
Pukkaako paukamaa? Näin hoidat nokkosihottuman – viisi vinkkiä
Nokkosihottuma eli urtikaria on yleinen ihosairaus. Sitä esiintyy jossain vaiheessa elämää jopa joka neljännellä meistä.
1. Mieti mahdollisia syitä
Nokkosihottuman eli -rokon aiheuttaa puolustusjärjestelmään kuuluvien syöttösolujen toimintahäiriö, jossa solut erittävät paukamia ja kutinaa aiheuttavia aineita. Toimintahäiriön laukaisee usein jokin tavallinen virusinfektio. Joillakin oireita ilmaantuu lähes aina esimerkiksi flunssan yhteydessä. Nokkosrokon voi siis sairastaa monta kertaa.
Nokkosihottuman taustalla voi olla myös välitön allerginen reaktio. Tämä on lapsilla huomattavasti yleisempää kuin aikuisilla. Allerginen reaktio on monesti helppo havaita, jos se ilmaantuu aina tietyn ruoka-aineen syömisen yhteydessä. Varsin usein nokkosihottuman aiheuttaja jää kuitenkin tuntemattomaksi.
Tavallisinta nokkosihottuma on nuorilla aikuisilla. Vaiva on kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä, mikä johtuu mahdollisesti hormonaalisista syistä. Atooppista ihottumaa ja allergista astmaa sairastavilla on nokkosihottumaa jonkin verran enemmän kuin muilla.
2. Tunnista oireet
Nokkosrokko aiheuttaa ihosta kohoavia, punoittavia paukamia, läiskäisyyttä ja kutinaa tai ihon kihelmöintiä. Samanlaisia läiskiä saa, kun koskettaa vahingossa nokkosta.
Paukamat nousevat nopeasti, jopa minuuteissa. Niille on tyypillistä, että ne vaihtavat paikkaa tai häviävät viimeistään 24 tunnin kuluessa, usein paljon nopeammin. Kutina on voimakkainta paukamien noustessa iholle. Se loppuu, kun ne alkavat painua pois. Pysyviä jälkiä paukamista ei jää.
Joillakin nokkosihottumaan voi liittyä turvotusta, jota kutsutaan angioödeemaksi. Sitä esiintyy useimmiten huulissa ja silmäluomissa. Turvotus saattaa joskus olla nokkosrokon ainoa oire, mutta tavallisesti oireena on myös ihottumaa.
3. Älä raavi ihoa
Raapiminen ja fyysinen tai henkinen stressi voi pahentaa nokkosihottuman oireita, samoin tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Siksi niiden käyttöä on syytä välttää nokkosrokon aikana. Älä liioin raavi ihoa, jottei se rikkoudu ja pääse tulehtumaan. Myös alkoholi voi joillakin pahentaa nokkosrokon oireita.
Jos oireita tulee säännönmukaisesti puolen tunnin kuluessa tietyn ruoka-aineen nauttimisesta, on syytä epäillä, että kyseinen ruoka laukaisee nokkosihottuman. Silloin sitä kannattaa välttää.
4. Hoida antihistamiinilla
Antihistamiinitabletit auttavat useimmiten akuutin nokkosrokon oireisiin. Antihistamiinia kannattaa käyttää, kunnes oireet ovat rauhoittuneet. Lääkevoiteista, kuten kortisonivoiteesta, ei ole hyötyä.
Valtaosa urtikarioista rauhoittuu itsestään päivissä tai muutamassa viikossa. Jos oireet kestävät yli kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta urtikariasta. Se lievittyy useimmilla itsestään kahden vuoden kuluessa, mutta joillakin oireet voivat kestää vieläkin pitempään. Lääkehoidot eivät vaikuta kroonisen urtikarian kestoon, mutta niillä voidaan hoitaa sen oireita.
Suurin osa kroonisista urtikarioista on sisäsyntyistä eli spontaania urtikariaa. Pienempi osa johtuu ulkoisista tekijöistä, kuten hankauksesta, paineesta, hikoilusta tai kuumasta tai kylmästä ilmasta. Silloin kyse on niin sanotusta fysikaalisesta urtikariasta. Siihen kuuluu myös piirtopaukamointi. Se tarkoittaa, että jos ihoon tulee naarmu, naarmukohdan iho nousee koholle ja turpoaa. Monesti naarmukohta myös kutiaa.
5. Varaa aika lääkärille
Ihotautilääkärille kannattaa varata aika, mikäli nokkosihottuma pitkittyy, oireet eivät rauhoitu riittävästi antihistamiinilla tai epäilet, että niiden taustalla on allergia. Osa kroonisista urtikarioista saattaa vaatia lisätutkimuksia. Tarvittaessa lääkäri voi harkita suuriannoksista antihistamiinihoitoa tai muita lääkkeitä. Lääkäri myös neuvoo, miten nokkosihottuman aiheuttajaa jatkossa vältetään, jos sen syyksi paljastuu jokin selkeä aiheuttaja tai oireita pahentava tekijä.
Mikäli nokkosihottumaan liittyy nielun tai kielen turvotusta tai hengitysvaikeuksia, on soitettava hätänumeroon 112. Tällaiset oireet voivat viitata hengenvaaralliseen allergiseen reaktioon, anafylaksiaan. Sen ensihoito on adrenaliini.
Asiantuntija: ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski, Muotosairaala, Helsinki