Apu

Oletko tulevaisuudessa ei-toivottu asiakas sote-keskuksessa?

Oletko tulevaisuudessa ei-toivottu asiakas sote-keskuksessa?

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän, soten, uudistuksen myötä saatetaan joutua tilanteeseen, jossa omaa entistä terveyskeskusta ei voi valita hoitopaikakseen.
Teksti Johanna Liukkonen
Kuvat Petri Mulari
Mainos

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä (sote) on ajautumassa kaaokseen ensi vuoden lopulla, jos Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus ei taivu aikatauluissaan.

Suuren sote-uudistuksen on määrä startata jo ensi vuoden marraskuussa. Tuolloin on tarkoitus aloittaa suomalaisten listautuminen uusiin sote-keskuksiin, jotka korvaavat nykyiset terveyskeskukset. 1.11.2018 alkaen suomalaisten pitää valita, hoidetaanko heitä yksityisten yritysten, kuten Mehiläisen tai Attendon pyörittämässä sote-keskuksessa vai maakunnan omistamassa sote-keskuksessa eli entisessä terveyskeskuksessa.

Todennäköisesti  entiset terveyskeskukset eivät kuitenkaan vielä marraskuussa ole valittavissa.  Laki valinnanvapaudesta edellyttää, että entinen terveyskeskus tulee yhtiöittää ennen kuin se voi kilpailla asiakkaista yksityisten yhtiöiden sote-keskusten kanssa. – Käytännössä kaikki Suomen terveyskeskukset pitäisi olla yhtiöitettynä ensi vuoden kesään mennessä. Se on epärealistista, Keravan kaupungin johtava ylilääkäri Markus Paananen toteaa. Paanasen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän siirtäminen kunnilta uudelle maakuntahallinnolle on niin valtava operaatio, että se vie paljon aikaa. Ministeriöissä onkin havaittu aikataulun mahdottomuus. Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan sote-uudistusta laativien ministeriöiden johtavat virkamiehet ovat ilmoittaneet hallitukselle, että valinnanvapauden aikataulua tulee muuttaa. Hallitus ei ole kuitenkaan toistaiseksi ilmoittanut aikataulumuutoksista. Hallituksen järkkymättömyys johtuu sote-uudistuksen alkuvaiheen aiheuttamasta hallituskriisistä vuoden 2015 marraskuussa. Tuolloin pääministeri Sipilä uhkasi hallituksen hajottamisella, jos keskustan ajamaa maakuntahallintoa ei toteuteta. Kokoomus puolestaan sai kriisineuvotteluissa läpi laajan valinnanvapauden. Kokoomus on nyt ilmoittanut, että ilman valinnanvapautta ei tule myöskään maakuntahallintoa. Tilanne on johtamassa absurdiin tilanteeseen, jossa kuntalaiset eivät ehdotetun lain mukaan voi valita omaa, entistä terveyskeskusta hoitopaikakseen.

Vaikka valinnanvapauden aikataulua muutettaisiin, ehdotettuun malliin suhtaudutaan kunnissa erittäin kriittisesti. Lakiesitys on lausuntokierroksella, ja moni kunta on jo vastauksensa antanut.  Niin myös Keravan kaupunki. Monikohtaisessa vastauksessaan Kerava katsoo, että suurin osa valinnanvapausmallin yksityiskohdista ei muuta tilannetta parempaan ollenkaan tai juuri ollenkaan. Ehdotettu valinnanvapausmalli saa kritiikkiä laajalla rintamalla, mutta hallituksen sote-esitys kokonaisuudessaan saa myös kiitosta kunnilta ja asiantuntijoilta.  Rahoituksen yksinkertaistaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, digitalisaation edistäminen ja hallittu valinnanvapauden lisääminen ovat laajasti toivottuja uudistuksia.

Sote-alueiden määrän rajusta supistamisesta vallitsee erityisen laaja yksimielisyys. Tällä hetkellä Suomessa on lähes yhtä monta sote-aluetta kuin kuntaakin.  Jokainen kunta on hoitanut yksin tai muutaman naapurikunnan kanssa sosiaali- ja terveyshuollon.  Nyt sote-alueiden määrä romahtaa 18 kappaleeseen, mikä on uusien maakuntien määrä. – Mielestäni on hyvä, että sote-alueita on jatkossa huomattavasti vähemmän kuin nyt. Soten järjestäminen on jatkossa leveämmillä harteilla, ylilääkäri Paananen toteaa. Paananen ei ole kuitenkaan lainkaan varma, kannattaako sosiaali- ja terveydenhuolto järjestää maakuntien kautta. Hän muistuttaa, että kunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä nykyisten sairaanhoitopiirien puitteissa. Käytännössä mikä tahansa yksityinen yhtiö, järjestö tai julkinen yhtiö voi tarjota kuntalaisille palveluitaan, kunhan maakunnan asettamat vaatimukset täyttyvät.  Yritys tai järjestö saa jokaisesta asiakkaasta vuosikorvauksen, se ei muutu käyntien määrän mukaan. – Tämä johtaa siihen, että asiakkaiden halutaan käyvän mahdollisimman vähän sote-keskuksissa, Paananen toteaa. Asiakkaiksi halutaankin perusterveitä kuntalaisia. Paanasen mukaan sote-keskukset voivat houkutella asiakkaikseen vähän hoitoa tarvitsevia kansalaisia tarkkaan kohdennetun markkinoinnin avulla.  Eläkeläiset eivät välttämättä ole ihanneasiakkaita. Iän myötä vaivat ja sairaudet lisääntyvät. Sote-keskukset saavat lisäkorvauksen, jos asiakkaina on paljon monisairaita, mutta korvauksen suuruus ei välttämättä kata monisairaiden asiakkaiden aiheuttamia kustannuksia terveysyhtiölle. – Ei-toivottuja asiakkaita voidaan saada pois asiakaskunnasta todennäköisesti huonon palvelun kautta, Paananen ennustaa. Maakuntien on mahdotonta valvoa, saavatko ei-toivotut asiakkaat tylympää palvelua kuin halutut perusterveet asiakkaat.  – Maakunta asettaa tietyt minimirajat, mutta seuraako siitä mitään, jos minimit eivät täyty? Paananen kysyy.

Hallitus lähtee siitä, että kansalaiset valitsevat hoitopaikkansa laadun perusteella. Ongelmana on, ettei Suomessa ole tutkittua tietoa hoitopaikkojen paremmuudesta. – Edes minä en tiedä, mitkä terveyskeskukset ovat parhaita. On toki tiettyjä asioita, joiden perusteella voin arvioida yksittäisen terveyskeskuksen laatua. Esimerkiksi kuinka hyvin hoitohenkilökunta viihtyy terveyskeskuksessa, ylilääkäri Paananen toteaa. Paanasen mukaan uhkana onkin mielikuvakilpailu. Tärkeämpää on asiakkaiden tyytyväisyys kuin paras mahdollinen hoito. Asiakas on tyytyväinen, ja luulee saaneensa erinomaista hoitoa, vaikka lääketieteellisesti asia olisikin päinvastoin. – Asiakastyytyväisyys on hyvin kapea arvio laadusta. Jos vain halutaan saada ihmiset tyytyväisiksi, mennään ojasta allikkoon.  Paanasen mukaan nyt on syntynyt mielikuva, että yksityinen on parempi kuin julkinen, ja valinnanvapauden ansiosta kuka tahansa voi saada perusterveydenhoidon yksityiseltä puolelta. – Täytyy muistaa, että kun laki tulee voimaan, yksityinen ei ole enää se sama, mistä on nyt luotu mielikuvat. 

Markus Paananen pitää periaatteellisella tasolla hyvänä, että kunnallinen terveydenhuolto joutuu kilpailemaan yksityisten terveysyhtiöiden kanssa. – Viime vuosien keskustelu sote-uudistuksesta on selvästi kiihdyttänyt julkisen terveydenhuollon kehittämistä. Emme Keravallakaan kehittäisi näin pontevasti palveluita ilman sote-uudistuksen uhkaa, Paananen huomauttaa. Suomessa on monia kuntia, joissa terveyskeskusten hoitotyö toimii niukoista resursseista huolimatta hyvin tai jopa erinomaisesti. Paanasen mukaan kuntalaiset eivät välttämättä tiedosta tätä.  – Emme ole ottaneet riittävästi huomioon asiakaskokemusta. Hyvä esimerkki ovat terveyskeskusten nettisivut, jotka ovat tyypillisesti hyvin sekavia.  Keravan terveyskeskus onkin ensi kesänä avaamassa uudenlaiset nettisivut, jotka ovat Paanasen mukaan selkeydessään ja käyttäjäystävällisyydessään hyvin epätyypillisiä julkiselle sektorille.   – Valmistaudumme täyttä vauhtia kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Emme aio jäädä kisassa toiseksi, ylikääkäri sanoo itsevarmasti.

Alun perin Sote-uudistuksessa piti siirtää työterveyshuollosta pois kaikki muu paitsi työperäisten sairauksien hoito. Nyt työntekijät saavat hetkessä lääkäriajan mille tahansa vaivalle, kun taas kaikki muut, kuten eläkeläiset, työttömät sekä pienet lapset  ja heidän kotona olevat vanhempansa, joutuvat käyttämään terveyskeskusta. Pitkään politiikassa vaikuttanut vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara toteaa hallituksen perääntyneen työterveyshuollon kutistamisesta työntekijä- ja työnantajajärjestöjen paineen alla. – Työterveyshuolto on suurin yksittäinen epätasa-arvoa potilaiden välille luova tekijä Suomessa, Soininvaara toteaa. Esimerkiksi Ruotsissa flunssainen työntekijä ei mene työterveyslääkärille, vaan terveyskeskukseen siinä missä muutkin. Tämän vuoksi Ruotsin terveyskeskuksiin on voitu lisätä panostuksia, kun maassa ei ole rinnakkaisia järjestelmiä, vaan kaikki hoidetaan yhdessä järjestelmässä.

Eläkeläiset tuntevat Suomessa ehkä parhaiten kahden järjestelmän erot. Työelämässä he saivat nauttia runsain voimavaroin varustetusta työterveyshuollosta, kun eläkkeellä puolestaan ollaan niukkojen resurssien kanssa taistelevien terveyskeskusten asiakkaita. – Muutos lobattiin nurin. Työmarkkinajärjestöt totesivat, ettei heille käy, että heidän väkeään hoidettaisiin yhtä huonosti kuin muita ihmisiä tässä maassa, Soininvaara toteaa. 

Juha Rehula vastaa:

"Hallituksen ehdotukseen on paneuduttu"

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula luki edeltävän jutun valmiina ja vastasi kritiikkiin:  ”Lausuntokierrosta on jäljellä viikko. Lausuntokierros on lain valmistelun yhteydessä mahdollisuus antaa palautetta hallituksen lakiehdotuksesta niin isoista asioista kuin yksityiskohdista. Varoitukset aikataulukiireestä ovat olleet osa palautetta – hallitus arvioi aikatauluja ja muita sisällöllisiä asioita lausuntopalautteen perusteella – muistaen sen, että valinnanvapauslainsäädäntö jo itsessään on kokonaisuus. Se sisältää erilaisia riippuvuuksia eri pykälien ja momenttien välillä. Kun listaudutaan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen sotekeskuksiin, sen tulee tapahtua niin, että palveluntuottajat ovat taustastaan riippumatta yhdenvertaisia – tämä tavoite on selkeä. Lausuntokierroksella oleva malli on yksiselitteisesti sellainen, että palvelutuottaja ei voi valita asiakkaitaan – ”portsarin paikka” ei ole palvelutuottajan oven ulkopuolella.  Tämä on kirjoitettu lausunnolla olevaan lakiehdotukseen niin, että palvelutuottajan on julkisesti ilmoitettava se määrä henkilöitä, jotka voivat listautua. Niin pitkään kun listalla on tilaa, ihminen on hyväksyttävä palvelutuottajan listalle. Arviota siitä, ketkä ovat niin sanotusti hyviä asiakkaita, on useita. Toistan: käynnissä on lausuntojen antamisaika. Olen kiitollinen, että hallituksen ehdotukseen on paneuduttu – jos joskus, niin nyt on julkisen keskustelun aika, jotta eduskunnalle annettavasta esityksestä saadaan mahdollisimman hyvä palveluja tarvitsevien näkökulmasta.”

Teksti: Teppo Kuittinen

Julkaistu: 22.3.2017