1 Unilääkkeen pitäisi olla viimeinen keino hoitaa unettomuutta.
Totta
Unettomuus on lähes aina yhteydessä vaikeaan elämäntilanteeseen, stressiin tai kriisiin. Vain noin 10 prosentissa tapauksista unettomuuden taustalla on puhtaasti fysiologinen syy, kuten aikaeron sekoittama päivärytmi. Tunne-elämän kriiseissä joitakin päiviä kestävä unettomuus on luonnollista ja kuuluu elämään. Ystävät, terapia, liikunta, ulkoilu, säännölliset rutiinit ja terveet elämäntavat voivat auttaa. Alkoholi heikentää unen laatua. Jos unettomuus pitkittyy ja yöt tuntuvat sietämättömiltä, unilääkkeet voivat parantaa oloa. Unilääke voi myös helpottaa tilapäistä melussa nukkumista.
2 Unilääkkeitä saisi käyttää yhtäjaksoisesti vain kaksi viikkoa.
Totta
Lääkkeet menettävät tehoaan kuukaudessa ja aiheuttavat riippuvuutta, eli niitä ei kannata ottaa joka ilta. Kognitiivisella terapialla saadaan parempi ja pysyvämpi tulos kuin unilääkkeillä. Joskus lääkkeet aiheuttavat unettomuutta ja vieroitusoireita, kuten ahdistusta ja huonoa oloa. Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Jos unilääkkeitä käytetään yli kaksi viikkoa, kyseessä pitäisi olla idiopaattinen eli tuntemattomista syistä johtuva unettomuus. Sitä on vain 1–2 prosenttia tapauksista.
3 Luontaistuotteena myytävä melatoniini voi auttaa, mutta myös sotkea kehon hormonituotantoa.
Totta
Hormonituotanto voi häiriintyä, jos melatoniinia otetaan väärään aikaan. Aivot erittävät melatoniinihormonia vuorokauden pimeimpänä aikana. Purkkimelatoniinia ei suositella muutamia viikkoja pidempään käyttöön, mutta sen mahdolliset haitat ovat vähäisiä. Verenohennuslääkkeitä käyttävien kannattaa varmistaa melatoniinin turvallisuus lääkäriltä, jottei verenohennuslääkkeen teho kärsi. Kaikilla melatoniini ei toimi.
4 Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta.
Totta ja tarua
Melatoniinilla ei pääse hyvän olon pilveen, eli fyysistä riippuvuutta se ei aiheuta. Kaikkiin aineisiin voi silti syntyä psyykkistä riippuvuutta. Jos melatoniini toimii plasebona ja uni tulee, sitä voi käyttää rauhassa. Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniinilla voi olla myös muita hyviä vaikutuksia. Täytyy siltyi muistaa, että kyseessä on hormoni: kukaan ei käytä kortisoniakaan ilman perusteita.
5 Bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset ovat hengenvaarallisia alkoholin kanssa otettuina.
Totta
Tämä on annoskysymys ja totta siinä mielessä, että hengityslaman ja komplikaatioiden vaara nousee. Bentsojohdannaiset lääkkeet ja alkoholi vaikuttavat samojen kanavien kautta, eikä niiden käyttöä tulisi missään nimessä yhdistää. Yksi alkoholiannos palaa kuitenkin kahdessa tunnissa, eli jos juo kuuden–seitsemän aikaan illalla yhden tai enintään kaksi lasia viiniä ja ottaa unilääkkeen kello 23, suuria riskejä ja syytä pelkoon ei ole.
6 Yli 65-vuotiaiden ei pitäisi käyttää bentsodiatsepiinijohdannaisia unilääkkeitä, sillä haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Totta
Ikäraja on päätetty vetää 65 vuoteen, mutta tutkimukset ovat kesken. Haittoja ovat esimerkiksi tilapäiset muistihäiriöt, hengityslama ja lääkkeen vaikutusajan piteneminen, joka voi aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja vaaratilanteita auton ratissa. Iäkkäät heräilevät usein öisin. Jos lähtee kävelemään tokkurassa, voi kaatua ja murtaa lonkkansa. Bentsodiatsepiinijohdannaisten lääkkeiden ja kuolleisuusriskin välillä on tilastollinen yhteys. Lääkkeet saattavat altistaa myös muistisairauksille, kuten Alzheimerin taudille, sillä aivot eivät pääse elpymään öisin. Lääkkeiden takia kuona-aineet eivät poistu aivoista normaalisti.
7 Nukahtamislääke on kevyempää ainetta kuin koko yön vaikuttava pitkäkestoinen unilääke.
Tarua
Tämä on markkinointiharha. 1990-luvulla tuotiin markkinoille erittäin lyhytvaikutteisia valmisteita, joille annettiin nimeksi nukahtamislääke. Ihmiset olettivat nimen perusteella, että nukahtamislääke olisi miedompi. Todellisuudessa niihin liittyy eniten haittavaikutuksia ja riippuvuutta. Turvallisimpia unilääkkeitä ovat keskipitkävaikutteiset lääkkeet.
8 Unilääkkeillä aikaansaatu uni ei vastaa luonnollista unta.
Totta ja tarua
Väite on lähempänä totta kuin tarua. Bentsodiatsepiinien avulla nukkuvan ihmisen unijaksoissa on enemmän kevyttä unta ja vähemmän syvää unta sekä REM-unta. Unilääkkeillä luodaan mielikuva hyvästä unesta, vaikka ihminen heräilee yhä öisin eikä vain muista sitä aamulla. Päivisin voi edelleen väsyttää. Unilääkkeet nopeuttavat nukahtamista enintään 40 minuutilla.
Teksti: Saara Pakarinen
Asiantuntija: unilääketieteen erikoislääkäri, neurologi, professori Markku Partinen.
