Onko Espoo Suomen paras kotouttaja? Vauras kaupunki asetti kaikessa hiljaisuudessa yllättävän tavoitteen – Nyt siellä asuu 60 000 vieraskielistä
Tiesitkö, että Espoossa asuu 60 000 vieraskielistä? Ja että 13 prosenttia Suomen vieraskielisistä asuu Espoossa? Ei tiennyt moni muukaan. Vauraudestaan kuuluisa kaupunki onkin asettanut yllättävän ja kovan tavoitteen: ”Espoo on Suomen paras kotouttaja”. Ja tuloksia on tullut. Miten Espoo tekee sen?
”Espoo on Suomen paras kotouttaja”. Näin suureellisesti julisti Espoon kaupunginvaltuusto, kun se asetti kuluvalle valtuustokaudelleen kärkitavoitteensa. Suomen paras kotouttaja on yksi seitsemästä kaupungin kärkihankkeesta.
Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Espoossa oli vuonna 2022 noin 60 000 vieraskielistä asukasta. Kaupunkilaisista 20 % ja alle 45-vuotiaista työikäisistä espoolaisista 27 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Suomen vieraskielisistä asukkaista 13 % asuu Espoossa.
Kotouttamisen ja kotoutumisen tarve on siis merkittävä. Espoossa on kotoutuvia suhteessa väkilukuun toiseksi eniten Suomessa, heti Vantaan jälkeen.
Jaana Leinonen on työskennellyt Espoossa toistakymmentä vuotta maahanmuutto- ja kotouttamiskysymyksen parissa. Hänellä on ollut monenlaisia asiakkaita ja seurannut läheltä heidän kotoutumistaan.
– Se henkilökunta, jota olen tavannut eri toimipisteissä, on erittäin sitoutunut ja motivoitunut. He tekevät sydämellä työtään, mikä mielestäni näkyy. Ihmisten kohtaaminen on ollut se pointti, missä ihmiset kokevat, että saavat hyvää palvelua ja että heidät on aidosti kohdattu, sanoo alkuvaiheen kotouttamisprosessin koordinaattori Jaana Leinonen.
– Puskaradiossa kulkee sana, että Espooseen kannattaa muuttaa, kun siellä on niin hyvät kotoutumispalvelut. Tämä on huhupuhetta, mutta näin asiakkaat ovat sanoneet. Espoo pyrkiikin olemaan vetovoimainen kaupunki ja saamaan uusia työntekijöitä maahanmuuttajista, Leinonen kertoo.
Mutta mitä onnistunut kotoutuminen käytännössä tarkoittaa?
– Kun ihminen kokee Suomen omaksi kotimaakseen ja hän on löytänyt verkostoja, joihin kokee kuuluvansa. Hän pärjää omatoimisesti arjessaan ja kykenee osallistumaan yhteiskunnan eri asioihin. Samalla hän ylläpitää yhteyden omaan kulttuuriinsa, Leinonen sanoo.
Hän arvelee, että suurin osa Espooseen tulleista jääkin kaupunkiin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
– Parasta on se, kun joskus oma asiakas tulee iloisena vastaan ja sanoo suomen kielellä ”olen saanut työpaikan”. Tosin muistan tapauksen, missä eräs halusi palata Ouluun, kun täällä Espoossa ei ole keskustaa, vaan viisi erillistä kaupunkikeskusta, nauraa Leinonen.
– Espoo on todella kaunis ja rauhallinen kaupunki. Täällä on paljon työmahdollisuuksia, sanoo Ahmed Al-Naji.
Kotoutumisprosessinsa loppumetreillä oleva Al-Naji on työllistynyt Espoon Cateringiin keittiöapulaiseksi. Hän tuli Suomeen turvapaikkahakijana Irakista vuonna 2015 ja sai oleskeluluvan vuonna 2019. Hän on asunut melkein koko Suomessa oloaikansa Espoossa ja viihtynyt erinomaisesti.
Ennen oleskeluluvan saamista Al-Naji aloitti vapaaehtoistyöt vanhustentalossa, jossa oli kahdesti viikossa vuoden ajan. Kirpputorilla hän työskenteli yhteensä neljän vuoden ajan. Saatuaan oleskeluluvan hän aloitti myös kielikurssin.
– Pian iski korona, ja elämä muuttui hyvin vaikeaksi. Sain paljon apua, mitä en saisi unohtaa. Sosiaaliohjaaja oli hyvin avulias ja sain tärkeitä ohjeistuksia, Al-Naji muistelee.
Al-Naji pitää kotouttamisprosessin aikana saamiaan Espoon palveluita hyvänä. Hän arvostaa erityisesti koronapandemian aikana järjestettyjä tukipalveluita. Kotoutumista ovat tukeneet myös kielikurssit, työllisyyspalvelun järjestämät työpajat ja työelämäkurssi, minkä kautta Al-Naji saikin harjoittelupaikan ja sitä kautta nykyisen työpaikan.
Kielenopiskelun ja työn saannin ohella Al-Naji pitää saamansa kannustusta olennaisena kotoutumisprosessissaan.
– Kannustus edetä elämässä oli tosi tärkeä osa kotoutumista. Ilman sitä tukea, en olisi tässä tilanteessa, hän korostaa.
Espoon kotoutumisohjelmaan on kirjattu, että tärkeimpiä teemoja ovat maahanmuuttajien lasten kasvatus- ja koulutus, työllisyys ja maahanmuuttajanaisten kotoutuminen.
Jaana Leinonen pitää hyvänä, että Espoo ennakoi tulevia lakimuutoksia ja kokeilee erilaisia kotouttamisen menetelmiä. Hän mainitsee esimerkkinä Koto-Espoon palvelut, jossa valmistaudutaan vuonna 2025 voimaan astuvaan kotouttamista koskeviin lain muutoksiin. Uuden lain tarkoituksena on tehostaa kotoutumista, vahvistaa maahan muuttaneiden osallisuutta yhteiskunnassa, sujuvoittaa polkuja työelämään sekä parantaa maahanmuuttajanaisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden tavoittamista palveluihin.
– Vuoden 2022 alusta meillä jo lähdettiin tätä valmistelemaan. Vuoden valmistelun lisäksi meneillään on kahden vuoden pilotti, jossa rakennetaan ja harjoitellaan uusia palveluita jo ennen lain voimaan tulemista. Täällä on lupa kokeilla ja erehtyä. Jos jotain ei toimi, ei jatketa ja toisinpäin, Leinonen sanoo.
Leinosen mielestä Espoo on onnistunut hyvin kotouttamisessa, vaikka kehitettävää on vielä.
– Palveluitakin on tarkoin mietitty, vaikkakin on kohtia, missä voi pudota palveluista. Niihinkin on nyt panostettu. Esimerkiksi kotivanhemmat, jotka ovat pudonneet palveluista, niin heitä yritetään nyt tavoittaa.
Kambodzasta kotoisin oleva Yuk Huon Sok saapui Espooseen kiintiöpakolaisena vuonna 2000 ja on asunut siitä lähtien Espoossa. Hän pääsi nopeasti kielikurssille ja kotoutumistielle. Sok arvostaa saamiaan palveluita.
Mutta tie työelämään ja kotoutumiseen ei ole helppo. Elämään tuli kolme lasta ja lukuisia sairastumisjaksoja, jotka hidastivat kotoutumisprosessia.
Hänelle monet suomalaisen yhteiskunnan palvelut olivat alussa vieraita, esimerkiksi lapsen kasvatus.
– Päiväkodissa opetettiin lapsia syömään itse hyvin varhain. Meillä vanhemmat syöttävät lapsia monta vuotta, Sok vertaa.
Sok kiittelee vuolaasti myös sosiaaliohjaajan roolia, jonka tuki oli merkittävä monessa kohtaa kotoutumisen aikaan. Sosiaaliohjaaja Pia Hännisen nimi nousee useasti esiin haastattelun aikana.
– Pia auttoi minua tosi paljon, varsinkin kun minulla oli masennus. Hän auttoi myös löytämään työharjoittelupaikan, josta tuli myöhemmin työpaikkaa, sanoo Sok.
Sokin entinen sosiaaliohjaaja Pia Hänninen on nykyään töissä Hello Espoo -infopalvelussa, jossa annetaan matalalla kynnyksellä neuvoja maahan muuttaneille. Siellä voi kuka tahansa vieraskielinen saada apua ja ohjausta oikeisiin palveluihin.
Sok on myös käynyt kysymässä neuvoa Hello Espoo -infopalvelusta. Haasteista ja raskaista kampailuista sairauksien, masennuksesta sydänvaivoihin, kanssa kamppailut Sok on edennyt elämässään ja on parhaillaan töissä keinuja valmistavassa Lillagunga-yrityksessä.
– Menin ensin sinne harjoitteluun. Esimies piti työstäni ja antoi työmahdollisuuden, vaikken osaa hyvin suomen kieltä enkä lainkaan englantia, enkä hallitse tietotekniikkaa. Saan apua työtoverilta, sanoo Sok.
Hänen työnantajansa kertoo, että vuosien varrella Sok on valmistanut yhteensä 20 000–30 000 tuotetta.
Nyt vuosia Espoossa on vierähtänyt yli kaksikymmentä ja Sokin lapset ovat kasvaneet. Toisellakin lapsella on alkanut lukio.
– Nyt ei tarvitse ostaa itse koulukirjoja, edellisen lapsen kohdalla minun piti itse ostaa lukion kirjoja.
Lida Hussein on Koto-Espoon tuore asiakas. Hän saa kotivanhemmille tarkoitettuja palveluita.
Hussein on kotoisin Irakista ja hänen äidinkielensä on kurdi. Hän saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten turvapaikkahakijana ja sai oleskeluluvan kolme vuotta sitten, ja on asunut Espoossa siitä lähtien.
– Tämä on rauhallinen ja turvallinen kaupunki, enkä ole kohdannut mitään epäasiallista, kertoo Hussein Espoosta.
Hussein oli ollut kotimaassaan opettaja, mutta halusi Suomeen muuttaessaan tutkia erilaisia mahdollisuuksia. Hän ei ollut silloin tietoinen kaikista vaihtoehdoista.
– Olisi tärkeä, että uusille tulijoille selitetään heti, mitä vaihtoehtoja on olemassa.
Hussein opiskeli aluksi kuusi kuukautta kielikurssilla ja aloitti sen jälkeen kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon opinnot.
Sitten Hussein sai vauvan, keskeytti opinnot ja jäi kotiin hoitamaan lasta. Tällöin hänellä on mahdollisuus osallistua Koto-Espoon kautta toimintoihin, joihin on mahdollista ottaa lapsi mukaan.
– Uusi ohjaaja (Jaana Leinonen) selitti asiat ja mahdollisuudet hyvin. Esimerkiksi sen, että mitä pitäisi tehdä nyt, kun lapsi on syntynyt, Hussein sanoo.
– Aion opiskella ammatin, missä olisi hyvät työllistymismahdollisuudet, Hussein kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Leinonen komppaa Husseinia ja toteaa, ettei maahan muuttanut voi tietää, mitä haluaa, kun ei tiedä, mitä on tarjolla. Eikä kotoutuminen onnistu, jos kaupungilla ei ole tarjota asiakkailleen sopivia palveluita ja sitoutunutta ammattilaisten porukkaa, joka tekee parhaansa kotoutumisen edistämiseksi.
Kuten Espoossa on käynyt.
