Eurooppa on jäämässä USA:n ja Kiinan jalkoihin, ja syynä on EU:n jäsenmaiden yhteisen näkemyksen ja tahdon puute
Euroopan unioni perustettiin takaamaan, että kaikki eurooppalaiset pääsevät hyötymään perusoikeuksista. Ovatko ylväät päämäärät nyt hiipumassa pelkiksi korulauseiksi? kysyy Pekka Sauri.
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin syyskuun alussa julkaistu raportti Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta on pysäyttävää luettavaa. Eurooppa on jäämässä yhä enemmän USA:n ja Kiinan jalkoihin, ja syynä on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisen näkemyksen ja tahdon puute.
Valitettavasti keskustelu on poteroitunut lähinnä Draghin yhtenä keinona esittämän EU:n yhteisvelan torjumiseen, ja tämä on haudannut alleen raportin olennaisen viestin: Euroopan tulevaisuus on hämärän peitossa. Eurooppa on pudonnut uusien teknologioiden kärjestä.
Draghin mukaan Eurooopan unionin ja USA:n välinen tuottavuuskuilu johtuu suurimmaksi osaksi teknologiasektorista. Eurooppa on alisuorittaja nousevissa teknologioissa, joihin maailman tulevaisuus perustuu. Planeetan viidestäkymmenestä suurimmasta teknologiayhtiöistä vain neljä on eurooppalaisia.
Erityisesti tekoälyn ja sen teknisten edellytysten kehittämisessä Eurooppa on jäänyt Yhdysvaltojen, Kiinan ja Taiwanin vauhdista. Euroopan unioni on kyllä edelläkävijä tekoälyn sääntelyssä, mutta se voi olla niin sanotusti lyhyt lämmin, jos ei ole mitä säädellä: teknologiayritykset todennäköisesti siirtävät toimintaansa Euroopasta kevyemmän sääntelyn maihin – etupäässä Yhdysvaltoihin, missä valtaosa tekoälyteollisuudesta jo nyt sijaitsee.
”Unionin suurimmat jäsenmaat Saksa ja Ranska näyttävät kyvyttömiltä johtamaan Eurooppaa.”
Euroopan perusarvot ovat vauraus, tasa-arvo, vapaus, rauha ja demokratia ekologisesti kestävässä ympäristössä. Euroopan unioni perustettiin takaamaan, että kaikki eurooppalaiset pääsevät hyötymään näistä perusoikeuksista. Ovatko nämä ylväät päämäärät nyt hiipumassa pelkiksi korulauseiksi?
”Ellei Eurooppa kykene parantamaan tuottavuuttaan, meidät pakotetaan valitsemaan: emme pysty samaan aikaan olemaan johdossa uusien teknologioiden kehittämisessä, ilmastovastuun majakka ja itsenäinen toimija maailmassa”, Draghi jyrisee.
”Emme myöskään kykene rahoittamaan sosiaalista malliamme. Tämä on Euroopalle eksistentiaalinen haaste.”
On suuri vahinko, että Draghin raportti julkistettiin vasta kesäkuisten EU-parlamentin vaalien jälkeen. Vaalitaistelu käytiin taas kerran kotikutoisten aiheiden ympärillä. Kovin vähän kuultiin keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.
”Nyt olisi pienellä Suomella otollinen tilaisuus vastata Euroopan eksistentiaaliseen haasteeseen.”
Mutta kovin vähän sitä keskustelua on kuultu muuallakaan. Unionin suurimmat jäsenmaat Saksa ja Ranska näyttävät kyvyttömiltä johtamaan Eurooppaa. Johtuuko tämä maiden nykyisten johtajien henkilökohtaisista ominaisuuksista vai horjuvasta poliittisesta kannatuksesta, on vaikea sanoa. Britannia on eronnut unionista, ja Unkari ja Slovakia murentavat eurooppalaista arvopohjaa. Itävalta näyttää liittyvän tähän ryhmään.
Nyt olisi pienellä Suomella otollinen tilaisuus vastata Euroopan eksistentiaaliseen haasteeseen. Ehkä tasavallan presidentti voisi YK:n turvaneuvostoaloitteensa jälkeen suunnata tarmonsa eurooppalaisten arvojen kirkastamiseen ja Euroopan unionin tahdon vahvistamiseen.
Euroopan tulevaisuus on myös Suomen tulevaisuus.
