Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Sydämentykytyksiä

Nyt menee jännäksi! Veikkausliigassa uskomaton käänne

Veikkausliigan mestaruustaistelu on ollut tasaisuudessaan huima – nyt se on edennyt loppumetreilleen. Torstaina pelatulla kolmanneksi viimeisellä kierroksella nähtiin kuitenkin vielä yksi käänne. Aition Jesse Saarinen purkaa asetelmat.

Inter–SJK 2–2

Asetelma oli selkeä. Interin oli voitettava tänään ja sunnuntaina, jotta ilma pysyy mestaruustaiston pallossa. Viime kierroksella kipeästi kilvasta tipahtanut SJK puolestaan jatkaa omaa taisteluaan mitali- ja europaikkasijoista.

Vierailijan Stevie Grieve oli viritellyt mestaruussarjan hihaässänsä: 5-2-3 -muodon, jossa matala blokki pitää vastustajan vähissä maalipaikoissa, ja vastahyökkäyksiin on heittää selustauhkaa Lauri Laineen ja Olatunji Tessilimin muodossa. Samalla suunnitelmalla SJK niisti pisteet Interiltä mestaruussarjan ensimmäisessä kohtaamisessa.

Käsikirjoitus kesti 18 sekuntia. Siinä ajassa SJK-toppari Samuel Chukwudi ehti tehdä virheen antaessaan Inter-maalivahti Eetu Huuhtasen pitkän avauksen mennä selustaansa – jonne olikin liikkunut intermäiseen tapaan laitahyökkääjä Mamadou Sarr. Chukwudin kaatui Sarrin kantapäille, ja erotuomari Mohamed Al-Emara vei pallon pilkulle.

Seuraava käänne nähtiin 18 minuutin jälkeen, kun SJK:n Valentin Gasc toi jälleen palasen Argentiinaa Veikkausliigaan. Gasc sai pitkän painin jälkeen Interin Jean Botuen reagoimaan painamalla maasta noustessaan Inter-hyökkääjän päätä tekonurmeen. Botuen iskettyä kyynärpäällä Gascin kylkeen, Gasc varmisti, ettei jälkipeli mene tuomaristolta ohi. Tämän voittavan peliteon jälkeen käsikirjoitus oli kääntynyt päälleen: pystyykö SJK murtamaan Interin puolustuksen, vai haavoittaako Inter vastaiskuilla?

Parikymmentä minuuttia näytti siltä, että Inter aikoo tehdä SJK:lle täsmälleen saman tempun kuin kultamustat tekivät Seinäjoella. SJK keskitteli laitakaistoilta heikkolaatuisia palloja tähän ottelusuunnitelmaan väärille hyökkääjille, ja Inter loi vastaiskusta Joonas Kekareiselle hyvän maalipaikan cutbackiin. Ensimmäisen jakson lopussa vaihdosta heti alussa kehiin hypännyt Kasper Paananen toimitti Kevin de Bruyne -alueelta täydellisen sisäänpäinkiertävän keskityksen, jonka Tessilimi pääsi juoksemaan sisään. Kun suurin piirtein samoilla kellonlyömillä Kuopiossa kotijoukkue siirtyi 1–0-johtoon, tuntui käsillä olevan iso viisiminuuttinen mestaruustaistelun kannalta.

Inter onnistui kuitenkin vielä lisäajalla, kun Kekarainen limutti keskityspallon takakulmaan.

Toisella jaksolle Grieve toi vakio-viihdyttäjistään kentälle Jeremias Strengin ja Markus Arsalon. Vaihdot ennakoivat paluuta skotin A-suunnitelmaan, iloiseen, paikanvaihtoja ja relationismia sisältävään hyökkäävään jalkapalloon. Tässä suunnitelmassa Babacar Fatin puute satutti seinäjokisia paljon.

Lisää muutosta kaivattiinkin, sillä Inter onnistui pitämään SJK:ta pitkään käsivarren mitan päässä. Samalla se onnistui katkaisemaan paineen viemällä pallon syvälle, Sarrin tehdessä hyvää työtä kohdehyökkääjänä ja keskikentän Florian Krebsin, Kekaraisen ja Iiro Järvisen juostessa sukat rullalle. Muutosta haettiin vaihdoista. Grieve hetti kentälle käytännössä kaikki hyökkäävät pelaajat penkiltä, Vesa Vasara vaihteli pelaajia siinä vaiheessa kun fyysiset rajat alkoivat tulla vastaan. Sinimustilla kentälle juoksi mm. SJK-kasvatti, toppari Ilari Kangasniemi, joka otti kärjestä Sarrin paikan Huuhtasen pitkien avauksien kohteena.

Mitä pidemmälle mentiin, sitä vääjäämättömäksi muodostui SJK-paine. Interin hengähdyshetket jäivät vähiin, ja SJK pääsi lähemmäs ja lähemmäs. Varsinkin vasemmalla laidalla pelannut Lauri Laine oli vaarallinen, Honka-kasvatti on syksyllä äitynyt lähes kauden pelastavaan vireeseen. Tasoitusmaali syntyi kuitenkin Elias Mastokankaan alustuksesta, kun Kevin Nyarko ohjasi pallon läheltä sisään.

Näin Kupittaalla nähtiin tyypillinen loppukauden peli, jossa kentältä poistui kaksi pettynyttä joukkuetta.

Interin Jean Botue sai ottelussa punaisen kortin. Hinta saattoi olla kova mestaruustaiston kannalta. KUVA: Henrik Siiskonen / All Over Press

KuPS–Gnistan 1–1

Mestaruustaiston ykkösheppa KuPSin kompastumista toivovien odotukset eivät tämän päivän suhteen olleet varmaankaan kovin korkealla. KuPS oli voittanut kaikki kolme aiempaa kohtaamista Gnistania vastaan, ja tehnyt noissa otteluissa yhteensä 12 maalia. Kuopiossa aiemmat otatukset olivat päättyneet lukemiin 4–0 ja 6–2. Gnistanin näppärästi brändätty ”lähiöfutis” on Kuopion-otteluissa loistanut poissaolollaan, aggressiivisen prässin sijaan on nähty köysiin vetäytymistä ja takaiskun odottelua.

Enemmän kuin valmentaja Jussi Leppälahdesta se on ehkä kertonut Gnistanin kehityksen nykytilasta, vielä ei olla siellä, jossa omalla identiteetillä pystytään kotona ja vieraissa haastamaan myös sarjan suurimmat.

Torstaina Leppälahti joutui lähettämään kentälle kokoonpanon, jossa maalilta löytyi kakkosveska Oskar Lyberopoulos ja puolustuslinjasta keskikenttäpelaaja Armend Kabashi. Alkuminuuteilla kapteeni Tim Väyrynen puolusti oikean wingbackin paikalla. Alku näytti siltä mitä odotettiin, kun KuPS painoi Gnistanin matalalle ja sai ryppään erikoistilanteita heti alkuminuuteilla.

Ottelun edetessä se tasoittui, ja pelin virtausta alkoi olla molempiin suuntiin. Myös isoja, A-luokan maalipaikkoja pystyivät molemmat rakentelemaan. Gnistanilla yrittämään pääsivät Evgeni Bashkirov ja Didrik Hafstad, KuPSin paikat tulivat Piotr Parzyszekille.

Avausjakson lopulla KuPS sai taas useampia uhkaavia, kiihtyviä ja aaltomaisia hyökkäyksiä kohti Gnistan-maalia. Näiden saaminen tulostaululle jäi pienestä kiinni. Lopulta taululle päästiin, kun pallo pusertui keskitystä vanginneen Lyberopuoloksen alta vapaasti pelattavaksi etutolpalle, josta KuPS-talismaani Otto Ruoppi kävi siirtämässä sen tyhjään maaliin.

Toisella jaksolla pelinkuva säilyi samankaltaisena. Pallo pyöri enemmän Gnistan-päädyssä, ja KuPS sai erikoistilanneryppäitään. Gnistan puolusti kohtalaisen hyvin, eikä jäänyt hyökkäyspelistä osattomaksi.

Ottelun ratkaisuhahmoksi nousi KuPS-toppari Ibrahim Cisse. Cisse on monessa kärkiottelussa ollut vastustajalle täysin ohittamaton pelaaja. Mestaruussarjassa norsunluurannikkolainen on myös ollut kahdesti onnekas, ettei ole tullut ulosajetuksi kahdella keltaisella kortilla. Torstai-illassa kosminen tasapaino saavutettiin, sillä Cissen nähtiin rikkovan kahdesti oman rangaistusalueen sisällä. Ensimmäisen rankkarin ampui tolppaan Väyrynen, jälkimmäisestä onnistui Roman Eremenko.

Pistejako Kuopiossa ei ollut yksittäisessä ottelussa mahdollinen satunnainen tulos, vaan täysin looginen päätös kentällä nähdylle. Gnistan pelasi erinomaisen ottelun. Se oli Väyrysen missaaman rankkarin jälkeen pitkiä pätkiä kuskin paikalla vierasottelussa hallitsevaa Suomen mestaria vastaan, eikä KuPS viimeisellä kympilläkään saanut merkittävää painetta Lyberopouloksen maalille. Painetta toki oli, mutta omat boksihässäkkänsä ja kulmapotkunsa oli Gnistanillakin.

Jussi Leppälahden luotsaama Gnistan oli KuPSille rapea pala purtavaksi torstai-iltana. KUVA: Tomi Natri / All Over Press

Ilves–HJK 3–1

Jo mestaruussarjan alussa Ilves sai otsaansa polttojäljen: tämä on teidän mestaruutenne hävitä. Torstai-iltana se pelasi enää oikeudesta hengittää kilvassa mukana. Vastassa oli HJK – siis seura, joka taisteli omaa varjoaan vastaan, ettei se enää voita, kun pitäisi – tai ylipäätään voita Mestaruussarjassa lainkaan.

Heti ensimmäisellä kympillä nähtiin, mistä Ilveksen mestaruus jää kiinni, mikäli se ei sitä tällä kaudella voita. Hieman kaoottinen vetäytyminen, löperöä toimintaa boksipuolustamisessa ja HJK 1–0-johtoon. Tatu Miettunen lähestyy Alex Ringiä myöhään ja väärästä kulmasta, Kalle Wallius ei puolusta ketään vaan pyörii kuin Ikean ovissa, Anton Popovitsh ja Sauli Väisänen muodostavat molemmat etualueen ”porttia”. Ei isoja virheitä, mutta kertautuessaan aiheuttavat sen, että Liam Möller jää ”ylimääräiseksi” pelaajaksi vaikka määrällisesti tupsukorvia ihan riittävästi omaa maalia puolustamassa olikin.

Pallollisena Ilveksen oli ensimmäisen jakson alkupuoliskolla vaikeuksia saada palloa ja pelaajia riittävän ylös ja oikeille alueille. HJK:lla oli paljon pelaajia valmiina antamaan painetta Ilveksen keskikaistan pelaajille, ja Miika Nuutisen ääni kuuluin kenttämikkeihin hyvin Klubi-luotsin puskiessa pelaajiaan paineistamaan aggressiivisesti keltapaitaisia laitoja kohti.

20 minuutin täyttyessä Ilves loi kuitenkin ilvesmäisen maalipaikan: kymppialueen kautta eteneminen wingbackille, jonka kova matala syöttökeskitys boksiin löytää oman pelaajan. Vain Brooklynin hieno blokki esti Roope Riskin tasoitusmaalin Walliuksen esityöstä. Seuranneesta erikoistilanteesta ja sen kakkospalloista tasoitus syntyi Tatu Miettusen ohjattua Riskin kovan tarjoilun läheltä ohi Ricardon.

Käytännössä tasoitusmaalista eteenpäin Ilves otti kontrollin pelitapahtumista. HJK-keskikenttien keskittyessä etupuolellaan oleviin pelaajiin ja etsiessään hetkiä paineistaa näitä, hajosi HJK:n keskikenttälinja ja Ilves pystyi syöttämään siitä toistuvasti läpi. Ilveksen tavassa hyökätä syntyy pitkän painostuksen tuotteena usein yksi suuri maalipaikka tai ei maalipaikkaa ollenkaan. Volyymia, tasaista xG:n kerryttämistä Ilveksen hyökkäämisessä ei edes haeta. Tälläkin kertaa painostusjakso johti vain Roope Riskin paikkaan viime sekunneilla, joskin se oli paikka, josta Riski usein maalin tekee.

Ilves siirtyi johtoon heti toisen jakson alkuun. Toisaalta maali oli Oiva Jukkolan ja Maksim Stjopinin taidonnäyte. Samaa kaistaa pitkin ilmassa pelatulle lyhyelle pystysyötölle virhemarginaali oli pieni, samoin kuin Sjtopinin haltuunotolle, askelten nopealle sovittamiselle vasuriviimeistelyyn ja sopivan rakosen löytämiseen Ricardon ohittamiseksi. Toisaalta se oli typerä maali päästää, Jukkolalle olisi pystynyt antamaan paineen ja Stjopinin juoksun voinut seurata, viimeistään siksi että pallon ja pelaajan näkemisen pitäisi tuolla syöttökulmalla olla yksinkertaista.

Tamperelaisten 3–1-maali menee samaan kastiin. Hyvin drillattu erikoistilanne, jossa kaikki toimituksesta liikkeisiin toimi. Mutta luvattoman helposti irtaantui kaikesta vartioinnista useamman erikoistilannemaalin tällä kaudella iskenyt Matias Rale, yksinkertaisesti kiertämällä pelaajapakan etupuolelta taka-alueelle. Samalla taka-aluetta vartioinut Teemu Pukki saatiin tyhjentämään oma alueensa hyvin halvalla.

Ilveksen kolmannen maalin jälkeen näytti hetken, että peli saattaa revetä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan useiden vaihtojen sävyttämä loppu oli käytännössä ajan pelaamista kellosta pois. Ilvekselle tämä kävi mainiosti, ja HJK:sta ei ollut minkäänlaista kiriä tekemään.

Näin Ilves pelasi itselleen oikeuden tulla vielä mainituksi mestaruustaistelun kontekstissa.

Huuto mestaruudelle! Ilves peittosi HJK:n – ja mestaruusunelma elää. KUVA: Mika Kylmäniemi / All Over Press

Asetelmat kahdelle viimeiselle kierrokselle

Torstain kierros tiivisti mestaruustaistelua: KuPS pysyi kärjessä, mutta Ilves nousi jo kahden pisteen päähän. Inter vaanii kolmen pisteen päässä. Sunnuntaina nähdään valtava ottelu Kuopiossa, kun Inter matkaa KuPS:n vieraaksi. Toisen ei missään nimessä saisi antaa voittaa, mutta tasapeli avaa oven Ilvekselle.

Viimeisellä kierroksella KuPS matkustaa Töölöön, ja Inter saa kotiinsa Ilveksen. Ilves kohtaa maanantaina kotonaan SJK:n, ja pääsee toistamiseen hyötymään siitä, että pelaa suoria vastustajiaan myöhemmin.

Sarjajärjestelmäuudistus, jossa mestaruussarja pelataan kaksinkertaisena, on osoittautumassa onnistuneeksi vedoksi. Jo tähän asti nähty pokaalitaisto on ollut laadukas ja dramaattinen, ja hyvällä todennäköisyydellä se huipentuu vasta päätöskierroksella.

Kuka mestaruuden sitten vie tai menettääkään, kyse ei tule olemaan ”sulamisesta” tai ”housuun paskomisesta”, vaan siitä, että sarjassa on tällä kaudella useampi erittäin hyvä jalkapallojoukkue.

Seuraa Aition WhatsApp-kanavaa

Tervetuloa urheilun sisäpiiriin – oppineiden joukkoon!

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt