Apu

Norjan rannikko on oiva matkakohde – tutustuimme rantakaupunki Haugesundiin

Norjassa Atlantin rannalla sijaitseva Haugesund on matkailukohde sekä historia- että taideharrastajalle. Maisemissakaan ei ole valittamista.
Kuvat Fotolia, Valtteri Mörttinen

Tervetuloa viikinkikuninkaiden kotiseudulle! Valtava kyltti tervehtii matkailijaa Haugesundin lentoasemalla jo koneesta noustessa.

Norjan lounaisrannikolla sijaitseva Haugesundin kaupunki on ylpeä historiallisesta perinnöstään. Kaupungissa sijaitsevalle Avaldsnesin alueelle asettui jo pronssikaudella voimakas aristokratia, joka hallitsi 3 000 vuotta. Nykyään paikka tunnetaan erityisesti Norjan ensimmäisen kuninkaan, vuosina 872–931 hallinneen Harald Kaunotukan kotikylänä. Suomalaisille Harald on harvinaisen tuttu hahmo siksi, että hänet voi nähdä Peter Franzénin hahmossa History Channelin Vikings-sarjassa.

Haugesund sijaitsee alle sadan kilometrin päässä vuonoille rakennetusta yli 100 000 asukkaan Stavangerista, joka on Norjan neljänneksi suurin kaupunki. Rogalandin maakuntaan kuuluvassa Haugesundissa sen sijaan on asukkaita vain hieman yli 30 000.

Norjalainen maisema on täynnä kontrasteja: kaunis vanhahtava arkkitehtuuri yhdistyy horisontista nouseviin telakkanostureihin.

Haugesundin maisemissa toteutuu mielikuva tyypillisen norjalaisen rannikkokaupungin taivaanrannasta. Kauniin vihreät niittykumpareet nousevat kapeiden vesistökaistaleiden välistä, mutta horisontti vilisee valtavia telakkanostureita. Täältä nälkäinen matkailija todennäköisesti saa lohi- ja rapuannokset, joiden tuoreuteen uskaltaa luottaa.

Paikkakunnalla kontrasti luonnon ja teollisuuden, yksinkertaisen ja kirjavan, pienen ja suuren välillä tunkee läpi kaikkialla. Lampaat laiduntavat omakotitaloalueiden viheriöillä. Rannalle perustetun hautausmaan laidalle on ankkuroitu risteilyalus.

Norjalaisilla on maine rentoina reppureissaajina, mutta maasta lähtee väkilukuun nähden enemmän lentoja kuin mistään muualta.

Kaupungin pienestä koosta huolimatta norjalainen varallisuus hehkuu jugend-arkkitehtuurin lomassa. Keskustan pienellä pääkadulla voi törmätä liikkeisiin, joita Suomessa näkee ainoastaan Helsingissä. Väkilukuun nähden alueella on selvästi paljon kysyntää kalliille muotibrändeille sekä korkeimman hintaluokan koruille ja kosmetiikalle.

Museo pitää sisällään tiedon lisäksi vaikuttavia vahanukkeja.

Historianharrastajan kannattaa suunnistaa keskustasta bussilla Avaldsnesin pysäkille. Sieltä kävelymatka vie mäkisiä teitä pitkin Olavskirkenille – suomennettuna Olavin kirkolle.

Arvioidaan, että kirkko on rakennettu noin vuonna 1250 osaksi kuninkaallista linnoitusta. Siihen aikaan Norjan kuningaskunta oli laajimmillaan, joten näyttävä kirkko on matkaoppaiden mukaan toiminut symbolina valtakunnan yhtenäisyydelle kuningas Haakonin aikana.

Nyt rakennusta valitettavasti ympäröi valkoinen muovipressu, sillä arvokasta maamerkkiä korjataan, jotta se säilyisi entisellään tulevillekin polville.

Kirkon viereen on rakennettu Nordvegen Historiecenter eli kylän historiallinen museo. Ensi vilkaisulla museon sisäänkäyntiä – tai koko museota– ei ole helppo löytää. On vain kivikaiteet, joissa on paikan nimikyltti muttei vihjettäkään, missä suunnassa museo sijaitsee. Ennen pitkää kaarevien kaiteiden välistä löytyy portaat maan alle.

Nurmikon alle piiloutuneesta museosta löytää viikinkikuninkaiden jalanjäljet. Maanalainen ratkaisu on tehty, jotta kirkon historiallinen ympäristö voitaisiin säilyttää entisellään.

Museo esittelee viikinkikuninkaan ja tämän aikalaisten tarinaa ja elämäntapoja. Sen yhteydessä pienen kävelymatkan päässä toimii jopa lapset huomioiva Viking Village, jossa historia herätetään eloon maskottinäyttelijöiden ja lavastetun viikinkikylän avulla. Kohdetta suositellaan lapsiperheille.

Historiakierroksilla on hyvä säilyttää pieni leikkimielisyys. Viikinkihistoriassa kyse on pitkälti perimätiedosta ja sievistä saagoista. Nykytutkijat ovat nimittäin kyseenalaistaneet koko kuningas Harald Kaunotukan olemassaolon.

Viikinkimuseoon kuljetaan astumalla portaita alas maan alle.

Haugesund ei ole pelkkää historiaa vaan myös kulttuuria. Elokuvahullun kannattaa ajoittaa vierailunsa elokuun loppuun, sillä silloin kaupungissa järjestetään Norjan kansainväliset elokuvajuhlat.

Juhlilla julkistetaan perinteisesti Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon ehdokkaat. Palkinto on mennyt Suomeen kahdesti – Aki Kaurismäelle ja Selma Vilhuselle. Tänä vuonna ohjaaja Teemu Nikki jännittää elokuvansa Armomurhaaja sijoitusta.

Juhlien keskuksena toimii kauniilla veden äärellä seisova Scandic Maritim -hotelli, jonka vieressä oleva elokuvateatteri sekä usea muu sali ja auditorio keskusta-alueella toimivat elokuvanäytöspaikkoina. Esittävän taiteen ystävällä vierähtää helposti viikko tarjontaan tutustuessa.

Olavskirken ja viikinkimuseo sijaitsevat kauniilla Avaldsnesin alueella.

Rannan tuntumassa, aivan keskustassa nälkäistä ja janoista matkalaista palvelevat muun muassa Lothes Mat & Vinhus ja Big Horn Steakhouse. Pienellä kaistaleella on valinnan varaa hotelleissakin. Maritimin lisäksi tarjolla on kolme muuta vaihtoehtoa. Maantieteellisesti pienelle alueelle myös ruokakauppoja on rakennettu kiitettävän runsaasti, mutta matkailijan on hyvä muistaa, että pikkupaikkakunnalla palvelut sulkevat ovensa illalla, joten huoneeseen kannattaa varata hätäevästä.

Norjassa matkaillessa huomaa nopeasti, että rahaa hupenee pikkuostoksiin enemmän kuin kotimaassa: hinnat ovat kauttaaltaan hieman suomalaisia korkeammat. Kyseessä on kuitenkin ETA-maa, joten matka taittuu vaikka ilman passia ja lentojakin saa kohtuuhinnalla.

Suomalainen turisti löytää muistijäljet keskiajalta, viikon elokuvien parissa ja tuoretta turskaa samasta kohteesta, ja pelipaikalle pääsee kätevästi vaihtamalla konetta Oslossa.

Julkaistu: 29.9.2018
Kommentoi »