”Perheen lomamatka oli aamulla Nurmijärvelle ja illaksi kotiin” – Nyt puhuvat suomalaiset, jotka eivät pidä lainkaan kesälomaa

Kaksi viime vuotta näyttelijä Mikko Virtanen on ollut kiinnitettynä Helsingin kaupunginteatterissa. Kesällä Virtasella olisi ollut edessä palkallinen kesäloma.

– Mutta miksi viettää lomaa, kun voi viettää loman kesäteatterissa! hän nauraa.

Krapin kesäteatterissa Tuusulassa Virtanen näyttelee yhtä pääroolia Tuplakupla-nimisessä farssikomediassa. Esityksiä on neljästä viiteen viikossa, kesäkuun alusta elokuun loppuun. Sen vuoksi Virtanen ei suunnittele tänä kesänä lomailua Hämeenlinnaa pidemmälle.

Välissä on kolmen viikon esitystauko. Sen ajan olisi voinut vaikka lomailla, mutta 11-vuotias tytär sai ison elokuvaroolin, jota kuvataan Virossa. Virtanen lähtee esitystaukonsa ajaksi tyttären mukaan kuvauksiin huoltajaksi.

Perheen kesälomareissu Kreikkaan jouduttiin siirtämään, kun sekä isä että tytär ovatkin töissä kesän. Eikä Virtanen pääse reissulle myöhemminkään mukaan, kun on koko kesän työllistetty.

– Mutta ei se haittaa. Se on kiva, että minulla on töitä, ja lapsi saa hienon kokemuksen.

Kesäteatterin näytökset pyörivät iltaisin, mutta jonkin verran Virtanen tekee päivisin myös äänitöitä, lähinnä radio- ja TV-mainoksia. Koska hänellä olisi ollut tiedossa palkallinen kesäloma, taloudellisessa mielessä kesällä ei olisi ollut pakko tehdä töitä. Mutta jokin sisäinen pakko siihen kuitenkin on.

– Sisälleni kasaantuu muuten selittämätöntä energiaa, mitä en pääse purkamaan. Silloin minun täytyisi esiintyä kotona, ja sitä eivät vaimo ja lapset kovin kauaa jaksaisi katella.

Syksyllä Virtanen aikoo siirtyä freelanceriksi. Elämä freelance-näyttelijänä on aina jossain määrin epävarmaa. Virtanen on näytellyt viisitoista vuotta ammatikseen, ja siitä ison osan ollut freelancerina. Siksi se ei häntä huoleta, vaikka joskus yön pimeinä tunteina on tullut valvottua.

– Toki tunnen tarvetta myös irrottautua töistä. Urheilu ja lapset toimivat siihen parhaiten. Lasten kanssa en ole näyttelijä vaan isä, ja liikkuessa en ajattele mitään muuta.

Työn ohella Virtanen suhtautuukin suurella intohimolla ja tavoitteellisuudella urheiluun. Puolisokin on kiireinen ja tekee välillä epäsäännöllisiä työaikoja, vaikka on päivätyössä. Lapsia heillä on kaksi, joista nuorempi on vasta kolmevuotias. Välillä kesän aikataulut vaativat sumplimista, mutta hyvät tukiverkot osaltaan mahdollistavat Virtasen loma-ajan työskentelyn.

– Ehkä minun pitäisi välillä priorisoida muita asioita kuin työtä ja liikuntaa, mutta toisaalta ne ovat omalle henkiselle hyvinvoinnilleni niin isoja asioita, että jos saan niitä tehdä, pystyn myös olemaan sataprosenttisesti läsnä muuten.

Virtanen ei välitä kesäfestareista, jotka jäävät töiden takia väliin. Puolimaraton on ainut massatapahtuma, johon hänen on joka kesä päästävä. Jos on pari päivää vapaata, hän suuntaa perheen kanssa mökille.

Pieniä fomon, eli jostain kivasta paitsi jäämisen tunteen hetkiä saattaa tulla, jos esimerkiksi kaverit laittavat terassilta kuvaa samaan aikaan kun Virtanen tekee lähtöä töihin. Mutta ne hetket menevät nopeasti ohi. Teatterilla odottaa porukka, jonka kanssa kesäilta ei tunnu työltä.

Asuntorakentaminen on kriisissä. Sisustusrakentamisen artesaaniksi opiskelevan Anniina Sjöbergin opiskelijatoverit päivittelivät, miten vaikea oli löytää harjoittelupaikkaa. Silloin Sjöberg sai idean: hän kysyisi somevaikuttaja Natalia Salmelalta, tarvitseeko tämä työntekijää kesäksi.

Salmela on monessa mukana ollut media-alan vaikuttaja, joka on viime aikoina tehnyt näkyvää uraa asuntosijoittajana. Yli 100 000 ihmistä seuraa Instagramissa, kuinka Salmela ostaa ja remontoi asuntoja myyntiin, pääosin Itä-Helsingistä.

– Tahti on huikea. En ole pysynyt laskuissa, monesko asunto meillä on menossa ja koko ajan tulee lisää. Hoidin rivarille loppustailauksen myyntiä varten, mitä ei lopulta tarvittukaan, kun asunto meni kaupaksi samana päivänä kun se valmistui.

Sjöberg on harjoittelussa Salmelalla koko kesän syyskuun loppuun saakka. Sivussa hän tekee omille asiakkaille stailausta ja pienremontointia kuten kotien maalausta. Vuodesta 2009 hän on myös toiminut taidemaalarina ja tekee välillä taidetta tilaustyönä.

Päivät menevät työmaalla, joko purkaessa tai rakentaessa. Sjöberg tekee kaikkea purkuhommista tasoitukseen, suunnittelutyöstä laatoitukseen. Hektisissä työpäivissä ajantaju katoaa.

– Tapettia poistaessa tai maalatessa pääsee hetkeksi keskittyneeseen tilaan, mutta muuten päivät ovat yhtä juoksemista.

Työpäivät ovat säännölliset kahdeksasta neljään, mutta kesätaukoa ei ole tiedossa. Sjöbergillä on 12- ja 15-vuotiaat lapset sekä näyttelijä-käsikirjoittajana toimiva puoliso. Hänelläkään ei varsinaisesti ole kesälomaa. Lasten biologinen isä taas on rap-artisti, jolla on aina ollut kesät keikkoja. Kesä on jaettu niin, että lapset ovat puolet ajasta isällä, puolet Sjöbergillä, mikä helpottaa kaikkien osapuolten työtä ja lomailua.

Nuorempi lapsista on osan kesästä leirillä ja vanhempi taas on kesätöissä ja viettää aikaa mieluiten kavereiden kanssa. Aiempina kesinä Sjöberg on pystynyt lomailemaan lasten kanssa. Tästä eteenpäin kestä menevät työmailla.

– Kesälomat jäävät minulle varmaankin nyt historiaan. Rakennuspuolella kesä on parasta aikaa tehdä remppaa. Se on mielekkäämpää ja teknisestikin helpompaa.

Lomaton kesä on rakennusalalla, varsinkin yrittäjänä, periaatteessa pakko, Sjöberg ajattelee. Mutta se on valinta, jonka hän teki alalle hypätessä.

Työ itsessään on mielekästä. Fyysistä, luovaa – kaikkea, mitä hän työltä kaipaa. Ja kun työmaan ovi sulkeutuu, työt jäävät suljettujen ovien taakse, eivätkä seuraa kotiin. Seinää ei pysty tasoittamaan kotoa käsin. Kotiovella on vastassa koira ja kotona täysin eri maailma.

– Kun on töissä todella intensiivisesti läsnä, sitä on myös kotona. En koe tarvetta lomamatkalle tai kuukauden lomalle nollatakseni, vaan oma kotijoukko mahdollistaa päivittäisen nollauksen.

Sjöberg ei koe jäävänsä lomariennoista paitsi. Hänestä tuntuu jopa poikkeukselliselta, että tänä päivänä ihmiset lomailisivat samaan aikaan.

Edelliset kesät perhe on viettänyt paljon aikaa mökillä Muuramessa. Sielläkin odottaisi rakennusprojekti. Jos jokin kesälomattomuudessa harmittaa, on se, että mökin laitolle ei ole aikaa. Toisaalta ensi kesänä Sjöbergin remonttitaidot ovat ehtineet karttua.

– Kyllä aion mökillekin ehtiä. Se vain ei ole tämän kesän prioriteetti.

Anna Saarikoski-Tähtelä käytännössä asuu työpaikallaan. Hänellä on puolisonsa kanssa vanha maatila Ylämyllyllä, jossa he pyörittävät puutarhaliike Auringontähteä.

Tilalla kasvatetaan omat taimet ja mehiläiset. Kiireisintä on touko-kesäkuussa, mutta talvellakaan työt eivät vähene, ne vain vaihtuvat. Lomaa Saarikoski-Tähtelä ei pysty pitämään paria päivää pidempään. Tällä taktiikalla on menty vuodesta 2005.

Saarikoski-Tähtelä pyörittää tilaa kahdestaan puolisonsa kanssa, joka hyppäsi mukaan täysipäiväisesti viisi vuotta sitten. Aikuiset lapset auttavat vuoden kiireisimpinä aikoina.

Kesät menevät töissä aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Puutarhanhoidon lisäksi päivät pitävät sisällään enimmäkseen verkkokauppatilausten käsittelyä ja pakkaamista. Aina voi tulla jotakin akuuttia, joku tarvitsee taimet äidin syntymäpäiville tai pihasuunnitelman viikon päästä pidettäviin lakkiaisiin.

Aiemmin asiakkaita saattoi pölähtää paikalle lauantai-iltana. Nyt pihalla on portti. Silloin kun ei olla auki, ei palvella. Saarikoski-Tähtelä ei myöskään enää vastaa jokaiseen puheluun. Silti takaraivossa on huono omatunto.

– Omia rajoja on ollut pakko vetää tai olisin ollut burnoutissa aikaa sitten. Varsinkin näin viidenkympin ylittäneenä omasta jaksamisesta on pidettävä huolta.

Henkisesti töistä on vaikea irtautua, ellei lähde työpaikalta eli kotoa pois. Useimmiten se tarkoittaa lenkkiä koiran kanssa. Sitä pidempi aika vaatii jo huomattavia käytännön järjestelyjä. Kasvit eivät selviä viikkoa hengissä, mutta on taustalla myös huoli siitä, että juuri sille viikolle sattuisi vuoden isoin tilaus.

– Tänä kesänä kävimme lakkiaisissa. Ajoimme Nurmijärvelle aamulla ja illalla takaisin kotiin. Siinä oli meidän koko perheen lomamatka, Saarikoski-Tähtelä nauraa.

Talvella on väljempää, ei tarvitse kyttäillä säitä eivätkä päivät veny iltaan asti. Silloin hän tekee enemmän suunnittelua ja markkinointia. Ja verkkokauppa pyörii ympäri vuorokauden, vuoden ympäri.

– Ei tätä voisi tehdä, jos ei työhön olisi innostusta ja intohimoa.

Lähes kahdenkymmenen vuoden aikana intohimon liekki on välillä väistämättäkin ollut kadoksissa. Silloin innostuksen saattaa palauttaa asiakkaan ihastunut huomautus siitä, missä paratiisissa he oikein saavat elää. Paratiisia on vaikea nähdä kaiken aherruksen keskellä.

Seitsemisen vuotta sitten Saarikoski-Tähtelä oli valmis lyömään hanskat tiskiin. Into löytyi uudestaan, kun hän opiskeli ja lähti rakentamaan verkkokursseja. Aina välillä on keksittävä jotain uutta, mikä tuo vaihtelua.

Joka syksy, kun puutarhakausi loppuu, hän huokaisee helpotuksesta. Mutta keväällä into on taas löytynyt. Talvi tekee sen.

– En voisi kuvitella olevani puutarhuri jossakin etelämmässä, jossa sama homma jatkuu ympäri vuoden.

Talvellakaan yrittäjäpariskunta ei pidä pidempää lomaa. Joulun aikaan he saattavat olla pari viikkoa irti töistä, jos mahdollista. Välillä Saarikoski-Tähtelälle tulee kateuden siemen siitä, kun toiset suunnittelevat lomamatkoja. Ehkä sitten eläkkeellä sitä voi tehdä itsekin, hän ajattelee, jos sitä edes koskaan jää eläkkeelle.

Toisaalta hän on hyväksynyt sen. Ammatinvalintakysymys. Ei hän sitä palkkatöihin vaihtaisi.

– Yksitoista kuukautta vuodesta on tärkeämpi kuin kuukauden kesäloma.

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi Suomessa. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan kesällä 2023 työllisistä 34 prosenttia oli silloin lomalla vähintään yhden viikon. Vastaavasti kesäkuussa vähintään viikon lomaa piti 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa 11 prosenttia.

Suurin osa suomalaisista palkansaajista on vakituisessa työsuhteessa ja tekee päivätyötä. Freelancereiden ja osa-aikatyötä tekevien määrä on työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Minna Toivasen mukaan viime vuosina hieman kasvanut.

Kuitenkin vuoden 2018 Työolotutkimuksen mukaan työllisistä alle 10 prosenttia on yksinyrittäjiä, freelancereita tai ammatinharjoittajia ja 15 prosenttia tekee osa-aikatyötä. Myös usean työn harjoittaminen, se, että päätyön ohessa tehdään muita töitä, on viime vuosina hieman lisääntynyt. Yrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 12 prosenttia kaikista työllisistä vuonna 2023.

– Ei-perinteinen, epätyypillinen työ voi vaikeuttaa vapaan ja työn rajan vetämistä ja sen ennakointia. Esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa oma asema voi olla turvattomampi tai heikompi kuin vakituisilla työntekijöillä, jolloin saattaa olla vaikeampi vaikuttaa siihen, milloin on lomalla, Toivanen sanoo.

Olennaista Toivasen mukaan on myös se, onko epätyypillinen työ vapaaehtoista vai tekeekö sitä pakosta.

– Jollekin, joka kokee työnsä intohimoksi, se on parhaimmillaan elämää rikastuttava ja voimavaroja tuottava. Eri tilanne voi olla esimerkiksi yksinhuoltajalla, jolla on kouluikäisiä lapsia eikä tukiverkostoja, ja on pakotettu tekemään koko kesä töitä.

Kummassakin tapauksessa työn ja vapaa-ajan välille olisi hyvä löytää jonkinlainen tasapaino huolimatta siitä, onko työ omasta halusta kiinni vai pakko.

Toivanen näkee, että jos tulevaisuudessa yksilöiden tai kotitalouksien taloudellinen tilanne tiukentuu, voi sivutöiden tekeminen lisääntyä ja vapaan pitäminen vaikeutua.

Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tutkimuksen mukaan yli puolet työssäkäyvistä arvioi olevansa tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. Yleisintä tavoitettavissa oleminen oli yrittäjämiehillä. Tutkimus pohjautuu vuosina 2022–2023 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytietojen avulla keräämään tietoon työssäkäyvien suomalaisten työoloista ja työhyvinvoinnista.

– Nykypäivänä on hyvin yleistä olla kiinni työssä ja tavoitettavissa myös lomalla, etenkin asiantuntijatyössä. Vuoden 2018 Työolotutkimuksen mukaan ylemmistä toimihenkilöistä vain neljännes ei vilkuile tai lue sähköposteja loman aikana.

Toivasen mielestä jokaisen olisi hyvä miettiä, miten työstään pystyy irrottautumaan. Työn ja vapaa-ajan rajoissa ja palautumisessa tärkeää on muistaa myös sosiaalinen puoli, se miten saa hoidettua muiden elämän alueiden velvoitteet ja oltua läsnä esimerkiksi lapsille ja läheisille. Jos sähköposteja tulee vilkuiltua ja mieli kuormittuu työasioista, voiko silloin olla riittävästi läsnä?

– Toisaalta jos työ on myönteistä, innostavaa ja energisoivaa eikä häiritse liikaa muita elämän alueita ja niihin liittyviä velvoitteita, ei siitä haittaakaan ole, jos työn ja muun elämän rajat ovat häilyvät ja eri elämänalueet sekoittuvat ajoittain keskenään.

Suomen Yrittäjien vuoden 2023 Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet yrittäjistä kokee, ettei voi pitää riittävästi lomaa vuoden aikana. 14 prosenttia yrittäjistä ei lomaillut ollenkaan ja 11 prosenttia korkeintaan viikon. Lomattomuus ei kuitenkaan ole automaattisesti huono asia.

Työstä palautumisen kannalta ei ole välttämätöntä olla yhtäjaksoista pidempää pätkää kesällä lomalla. Olennaista on, että olisi jossakin vaiheessa palauttavia hetkiä ja päiviä, esimerkiksi työpäivän tai viikon sisällä pitkin vuotta.

Työn Suomi -tutkimuksen mukaan vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä ja yrittäjistä koki työn vievän liikaa aikaa tai energiaa perheeltä tai muulta elämältä. Kuitenkin samaan aikaan he kokivat muita useammin työn tuovan iloa ja energiaa ja olevan hyvä vastapaino muille elämänalueille.

Olennaista onkin, onko elämä tasapainossa.

– Työ ottaa ja antaa. On hyvä huolehtia, että kaikelle tärkeälle jää riittävästi aikaa, jottei jatkuvasti ole huono omatunto, töissä ja vapaalla.