Tässä satulassa on poljettu yli 5  000 kilometriä, näyttää mittari. Saman verran taittaisi, jos ajaisi Suomen eteläkärjestä pohjoisimpaan Lappiin ja takaisin kahdesti ja sitten vielä Helsingistä Kuopioon.

Tänään kilometrejä on tullut vajaa 30 lisää, sillä Olli Rehn on jo käynyt pyörällä presidentinvaaleihin liittyvässä kampanjatilaisuudessa. Mutta enemmänkin on tiedossa, sillä olemme lähdössä pyöräilemään itäiseen Helsinkiin. Pyöräily on Olli ja Merja Rehnin harrastus: yhtä aikaa ulkoilua ja kuntoilua.

– Olen aina tykännyt katsella kaupunkia ja luontoa. Parhaiten sen onnistuu fillarilla. Kävellen ei saa riittävän hyvää kokonaiskuvaa, ja autolla menee liian nopeasti, Olli Rehn kertoo.

Merja Rehnille pyöräily on myös eräänlaista meditaatiota.

– Pyöräillessä ei jutella vaan ajetaan peräkanaa. Siinä on hyvää aikaa pyöritellä ajatuksia, hän kuvaa.

Jos reitti on tuttu, Merja polkee edellä ja määrää tahdin. Jos suunnataan ennen tutkimattomiin paikkoihin, Olli suunnistaa etummaisena. Kodin lähimaastot itäisessä Helsingissä on pyöräilty ristiin rastiin, ja kesäisin pyörät pakataan mukaan Puulaveden rannalla olevalle mökille Mikkeliin, josta Olli Rehn on kotoisin.

Keskustataustainen Rehn ilmoitti kesäkuussa pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan kannatus on romahtanut viime vuosina, mikä voi haitata Rehnin pyrkimyksiä. Viime kevään eduskuntavaaleissa kannatus oli 11,3 prosenttia, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa se oli 21,1 prosenttia. Voisiko Rehnistä tulla koko kansan Olli?

– Tunnen Suomen läpikotaisin, sekä kaupungit että maakunnat. Olen aina pitänyt arvossa edesmenneen ystäväni, urheiluvaikuttaja Erkki Alajan näkemystä, että Suomi on Stadi plus bönde, Rehn vastaa.

Heinäkuussa Olli Rehn vieraili Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Mieleen muistui presidentti Kyösti Kallion sovintopuhe, jonka tämä piti Nivalan kirkossa vuonna 1918, kun sisällissota oli käynnissä, kansa jakautunut ja sodan tuhot näkyivät kaikkialla. Rehn siteeraa puhetta lähes sanatarkasti.

– Hän sanoi, että meidän pitää rakentaa sellaista Suomea, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Se on täysin ajaton ja yhä ajankohtainen viesti meille suomalaisille.

Rehn hahmottelee presidentin työt kolmen teeman alle: Ydintehtävä on johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Toinen tehtävä on huolehtia – yhdessä muiden kanssa – Suomen kriisinkestävyydestä, johon kuuluvat terve talous ja riittävän omavarainen ruoan ja energian tuotanto. Kolmas tehtävä on puolustaa tasavaltalaisia arvoja: ihmisarvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Ne ovat myös Rehnin arvoja.

– Erityisesti tasavallan johtopaikoilla näiden arvojen pitäisi olla kristallinkirkkaita. Suomessa ei saa olla sijaa rasismille.

Asia on tärkeä tulevaisuuden kannalta.

– Ikääntyvä Suomi tarvitsee väistämättä merkittävästi lisää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Samalla on tietysti tärkeää voida keskustella myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista mutta ilman, että loukataan väestöryhmiä tai ihmisiä, Rehn sanoo.

Sitten hän kääntyy vaimonsa puoleen. Merja Rehn työskentelee innovaatiojohtajana ammattikorkeakoulu Metropoliassa, jossa opiskelee paljon kansainvälisiä opiskelijoita. Vaikka he ovat valinneet tulla Suomeen, liian harva jää opintojen jälkeen tänne töihin. Opetusministeriön tilastojen mukaan vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoista vain vajaa puolet on jäänyt Suomeen.

– Teknologiapuolella on kova kysyntä osaajista, mutta emme pysty pitämään kansainvälisiä opiskelijoita täällä. Esimerkiksi Migrin prosessit ovat vaikeita, mutta myöskään yritykset eivät ole niin valmiita ottamaan heitä töihin kuin mitä olemme ajatelleet, Merja Rehn sanoo.

– Sen sijaan, että Migri alkaa hätyyttää opiskelijoita ulos Suomesta viimeisenä opiskeluvuotena, meidän pitäisi pyrkiä siihen, että he jäisivät useammin Suomeen hyödyttämään yhteiskuntaa ja kansantaloutta, Olli Rehn jatkaa.

Sähköpyörällä vauhti kiihtyy nopeasti, ja välillä neonkeltaiseen treenipaitaan pukeutunut Olli Rehn häviää näkyvistä. Reitti vie ohi kirkon ja ostarin, puiden reunustamalle hiekkatielle, ja Itä-Helsingissä kun ollaan, tietenkin meren ääreen.

Rehn odottaa mäen alla. Hän kertoo, että pyörälaukuissa on aina mukana hiihtopipo, hanskat, kauluri, vaihtopaita ja sadetakki. Suomessa sää ailahtelee herkästi, nytkin lännestä nousee tummia pilviä.

Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja. Hän on toiminut kahdesti keskustan kansanedustajana, ja vuosina 2015–2016 elinkeinoministerinä. Hän oli kymmenen vuotta Euroopan komission jäsen ja varapuheenjohtaja vuosina 2011–2014. Komissaarina hän vastasi ensin laajentumisesta ja sitten talous- ja raha-asioista. Hänet myös valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan parlamentin varapuhemieheksi.

Vaikka Rehn on pitkän linjan poliitikko, hänellä ei ole viime vuosina ollut laajaa näkyvyyttä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Mitä hän siis ajattelee?

Rehnin mukaan Suomessa pitää varautua siihen, että hyökkäyssota Ukrainassa voi kestää vielä vuosia. Ukrainaa on tärkeä tukea niin kauan kuin on tarve.

– Kenelläkään ei kannata olla sinisilmäisiä illuusioita Venäjän suhteen, vaan tulevaa kehitystä on syytä arvioida kylmän realistisesti. Nykytiedoilla demokraattisempaa Venäjää ei ole näköpiirissä. Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu, uusi rauta­esirippu, joka on laskeutunut, saattaa olla voimassa vuosikausia.

Se, mitä tapahtuu Ukrainassa, on Suomenkin kannalta iso asia.

– Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta. Ukrainan onnistunut puolustustaistelu määrittää kenties jopa vuosikymmeniksi myös koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen.

Kun Ruotsi hyväksytään Naton jäseneksi, pohjoiseen Eurooppaan syntyy vahva puolustuksellinen voima, mikä lisää Suomen turvallisuutta. Naton vaikutus näkyy esimerkiksi itärajallamme, arktisella alueella ja Itämerellä.

– Kylmän sodan aikana Itämeri oli vahvasti neuvostolaivaston dominoima. Kun Ruotsi liittyy Natoon, 97 prosenttia Itämeren rantaviivasta on Nato-maiden rantaviivaa, Rehn sanoo.

Se ei silti muuta sitä, että jos konflikti iskee, Suomen puolustuksesta vastaavat ensi tilassa suomalaiset itse.

– Siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta kansallisesta puolustuskyvystä ja maanpuolustustahdosta. Sitä rakennetaan joka päivä jokaisen suomalaisen korvien välissä myös sillä, miten me toinen toisiamme kohtelemme.

Rehnin mukaan presidentin pitää olla kokoava voima maailmassa, jossa vastakkainasettelu on kärjistynyt ja sosiaalinen media ja algoritmit ruokkivat kärkkäitä kannanottoja.

– Suomalaisten eripura ja erimielisyys pelaavat Putinin pussiin.

Kun tuli aika hankkia sähköpyörät, Olli Rehn tilasi Tekniikan Maailman ja luki arkistosta kaikki asiaan kuuluvat testit ja vertailut. Hän päätyi Haibiken pyöriin, joissa on Shimanon vaihteet sekä Boschin moottori ja akku. Esimerkki kuvaa paitsi hänen tapaansa tehdä päätöksiä – etsitään tietoa ja perehdytään asiaan – myös hänen taustaansa.

– Se lämmittää entisen Boschin varaosamyyjän sydäntä, Rehn tarkentaa.

Kun Olli Rehn oli kolmevuotias, hänen isänsä Tauno perusti Mikkelin Autotarvike -nimisen yrityksen, jonka perusta oli Boschin varaosien myynti. Myöhemmin yritys laajeni autokauppaan ja edusti Mazdaa, Citroënia, Hondaa ja Fordia. Äiti Vuokko oli Fordin automyynnin toimitusjohtaja, kunnes hänet valittiin kansanedustajaksi.

Yritys oli osa perhettä, ja Rehn kasvoi sen kanssa. Koulun jälkeen poika ei mennyt kotiin vaan liikkeeseen ja oli siellä hoidossa öljykanistereiden seassa. 12-vuotiaana Rehn teki ensimmäisen työvuoronsa, ja 15-vuotiaana hän oli omasta mielestään täysin oppinut varaosamyyjä, vaikka työkaverit väittivätkin enemmän innokkaaksi kuin päteväksi.

– Perin vanhemmiltani tinkimättömän työmoraalin, kunnioituksen yrittämistä ja työn tekemistä kohtaan ja tasavaltalaisen asenteen, että kaikki ihmisiä katsotaan samalta silmien tasolta.

Autotarvikkeen tiskin takana oppi asioita, joista on ollut hyötyä myöhemminkin. Myyjän ammattitaito perustui siihen, että tunsi varaosien laadun, hinnat ja katteet, osasi ynnätä ne yhteen ja solmia sitten kaupat sopivan alennusprosentin kera. Oli tiskin toisella puolella sitten nyrkkipajan pitäjä, korjaamon omistaja tai Mikkelin kaupungin edustaja, neuvottelu hinnasta oli tiukkaa.

– Kun näiden savolaisten jässiköiden kanssa oppi jotenkin pärjäämään, sen jälkeen on pärjännyt myös Brysselissä ja Balkanilla…

– Ja Turkissa, Merja Rehn lisää.

– Turkissa myös, Olli Rehn täydentää.

Aina välillä he lopettavat toistensa lauseet. Se ei ole ihme, kun takana on yli kolme yhteistä vuosikymmentä. Naimisissakin pari on ollut 28 vuotta.

– Meillä on paljon rakkautta ja huumoria. Kun Helsingin piispa Eero Huovinen vihki meidät Temppeliaukion kirkossa, hän ei muistanut sanoa, että now you may kiss the bride. Se ei siinä jännityksessä tullut meillekään mieleen, vaikka muutoin kyllä suukottelemme toisiamme. Muuten hän piti kauniin puheen avioliitosta eurooppalaisena sopimuksena, Olli Rehn kertoo.

Sopimukseen kuuluu myös sopuisuus.

– Silloin kun rupesimme seurustelemaan, saatoin olla joskus mustasukkainen. Olli sanoi, että on epärationaalista käyttää aikaa riitelyyn, kun sen voi käyttää paljon paremmin. Siitä asti olemme käyttäneet sen paremmin, Merja Rehn sanoo.

Tässä perheessä ei siis riidellä – vain saunan paikasta Brysselin-kodissa on aikoinaan käyty pitkät neuvottelut, sillä siitä parilla oli eri näkemys. Lopulta saunaa ei rakennettu.

Nykyään pari asuu kahden. Yhteinen lapsi Silva Rehn on jo aikuinen, samoin Merjan kaksi poikaa. Kun katon alla on kaksi uraa tekevää ihmistä, keinot saada arki rullaamaan ovat yksinkertaisia.

– Meillä on valikoiva kuulo ja näkö, Merja Rehn sanoo.

– Kotona ei sorruta perfektionismiin. Olemme aika pragmaattisia, Olli Rehn jatkaa.

Se tarkoittaa, että mitä ehditään, tehdään tiimityönä, ja mitä ei ehditä, tehdään joskus myöhemmin. Sunnuntai-­iltapäivät ovat Merjalle silitysterapiaa. Silloin on aikaa laittaa volyymit kaakkoon ja käytellä rautaa. Merja silittää myös miehensä paidat.

– Ei ne käteen tartu, sanoi äitini, kun olin lapsi, tee vaan.

Olli Rehn taas pyörittää pesukonetta. Se piti oppia jo nuorena jalkapalloilijana.

Perhe on Olli Rehnille tärkeä tuki. Kun hän aloitti EU:n talouskomissaarina 2010, ensimmäisenä pöydällä oli vara­rikon partaalla horjuva Kreikka. Uhkana oli jopa euron hajoaminen, vaikka sitä ei ensi alkuun haluttu uskoa.

– Kreikan hallitus kieltäytyi tunnustamasta tosiasioita, ja Saksa ja muut EU:n jäsenvaltiot eivät olleet valmiita minkäänlaiseen ehdolliseen tukiohjelmaan. Tehtäväni oli koittaa puhua järkeä molemmille tahoille.

Kriisivuosina paine oli kova ja jatkuva.

– Oli valtavan tärkeää, että Merja ja Silva tukivat. Perhe oli minulle turvasatama, jonka kanssa puhuttiin ihan muista asioista.

Merja Rehn lisää, että paljon kotona puhuttiin kriisistäkin.

– Silloin kun pahimmat aallot loiskivat, piti olla paikka, jossa pystyi testaamaan eri ajatuksia. Minä olen ihan hyvä kuuntelija ja kannustaja, hän sanoo.

Olli Rehnille vaimo tuki tarjosi mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja rauhassa.

– Se auttoi paineiden hallitsemisessa. Viikonloput yritin pyhittää perheelle, mutta usein kriisinhallintaa tehtiin myös silloin. Olen esimerkiksi vetänyt aika monta G7-ryhmän puhelinkonferenssia kesämökiltä Puulavedeltä lauantaiyönä kello kahden aikaan, hän sanoo.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Japani sekä EU ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Pysäytämme pyörät Herttoniemen kartanonpuiston läheiselle mattolaiturille, mutta tauko jää lyhyeksi, sillä taivas alkaa ripsiä vettä. Onneksi kotona odottaa lämmin sauna.

Saunomisen ja pyöräilyn lisäksi Olli Rehn rentoutuu pelaamalla jalkapalloa. 1980-luvun alussa hän pelasi Mikkelin Palloilijoissa SM-tasolla. Nykyään joukkueita on kaksi, Puotinkylän Valtin 60-vuotiaiden veteraanijoukkue ja Pallo­kentän sosiaalipalloilijat eli Soppa. Rehn pelaa hyökkääjänä.

– Säkä- ja räkämaaleja pystyn tekemään ruudusta. Pääpeli on huono, koska sain silmälasit kahdeksanvuotiaana, eikä puskustani koskaan tullut ihan oikeaoppinen.

Oli aihe jalkapallo tai ulkopolitiikka, Rehn puhuu rauhallisesti, kuin ei olisi kiire minnekään. Mutta sanojen taakse mahtuu myös vitsailua ja ironiaa. Rehnin lyhyesti sanottuna asiallisesta julkisuuskuvasta se ei välity. Miksi näin?

– No, asiallinen on minusta suomen kielen kaunein adjektiivi. Luutnantti Koskelakin totesi, että asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat, Rehn aloittaa vastauksen.

Hän lisää kääntäneensä sutkautuksen parillekin kielelle. Englanniksi Ellun kanat ovat Lontoon Trafalgar Squaren puluja, ranskaksi taas Brysselin Place Jourdanin kyyhkysiä.

Sitten Rehn jatkaa asiallisuudesta.

– Olen tehnyt työkseni tehtäviä, joissa on syytä toimia asiallisesti ja vastuullisesti ja punnita sanansa tarkkaan. Ei se minusta ole välttämättä mikään pahe.

Apu haastattelee syksyn aikana presidenttiehdokkaita.