Apu

Nopea selkäleikkaus pelasti työkyvyn

Nopea selkäleikkaus pelasti työkyvyn

Välilevyn pullistuma vei Sami Lindqvistilta jalat alta. Nopeasti tehdyn leikkauksen ansiosta hän palasi töihin puolitoista kuukautta operaation jälkeen. Nyt tossu nousee melkein entiseen malliin.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Timo Pyykkö
Mainos

Maaliskuun 3. päivä kello 13.45. Sähköasentaja Sami Lindqvist, 30, makaa taju kankaalla leikkauspöydällä. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki valmistautuu poistamaan hänen selkäydinkanavaansa purskahtaneen välilevymassan mikroskooppitekniikalla. Samalla hän varmistaa, että selkäydinhermot vapautuvat puristuksesta, joka on vienyt Samilta äkisti jalat alta.

– Olen ollut selkäni takia sairauslomalla koko alkuvuoden. Liukastuin portaissa, ja selässäni todettiin pieni pullistuma. Se piti saada hoidetuksi kuntoutuksella, mutta muutama päivä sitten selkä kipeytyi pahasti aivastuksen seurauksena. En päässyt kotiovelta autolleni, kun vasempaan jalkaan alkoi koskea kamalasti, ja seuraavassa hetkessä olin maassa rähmälläni, Sami kertoi ennen leikkausta.

Hän soitti työterveyslääkärille ja sai ohjeet hälyttää ambulanssin. Hän ei kuitenkaan kehdannut, vaan meni taksilla ensiapuun. Siellä selkään tuikattiin kipupiikkejä.

Vasemmanpuoliset varpaat todettiin heikoiksi. Jos varpailla kävely tai kantakävely ei onnistuisi, Samin pitäisi hakeutua hoitoon uudestaan. Kun hän pääsi kotiin, varpaat eivät enää liikkuneet.

Tällä kertaa Nummelassa asuva nuorimies päätyi päivystyksen kautta Lohjan sairaalaan. Magneettikuvauksen jälkeen hän sai tietää, että edessä olisi leikkaus. Halvausoireet tekivät tilanteesta vakavan. Sami ei tuntenut enää edes virtsarakkoaan.

– Olin onnekas, sillä työpaikallani oli otettu laaja terveysturva työntekijöitä varten, ja se kattoi leikkaushoidon yksityispuolella. Sain ajan Helsinki Hospitaliin seuraavaksi päiväksi.

Maaliskuun 3. päivä kello 14.45. Leikkaus on sujunut ongelmitta, ”käsikirjoituksen mukaan”, kuten neurokirurgi Pälvimäki toteaa. Verta sen aikana ei juuri näkynyt. Leikkaushaavakin on vain noin kolmen sentin kokoinen. Mikroskooppitekniikan ansiosta tervettä lihaskudosta ei jouduttu vaurioittamaan.

– Samin tapauksessa tärkeintä oli, että hän pääsi leikkaukseen nopeasti. Tunto- ja liikehermon halvausoireet ovat aina hälyttävä merkki. Kaikkiin välilevyn pullistumiin niitä ei liity, joten Sami ei ole ihan tyypillinen tapaus. Toisaalta nämä oireet eivät ole kauhean epätavallisiakaan, Pälvimäki kertoo.

Lähes kaikki saavat leikkaushoidosta apua, ja myös Samin tilanne näyttää hyvältä. Hän kokeilee kävelemistä jo heräämössä ja huomaa, että kivut ovat poissa ja halvausoire osittain korjaantunut.

Vasen jalka on edelleen heikko, mutta on todennäköistä, että se voimistuu ajan myötä. Aivan entisen veroista siitä ei välttämättä tule, mutta tämän ei pitäisi haitata Samin elämää.

– 10–20 prosentilla potilaista vaiva kuitenkin uusii. Jotta näin ei kävisi, vartalon lihaksista ja lihaskunnosta on pidettävä jatkossa hyvää huolta. Myös painon pitämisestä normaalilukemissa on hyötyä, Pälvimäki sanoo.

Uusintaleikkaus ei ole katastrofi, vaan sillä saavutetaan yhtä hyviä tuloksia kuin ensimmäisellä leikkauksella.

– Tavoitteena on tietysti, ettei uutta leikkausta tarvita, vaan potilas kuntoutuu fysioterapian ja omatoimisen harjoittelun avulla. Samilla ei pitäisi olla syytä huoleen, koska hän on muuten terve ja selvästi motivoitunut tekemään kaikkensa toipumisensa eteen. Kotiin hän pääsee jo huomenna.

