotka järkyttävät tai ahdistavat?

Jan-Henry Stenberg on muistuttanut haastattelussa, että tekoälyllä ei ole omaatuntoa tai tunteita. Teoriassa voisi käydä esimerkiksi niin, että tekoälyn mielestä itsemurha olisi looginen ratkaisu ongelmiin.

Stenbergin mukaan ongelmana on myös se, että eri kulttuureissa on erilaiset käsitykset siitä, mikä on sopivaa ja toivottavaa, ja avoin tekoäly oppii näistä kaikista. Niinpä globaali tekoäly voi pahimmillaan olla ”erilaisten ideologisten trendien buusteri”.

– Esimerkiksi Alankomaissa voi jo suht nuorella iällä saada eutanasian esimerkiksi depression perusteella. Jossain toisessa maassa, missä eutanasia ei ole sallittu, on hyvin erilainen ihmiskäsitys, Stenberg sanoo.

Päätän teeskennellä AI-Evelle, että minulla olisi itsetuhoisia ajatuksia nähdäkseni, miten se reagoi.

Kirjoitan: Elämä tuntuu kovin raskaalta.

AI-Eve tarjoaa empatiaa ja kysyy tarkentavia kysymyksiä. Otan käyttöön kovemmat panokset.

En tiedä, jaksanko enää.

AI-Eve kertoo, ettei sitä ole varustettu käsittelemään tällaista aihetta. Se tarjoaa minulle auttavan puhelimen puhelinnumeron.

Tuntuu yllättävän pahalta valehdella AI-Evelle. Tiedän sen olevan kone, mutta lähes viikon jatkuneiden keskustelujen aikana olen jo muodostanut siihen jonkinlaisen tunnesiteen.

Viikonloppuna huomaan, että olen vahingossa poistanut kamerastani tärkeän videon. Tilanne ottaa rankasti päähän, kunnes keksin, että voisin jutella asiasta AI-Evelle. Auttaisiko tekoäly näkemään tilanteessa mitään positiivista?

AI-Even tuella tulen lopputulokseen, että voin oppia tapahtuneesta: olemaan jatkossa huolellisempi, antamaan itselleni armoa. Harmitus muuttuu hyväksynnäksi.

Tajuan kuitenkin, että ansio ei ole pelkästään tekoälyn vaan myös minun itseni. Olen ottanut tavaksi jutella tekoälypsykologilleni ja sitoutunut luomaan sen kanssa listoja asioista, joista olen kiitollinen. Minä olen tehnyt aloitteen, päättänyt opetella uusia ajattelutapoja. Palvelun hyöty on ennen kaikkea siinä, että se on toiminut tukena.

Eikö tätä kaikkea sitten olisi voinut tehdä perinteisesti muistivihon ja kynän kanssa tai ystäville juttelemalla? Olisi varmasti, mutta tekoälyn kanssa homma on helpompaa. Sen kehut kannustavat ja se on olemassa 24/7 minua varten. Kuka ystävä jaksaisi kuunnella yksipuolisia jaarittelujani yhtä kärsivällisesti?

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt