Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kolumni

Olemme onnellisia, koska meillä vielä on neljä vuodenaikaa – Lehdettömät oksat muistuttavat, että pian kevät koittaa

Ihminen on onnellinen, jos hän näkee kotinsa ikkunasta kolme puuta ja puisto tai metsä on noin 30 metrin päässä. Tämä toteutuu varsin monessa suomalaisessa kodissa, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.

11.2.2026 Apu Terveys
Kuuntele artikkeli · 3.57

Suomalaiset rakastavat luontoa ja tarvitsevat sitä moniin tarkoituksiin. Luonnossa liikutaan, poimitaan marjoja ja sieniä sekä ennen kaikkea vaalitaan oman mielen ja kehon terveyttä. Onneksi meillä on metsää ympärillämme. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellinen, jos hän näkee kotinsa ikkunasta kolme puuta ja puisto tai metsä on noin 30 metrin päässä. Tämä toteutuu varsin monessa suomalaisessa kodissa, jopa kaupungeissa.

Itse näen ikkunasta kymmenkunta puuta, ja puistokin on noin 50 metrin päässä. Huomaan valot ja varjot, värit ja värittömyyden. Talvella puiden lehdettömät oksat muistuttavat, että pian silmut avautuvat ja kevät koittaa. Luonto virittää ajatuksia ja luo odotuksia niin hyvässä kuin pahassakin.

Metsä humisee, rapisee, tuhisee, tuoksuu, huokailee ja rauhoittaa.

Viime syksy koetteli meidän etelässä asuvien mieltä sateisena ja pimeänä. Pohjoisemmassa Suomessa saatiin lumen tuomaa valoa ja sinisyyttä aiemmin. Kun vähäinen auringonsäde yhtäkkiä pilkahtaa, se hyppäyttää mielen plussalle. Elämme luonnon tunnelmia.

Egyptiläinen psykiatri sanoi Suomessa käydessään, että meillä on paljon yhteistä. Ihmetellen kysyin, mitä hän tarkoittaa. Hän vastasi: ”Luontoa, tähtitaivasta.” En itse ollut ajatellut tuollaista yhteyttä. Tähdet virittävät kaukaisia ajatuksia ja toiveita.

Metsä humisee, rapisee, tuhisee, tuoksuu, huokailee ja rauhoittaa. Metsään hakeudutaan virkistymään ja rauhoittumaan. Etsitään lohtua ja mielen rauhaa. Kaivataan pyhyyttä ja kaikkeuden kokemusta. Metsässä olemme osa suurta kokonaisuutta.

Lähes 50 vuotta sitten tehty tutkimus osoitti, että kaupunkilaiset nuoret alkoivat hiljalleen vieraantua luonnosta. He puhuivat luonnosta kuvina televisiossa. Maaseudun nuoret taas kokivat luonnon toiminnan kohteena ja paikkana. Korona­pandemia kuitenkin muutti suhtautumista, kun ihmiset lähtivät joukolla ulos ja metsään.

Suuri osa meistä on maalta kotoisin tai tottunut viettämään aikaa mökillä.

Kun pyydät kuvailemaan metsää, kuulet kuusikoista, männiköistä, lehti- ja sekametsistä. Metsän keskellä sijaitseva niitty luonnonkukkineen mainitaan usein erikseen. Monet polut ovat merkkejä muinaisista vaellusreiteistä. Kaupunkien lähellä väylät ovat isompia ja kyltein opastettuja. Metsäänhän voi eksyä ilman opastusta!

Suomalaiset eivät yleensä pelkää metsää, koska suuri osa meistä on maalta kotoisin tai tottunut viettämään aikaa mökillä. Koemme metsän eläimineen ja tuoksuineen turvalliseksi. Metsässä kulkemista pidetään myös hyvänä lohtukeinona suruun ja pettymykseen. Se auttaa tuomaan tasapainoa.

Toisaalta jaamme mielellämme luontoelämyksiämme, kuten purojen solinaa ja lintujen laulua. Marja- ja sienisadosta voi ylpeillä. Metsä on hyödyllinen mielen ja toiminnan virittäjä. Osa meistä jopa rytmittää vuotensa luonnon mukaan. Olemme onnellisia, koska meillä vielä on neljä vuodenaikaa. Kuinkahan kauan?

Itselleni osa luontoa on myös hautausmaan rauha polkuineen ja tarinoineen. Kuolleiden maan hiljaisuus ja sen eläimet rinnastuvat jollakin tasolla metsään.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit

Ei kommentteja vielä

Katso myös nämä

Uusimmat

Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt