Apu

Onko rokotussuojasi kunnossa? Nämä kaikki rokotteet tarvitset


Rokotukset, osa 1/3. Rokotusten ansiosta monet henkeä uhkaavat sairaudet ovat käyneet harvinaisiksi tai hävinneet Suomesta kokonaan. Jos rokottaminen lopetettaisiin, vaaralliset taudit palaisivat.
Kuvat Esa-Pekka Niemi

Vielä 1800-luvun alussa joka kymmenes kuolintapaus Suomessa oli isorokon aiheuttama. Tilanne muuttui, kun englantilainen lääkäri Edward Jenner kehitti tautia vastaan rokotteen. Vuosisadan lopulla isorokkokuolleisuus romahti ja taudista tuli Suomessa harvinainen.

Viimeinen epidemia koettiin vuonna 1936. Rokotuspakko oli Suomessa voimassa vuoden 1951 loppuun, ja vapaaehtoiset isorokkorokotukset jatkuivat 1970-luvulle saakka.

– Rokottamisen ansiosta isorokko on hävitetty kaikkialta maailmasta. Seuraavaksi  voitaisiin hävittää polio. Suomessa poliota ei ole ollut vuosikymmeniin, ja maailmallakin sitä esiintyy enää vain vähän, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri ja osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HYKS Tulehduskeskuksesta.

Poliorokote on osa lasten viitosrokotetta, joka suojaa myös kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja Hib-taudeilta, kuten aivokalvontulehdukselta. Kurkkumätäkin on Suomessa nykyisin hyvin harvinainen: viimeksi sitä on todettu turvapaikanhakijalla vuonna 2015. Tautia aiheuttavaa bakteeria ei ole kuitenkaan luultavasti mahdollista hävittää, ja siksi rokotusta tarvitaan vastedeskin.

Sama koskee jäykkäkouristusta, jota aiheuttava bakteeri ei ole kadonnut maaperästä. Tartunta voi tapahtua, jos haavaan pääsee maaperästä likaa.

– Rokotuksella voidaan hävittää – ainakin teoriassa – vain sellaisia tauteja, joiden aiheuttajamikrobi ei elä ihmisen ulkopuolella. Se vaatii lähes kaikkien rokottamista.

Kansallinen rokotusohjelma käynnistyi 1941

Vuodesta 1941 suomalaisten turvana on ollut kansallinen rokotusohjelma. Tuolloin vastasyntyneitä alettiin rokottaa tuberkuloosia vastaan. Vuonna 2006 tästä rokotteesta luovuttiin. Nykyisin lapsilla on Suomessa mahdollisuus saada rokotus yhtätoista eri tautia vastaan. Tytöille tarjotaan lisäksi kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokote.

– On mahdollista, että tyttöjen HPV-rokotusten ansiosta kohdunkaulansyövän seulonnat harvenevat tulevaisuudessa, koska niihin ei ole samanlaista tarvetta. Parhaillaan pohditaan, otetaanko HPV-rokote käyttöön pojilla, koska HPV-virus aiheuttaa syöpää myös suun ja nielun alueella. Mielestäni HPV-rokotteesta voidaankin puhua syöpärokotteena, Veli-Jukka Anttila sanoo.

Syksyllä 2013 rokotusohjelmaan otettu HPV-rokotus on hyvä esimerkki siitä, miten ohjelma muuttuu ajan mukana. Muita uusia rokotteita ovat vesirokko-, PCV- eli pneumokokki- ja rotavirusrokotteet.  Viimeksi mainittu suojaa rotavirusripulilta ja keskimmäinen pneumokokkibakteerin aiheuttamalta aivokalvontulehdukselta, keuhkokuumeelta, verenmyrkytykseltä ja korvatulehdukselta. Molemmat annetaan vauvana.

Aikuisiän vesirokkoon liittyy ikäviä jälkitauteja

Vesirokkorokotetta puolestaan tarjotaan maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Myös alle vuoden ikäisenä hyvin lievän vesirokon sairastaneille suositellaan rokotusta, koska he voivat saada vesirokon uudestaan.

– Lasten rokottaminen vesirokkoa vastaan on tärkeää, koska aikuisiän vesirokkoon liittyy paljon ikäviä jälkitauteja, kuten rakkuloiden infektoitumista ja ihon bakteeritulehdusta sekä aivotulehdusta ja keuhkokuumetta. Joka kolmas vesirokon sairastanut myös sairastuu iäkkäänä kivuliaaseen vyöruusuun. Vesirokkorokote vähentää vyöruusua 70–80 prosentilla.

Tuhkarokko tarttuu todella helposti

Tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote otettiin mukaan rokotusohjelmaan 1980-luvulla. Kaikilla taudeilla on vakavia haittoja: Sikotauti aiheuttaa pojille kivestulehdusta ja sen seurauksena hedelmättömyyttä, vihurirokko raskaana oleville naisille sikiön epämuodostumia. Tuhkarokkoon liittyi vielä 1950–60-luvuilla lapsikuolleisuutta.

– Tuhkarokkovirus on kaikkein helpoimmin tarttuva virus tällä hetkellä. Yksi henkilö tartuttaa jopa 20 henkilöä. Virus tarttuu huoneilmasta vielä kaksi tuntia sen jälkeen, kun tuhkarokkoa sairastava on ollut paikalla. Riittää, että kävelee huoneen ohi, Veli-Jukka Anttila sanoo.

Herkän tarttuvuuden ja vakavien, kuolemaankin johtavien komplikaatioiden vuoksi MPR kuuluu myös aikuisten rokoteohjelmaan. Rokotus tulee ottaa kahdesti, jos ei ole sairastanut tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia.

Niin ikään vesirokkorokotetta suositellaan niille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tai tiedä sairastaneensa vesirokkoa. Vesirokon sairastaneille puolestaan suositellaan 65-vuotiaana maksullista vyöruusurokotusta. Sen antama suoja on kohtalaisen hyvä erityisesti vyöruusun aiheuttamaa jälkikipua vastaan. Lähitulevaisuudessa markkinoille saataneen vielä tehokkaampi rokote, joka voi suojata myös vyöruusun uusimiselta.

– Paras suoja vyöruusua vastaan on koko väestön rokottaminen vesirokkoa vastaan. Vyöruusuun ei voi sairastua, jos ei ole sairastanut vesirokkoa.

Vesirokkoviruksesta voidaan kenties päästä tulevaisuudessa kokonaan eroon, jos koko väestö rokotetaan.  Yhdysvalloissa näin jo tapahtuu. Siellä rokotukset ovat hävittäneet vesirokon lähes täysin.

Aikuisiän vesirokkoon liittyy paljon ikäviä jälkitauteja.

Influenssat sen sijaan ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Jokainen vuosi tuo uuden epidemian, jonka aikana noin joka kymmenes aikuinen sairastuu. Influenssarokotteen ottaneista suurin osa välttyy tartunnalta. Jos rokotteesta huolimatta sairastuukin, tauti on yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joille rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat naiset, 65 vuotta täyttäneet, lapset 6 kuukaudesta 6 vuoden ikään sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä. Rokote annetaan myös armeijassa, mikä on vähentänyt varusmiesten sairastamista paljon.

– Joskus kuulee väitettävän, että influenssarokotteesta voisi saada influenssan. Se ei ole mahdollista. Rokotteen jälkeen voi toki esiintyä lieviä flunssaoireita, mutta ne voivat johtua myös jostakin toisesta viruksesta, joka vain sattuu iskemään samaan aikaan, Veli-Jukka Anttila selittää.

Tavallisimpia rokotusten aiheuttamia haittoja ovat ihoreaktiot: punoitus, aristus ja kipu. Myös pientä kuumeilua, lihaskipuja ja päänsärkyä voi esiintyä, mutta ne häipyvät nopeasti.

Entä onko rokottamiselle mitään esteitä? Voiko piikitettäväksi mennä turvallisin mielin? Infektiolääkäri Anttilan mukaan perusterveen ei tarvitse olla huolissaan, jos hän ei ole aiemmin saanut jostakin rokotteesta hankalaa reaktiota kuten hengenahdistusta. Silloin uuden rokotteen ottoa harkitaan tapauskohtaisesti.

– MPR-, vesirokko- ja vyöruusurokotteessa ja nenäsumutteena annettavassa influenssarokotuksessa on eläviä heikennettyjä viruksia, minkä vuoksi ne eivät sovi elinsiirto- ja kantasolusiirtopotilaille tai immuunipuutteisille. Influenssarokotteessa on myös munanvalkuaista. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että vain yksi prosentti muna-allergisista saa oireita.

Lähteet: thl.fi, helsinki.fi

Tiesitkö?

  • Rokotteet ovat lääkevalmisteita, joilla ehkäistään infektio- ja tartuntatauteja sekä niiden jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia. Rokote voi olla pistettävä, suun kautta annosteltava tai nenäsumute.
  • Rokotteiden tehoa, laatua ja turvallisuutta valvotaan tarkoin myös sen jälkeen, kun ne ovat saaneet myyntiluvan. Vastuu rokotusten käytännön järjestelyistä on kunnilla.
  • Rokotusten kattavuus Suomessa on hyvä. Rokotusten ansiosta monet taudit sekä niiden jälkitaudit ja komplikaatiot ovat käyneet harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan.
  • Rokotusohjelmasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista.
  • Rokotukset merkitään potilastietojärjestelmään ja henkilökohtaiseen terveyskorttiin. Kortista voi itse tarkistaa, milloin on saanut rokotuksia ja milloin on tehosteiden aika. Jos kortti katoaa, jäykkäkouristusrokotuksen voi ottaa varmuuden varalta, kunhan edellisestä on aikaa vähintään kaksi vuotta. Hinkuyskärokotuksessa välin tulisi olla viisi vuotta.

Aikuinen, tarkista rokotustarpeesi

Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote

Uusi rokotus 45- ja 65-vuotiaana ja sen jälkeen 10 vuoden välein. 25-vuotiaana otettava yhdistelmärokote suojaa myös hinkuyskältä. Maksuton.

MPR-rokote

Suojan varmistamiseksi jokaisella aikuisella tulee olla joko sairastetun tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja. Jos suojasi on puutteellinen, se tulisi heti täydentää. Maksuton.

Influenssarokote

Suositellaan vuosittain 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville, joille rokote on maksuton. Muut voivat saada rokotteen lääkäriltä reseptillä. Hinta 10–20 euroa.

Vesirokkorokote

Suositellaan kaikille yli 13-vuotiaille, jotka eivät ole tautia sairastaneet. Hinta noin 80 euroa.

Vyöruusurokote

Suositellaan 65-vuotiaille. Hinta noin 185 euroa.

Pneumokokkirokote

Ehkäisee keuhkokuumetta ja muita pneumokokin aiheuttamia infektioita. Suositellaan kroonisia sairauksia tai immuunipuutosta sairastaville, tupakoiville ja runsaasti alkoholia käyttäville. Kantasolusiirron saaneille rokotus on ilmainen. Muille hinta on vajaat 90 euroa.

TBE-rokote

Ehkäisee noin yhdeksän puutiaisaivotulehdustapausta kymmenestä. Rokotteella pystytään akuutin taudin lisäksi ehkäisemään myös pitkäaikaisia hermostollisia ongelmia, kuten muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Näitä jää noin kolmannekselle keskushermosto-oireiseen tautiin sairastuneista. Maksuttomaan rokotukseen ovat oikeutettuja riskialueilla vakinaisesti tai kesäasunnossa asuvat.

Julkaistu: 27.3.2019