Huhtikuun 8. päivä kello 12. Sami Lindqvist odottaa Helsinki Hospitalin vastaanottoaulassa pääsyä jälkitarkastukseen. Häntä ei varsinaisesti jännitä, sillä hän uskoo kaiken olevan hienosti. On silti hyvä saada neurokirurgilta vahvistusta asiaan.

– Pahimmat kivut jäivät leikkauspöydälle, mutta aluksi selkä oli arka. En uskaltanut liikkua ulkosalla, koska pihalla oli jäistä ja pelkäsin liukastuvani. Kävelin kuitenkin sisätiloissa ja liikuin muutenkin saamieni harjoitusohjeiden mukaan.

Vaikka kipuja ei pientä jomotusta lukuun ottamatta ollut, Samilla oli tulehduskipulääkitys. Vain kerran hän joutui turvautumaan vahvempaan kipulääkkeeseen yöllä tuntuvan hermosäryn takia. Sami arveli sen johtuvan siitä, että hermotunto alkoi palautua.

– Työterveyslääkärin mukaan minun ei tarvinnut olla huolissani. Puhuin hänen kanssaan myös töihin paluusta. Aloitan työt osa-aikaisesti. Jalka ei toimi vielä normaalisti, joten se väsyy helposti. Lisäksi minulla on tasapaino-ongelmia.

Myös Esa-Pekka Pälvimäki on sitä mieltä, että Samin toipuminen on hyvällä mallilla. Vasen jalka on edelleen heikko, mutta aika tekee tässä tehtävänsä. Hermoratojen korjaantuminen voi viedä jopa vuoden.

– Enää Samin ei tarvitse varoa mitään, vaan hän voi liikkua rajoituksetta. Jatkohoito tapahtuu työterveydessä, mutta toki minullekin voi soittaa tarvittaessa.

Sami kuuntelee lääkärin sanoja iloisin mielin. Elämä tuntuu huomattavasti paremmalta kuin ennen leikkausta. Alkuvuonna häntä pelotti, kuntoutuisiko selkä koskaan.

– Leikkauspäätös oli iso helpotus. Seuraava askel on palata töihin.

Kesäkuun 6. päivä kello 16.15.  Sami on juuri tullut töistä kotiin. Töissä hän on käynyt huhtikuun puolivälistä ja tehnyt kolmipäiväistä työviikkoa. Aluksi hän teki kevennettyä työtä, mutta kahden viime viikon ajan hän on työskennellyt normaalisti. Hän on huomannut varovansa selkäänsä enemmän kuin ennen ja keskittyvänsä siihen, että nostaa tavaroita selkää mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.

– Töihin paluu tuntui hienolta. Kyllä se niin on, että työ tekee rutiinin ja antaa sisältöä elämään. Selkä on kestänyt yllättävän hyvin, vaikka se on ollut välillä jäykkä. Joskus myös jalka väsyy. Silloin se alkaa läpsyä.

Tasapainokaan ei ole ihan entisensä, mutta Sami on tottunut myös siihen, eikä anna sen häiritä. Hän on jumpannut fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaan.

– Jumpasta on selkeää hyötyä, kunhan jaksaa sinnikkäästi tehdä sarjat läpi. Ennen leikkausta olin aika laiska liikkumaan, mutta nyt minua himottaisi mennä punttisalille. Olen myös kävellyt ja pyöräillyt. Lisäksi kokeilin uintia, mutta vaikka ensin innostuin, vesi ei ole minun elementtini.

Sami toivoo pääsevänsä tekemään pian täyspäiväistä työviikkoa. Se olisi tärkeää taloudellisestikin, sillä osa-aikainen viikko merkitsee pienempiä tuloja.

– Etenen kuitenkin terveys edellä, sillä en halua joutua uudestaan sairauslomalle. Tämän takia revin itseni liikkeelle silloinkin, kun ei huvittaisi. Liikkumattomuus on selälle myrkkyä.

Syyskuun 16. päivä kello 15. Sami Lindqvist pakkaa matkalaukkuaan. Huomenna on lähtö Lappiin luontoretkelle. Kesällä miehellä ei lomaa ollut, eikä hän sitä kaivannut, sillä työnteko tuntui mahtavalta sairausloman jälkeen.

Alkukesästä hän alkoi tehdä täyttä työviikkoa. Muutos ei vaikuttanut kuntoutumiseen, mutta pientä takapakkia on ollut.

– Muutama päivä sitten selkäni kipeytyi äkisti. En tiedä, johtuiko se huonossa asennossa nukkumisesta, mutta kieltämättä säikähdin. Selkä meni aivan lukkoon. Venyttelemällä kipu pikkuhiljaa katosi.

Muuten Sami kehuu vointiaan hyväksi. Vasen jalkakin toimii jo paljon paremmin. Enää se ei läpsy niin, että kaikki kuulevat, kun hän lähestyy.

– Tossu nousee taas melkein entiseen mallin. Voimaa jalassa ei tosin ole. Sen sijaan tasapaino on ennallaan.

Sami teki koko kesän ahkerasti hänelle suositeltuja harjoitteita. Viime ajat hän on keskittynyt lähinnä hyötyliikuntaan, jota saa kotiaan remontoidessa.

– Minun on harrastettava jonkin sortin liikuntaa koko loppuelämäni, jotta keskivartalo pysyisi kunnossa. Olen myös tehnyt terveyttä edistäviä ruokavaliomuutoksia.

Uudet elämäntavat näkyvät ulkoisessa olemuksessa. Sami painaa 12 kiloa vähemmän kuin alkuvuonna.

– Näillä eväillä on hyvä lähteä Lapin luontoon samoilemaan.

Marraskuun 2. päivä kello 16.30. Ensilumi on peittänyt maan. Sami Lindqvist ei ehdi varhaista talvea äimistellä, sillä kodin remontti pitää hänet kiireisenä. Remontin on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa.

Kesän lempiharrastus, pyöräily, on vaihtunut kamppailulajeihin.

– Selkä on kivuton ja jalka koko ajan parempi. Varpaiden liike on lähes sama kuin oikeassa jalassa. Voimaa varpaissa ei ole, mutta se ei haittaa minua.

Mieli on täynnä kiitollisuutta työnantajaa kohtaan. Kaikilla työpaikoilla asioita ei ole järjestetty näin kattavaa työterveyshoitoa.

Hoitoon pääsyn nopeus on halvausoireen aiheuttavassa välilevyn pullistumassa oleellista. Tämä tarkoittaa, että leikkaus on tehtävä kiireellisesti. Mikrokirurgisella tekniikalla tehtynä operaatio on turvallinen, ja toipuminen on nopeampaa kuin vanhanaikaisella, avoimella tekniikalla tehdyn leikkauksen jälkeen.

– En olisi voinut saada parempaa hoitoa. Myös nopea kuntoutumiseni leikkauksen jälkeen on yllättänyt minut. Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin. Toivottavasti selkäkivut ovat nyt historiaa.

Valtaosa paranee itsestään

Lannerangan välilevyn pullistuma eli tyrä on tavallisesti selkärangan alempien nikamien välissä olevan välilevyn rakenteellinen vaurio, jossa välilevyn pehmyt sisältö pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen kipua. Kansankielellä vaivaa kutsutaan iskiakseksi.

Välilevyn pullistuman tyypillinen oire on alaselän kipu, joka säteilee toiseen alaraajaan ja aiheuttaa puutumistuntemuksia. Siihen voi liittyä myös alaraajan heikkoutta ja joskus lihasten toimintakyvyttömyyttä. Tällöin lihasheikkous voi estää varpailla kävelyn tai kyykystä nousun. Tämä on hälyttävä merkki, kuten myös se, jos virtsaamisessa tai ulosteen pidättämisessä on vaikeuksia tai peräaukon seutu puutuu.

Useimmiten vaivan taustalla on välilevyn rakenteellinen heikkous, mutta se voi johtua myös tapaturmasta. Tupakoitsijoilla on välilevyn pullistumia enemmän kuin muilla. Tupakoinnin epäillään aiheuttavan välilevyn ennenaikaista rappeutumista. Rappeutumista edesauttavat myös huono lihaskunto ja ylipaino. Lisäksi perintötekijät vaikuttavat huomattavasti asiaan.

Yleensä välilevyn pullistuma ilmaantuu jonkin fyysisen liikkeen, kuten jalat suorana tehdyn noston seurauksena. Noston aikana välilevyn paine nousee huomattavasti, ja selkärankaa eteen taittaessa paine pääsee helpoiten purkautumaan taakse eli selkäydinkanavan suuntaan.

Suurin osa välilevynpullistumista paranee itsestään. Noin puolella oireet häviävät neljän viikon sisällä. Kipua voi lievittää kipulääkkeillä. Liikunta on suositeltavaa siinä määrin kuin kivulta kykenee. Vuodelepo ei edistä toipumista.

Mikäli oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan leikkaushoitoa. Leikkauksella potilaasta tulee työkykyinen lyhyessä ajassa.

Teksti: Maarit Vuoristo

Lähteet: www.terve.fi, välilevyn pullistuma

Julkaistu: 7.12.2016