Apu

Ninni Schulman: Vastaa jos kuulet - Jahtiretki paljastaa salaisuudet


Ruotsalainen dekkaristi rakastaa tutkia pieniä yhteisöjä, joissa tuntuu olevan omat kirjoittamattomat sääntönsä. Tässä Avun kooste kulttuuriuutuuksista.
Kuvat Anna-Lena Ahlström, Babis Mores

Ruotsalaisen jännityskirjailija Ninni Schulmanin, 48, kirjoja kutsutaan toisinaan ­”arkidekkareiksi”. Se kuvannee tapaa, jolla Schulmann yhdistää päähenkilöidensä arki­elämän ihmisuhteineen pikkukylän rikoksiin. 

Kuten kirjojensa päähenkilö, kirjailija on kasvanut ruotsalaisella pikkupaikkakunnalla ja työskenteli pitkään toimittajana.

– Päähenkilöni Magdalena on kuitenkin minua rohkeampi, surullisempi, masentuneempi ja vihaisempi: hän on liioiteltu versio minusta, Schulmann kertoo Avulle Helsingissä.

Nyt julkaistu Vastaa jos kuulet (Tammi) on paikallislehtitoimittaja Magdalena Hanssonista kertovan sarjan kolmas osa, Ruotsissa kirjoja on julkaistu jo kuusi. Neljäs kirja oli Schulmannille vaikein, sillä aiheena on parisuhdeväkivalta. 

– Häpeä on aiheena mielenkiintoinen, miten ihminen yrittää suojella perhettään, ja kuinka vaikea muiden on nähdä suljettujen ovien taakse. Haastoin kirjan kirjoittamisessa itseni, ja siitä ­tuli paras kirjani.

Schulmanin kirjoissa esiintyvät talvimetsät tuntuvat suomalaisesta lukijasta hyvin tutuilta. 

– Olen ymmärtänyt, että suomalaisten sielulla on yhteys näihin masentaviin lumimaisemiin. ­Itse pelkäsin metsää lapsena, ja vanhempieni mielestä olin aivan hassu, sillä he metsästivät ­hirviä ja rakastivat hiihtämistä.

Viikon muita kulttuuriuutuuksia

Dokumentti. “Runoilijoista ei tule hyviä aviomiehiä, mutta kaikki naiset haluavat sellaisen”, todetaan dokumenttielokuvassa Mari­anne & Leonard: Sanoja rakkaudesta. Muusikko Julie Felixin mukaan Leonard Cohenin rakkaussuhde norjalaiseen Marianne Ihleniin oli muusikkolegendan elämän pisin, eikä rakkaus loppunut kuin kuolinvuoteella. Kreikan Hydran saari on elokuvassa toisessa pääosassa, se oli boheemi­pariskunnan rakkauden päänäyttämö.

Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta, ensi-ilta 11.10.

Kirja. ”Yleisö ei ole koskaan tykännyt minusta. Se on vain kuunnellut laulujani”, päätteli aktiivi­uransa jo 90-­luvun alussa lopettanut Seija Simola (1944–2017) Helsingin Sanomien 70-vuotishaastattelussa vuonna 2014.

Ismo Loivamaan ja ­Pirkko Vekkelin elämä­kertaa Kun aika on – Seija Simolan tarina (Avain) määrittelee artistin epävarmuus asemastaan, mutta ei koskaan osaamisestaan. Simolan taituruus ei tuonut hänelle katrihelenamaista kestosuosiota, muutaman ikivihreän kylläkin.

Teatteri. Kirjailija Minna Lindgren kirjoitti mehevän romaanin 74-vuotiaasta Ulliksesta, joka on jäänyt leskeksi. Nyt teoksesta dramatisoitu näytelmä Vihainen leski nähdään Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä, pääroolissa 64-vuotias näyttelijä Riitta Havukainen.

Mitä 74-vuotiaalta leskeltä odotetaan? Oltuaan 12 vuotta kuin vankilassa miehensä omaishoitajana Ullis on ehtinyt kerätä kiukkua. Moni asia on ollut elämässä pettymys, eikä avioliittokaan ollut sellainen kuin Ullis joskus toivoi.

– Vihainen leski ei kerro vanhuksista. Huumori syntyy siitä, että heitä kohdellaan kuin vanhuksia. Ikävuodet 70–80 on toki dramaattinen vaihe, jolloin moni sairastuu, ja ystäväpiirissä tapahtuu iso harvennus. Silti enemmistö jatkaa elämäänsä terveenä, Minna Lindgren sanoo.

Musiikki. Abbey Road, The Beatlesin viimeinen yhteistyö, kohoaa entistäkin korkeammalle viilattuna 50-vuotispainoksena. The Beatlesin tuottaja George Martinin poika Giles Martin on ruuvannut soundit uljaaseen kuosiin, ja tekemisen riemu ja materiaalin monipuolisuus välittyvät niin stereona kuin Super Deluxe Edition -boksilta löytyvänä monikanavaversiona. Bonuksia boksi ­sisältää kahden cd:n verran ­aina Paul McCartneyn akustisesta Goodbye-demosta I Want You (She’s So Heavyn) urkupainotteiseen versioon.

Julkaistu: 11.10.2019