Nuoret kuolevat, koska asenteet estävät avun saamisen – Tämä hulluus on saatava loppumaan

Lastensuojeluyksikössä asunut 17-vuotias nuori katsoi illalla televisiota ja meni sitten nukkumaan. Aamulla hänet löydettiin sängystään kuolleena. Koulukiusatulla nuorella oli ollut pitkään mielenterveyden ongelmia.

22-vuotias nuori soitti itse hätäkeskukseen hengitysvaikeuksien takia otettuaan tuntematonta huumetta kotonaan. Paikalle tullut ensihoito totesi hänet kuolleeksi. Koulussa hyvin pärjännyt nuori oli lukiossa uupunut ja alkanut käyttää aineita lievittääkseen ahdistustaan.

Vanhempiensa luona asunut 23-vuotias nuori tuli illalla kotiin ja meni huoneeseensa nukkumaan. Aamulla vanhemmat löysivät hänet kuolleena sängystään. Kotona ei oltu havaittu mitään merkkejä päihteiden käytöstä, eikä nuori ollut käyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Oikeusministeriön alainen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) selvittää tavallisesti suuronnettomuuksien ja isojen vaaratilanteiden tapahtumien kulkua. Kesällä Otkes julkaisi raportin nuorten huumekuolemista Suomessa edellisvuoden aikana. Yllä olevat tarinat ovat otteita tutkituista kuolemista.

Kyseessä on suuronnettomuus, jossa 91 nuorta menetti henkensä vuoden aikana. Keskimäärin yksi nuori noin joka neljäs päivä. Monella heistä kortit elämään ovat olleet alun perin huonot. Näitä tarinoita lukiessa kuitenkin selviää, että tragedia koskettaa myös sellaisia perheitä, jotka ovat kuvitelleet olevansa turvassa.

Nuoren ei tarvitse enää pyöriä epäilyttävässä seurassa aineita saadakseen, vaan jokainen pystyy tilaamaan niitä omalla älypuhelimellaan vaikka kotiovelle. Huumeisiin kuolevan ei tarvitse käyttää aineita vuosikausia ja ajautua ensin näkyvästi huonoon kuntoon. Kuolleiden joukossa on paljon viihdekäyttäjiä, joille eri aineiden yhteisvaikutus on tullut yllätyksenä.

Huumeisiin liittyvän stigman vuoksi käyttöön liittyvistä vaaroista on vaikea puhua, vaikka se voisi pelastaa ihmishenkiä. Yhteiskunnan reaktio huumekuolemien hälyttävään yleistymiseen on ollut kuvaava. Vaikka huumetyötä tekevät puhuvat kansallisesta hätätilasta, on vain harva päättäjä osoittanut kiinnostusta aiheeseen.

Pahoinvoinnin juurisyihin ei kuitenkaan usein päästä, sillä nykyisessä järjestelmässä päihteiden käyttö on tavallisesti este pääsylle mielenterveyden palveluihin.

Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt, ja korona-ajan velkaa maksetaan vielä pitkään. Nuorten huumeidenkäytön taustalla on todella usein mielenterveyden ongelmia. Surullisinta on lukea nuorista, jotka eivät ole saaneet apua ahdistukseensa, ja ovat ryhtyneet siksi lääkitsemään itseään päihteillä.

Tiedossa on tapauksia, joissa esimerkiksi ADHD-lääkitys on auttanut nuorta pääsemään kokonaan eroon päihteistä. Myös Otkesin raportin johtopäätöksissä todetaan, että mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatava toimimaan paremmin kokonaisuutena.

Nuorten huumekuolemien yleisyys on Suomelle kansallinen häpeä ja tragedia, johon pitäisi nyt todella herätä. Huumeiden pariin ajautuvien nuorten syyllistäminen ja leimaaminen kannattaa lopettaa, sillä myös oma lapsi voi kohta olla samassa tilanteessa. Huumeisiin liittyvä stigma nostaa kynnystä myös avun hakemiseen. Pahimmillaan ambulanssi voi jäädä soittamatta huumemyrkytyksen saaneelle, koska pelätään seurauksia.

Tuloksena saattaa olla taas yksi menetetty nuori ihmishenki.