

Suomalaisten tupakointi on vähentynyt jo pitkään.
Tilalle ovat nousemassa nikotiinipussit, joiden myynti vapautui Suomessa viime vuonna.
Pian nikotiinipusseja valmistetaan myös Suomessa satojen miljoonien purkkien vuositahdilla.
Nuoriin vetoavissa mainoksissa nikotiinipusseja markkinoidaan usein terveellisenä vaihtoehtona tupakalle.
Apu vieraili Pietarsaaren kohutussa nikotiinipussitehtaassa ennen tuotannon aloittamista. Maaliskuussa 2024 ilmestyneessä artikkelissa tehtaan johtaja Sam Stenberg kertoi tuolloin tavoitteena olevan tuottaa vuosittain jopa 500 miljoonaa purkkia. Tehtaan omistavan ruotsalaisen Habit Factory -yhtiön taustalta löytyy "nuuskakeisariksi" Ruotsissa nimetty entinen olympiapainija.
Firman nimi on Strengbergs Habit Factory. Jo nimi antaa ymmärtää, että tehtaalla tuotetaan tapoja tai tottumuksia.
Pietarsaaressa tämä ei ole uutta: Strengbergin nimen alla valmistettiin vuosina 1762–1998 erilaisia tupakkatuotteita, savukkeista piipputupakkaan ja nuuskaan. Tupakkatehdas toi alueelle työtä ja vaurautta, eikä tupakoinnin haitoista terveydelle tiedetty juuri mitään ennen 1950-lukua, jolloin siitä alettiin puhua kansanterveydellisenä uhkana.
Tapa, habit, kuitenkin istui tiukassa, eikä vähiten siksi, että tupakka sisältää voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa nikotiinia. Samalla kun tupakointi on vähentynyt reippaasti muutaman vuosikymmenen aikana, sen tilalle ja rinnalle on tullut uusia nikotiinituotteita.
Myös Pietarsaaressa Strengbergin nimen elvyttäminen perustuu uuden sukupolven tuotteille, nikotiinipusseille. Niiden valmistus alkaa keväällä 2024, ja markkina-alueeksi kaavaillaan Suomen lisäksi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Erityisesti nuoret vaikuttavat jo löytäneen uuden tuotteen, jonka käyttö on tupakkatuotteita siistimpää, ja jonka ostaminen verkosta on helppoa.
– Netissä on parempi valikoima. Olen kaupoista ostanut ehkä noin 1/25 käytetystä kiekosta, kertoo nikotiinipusseja käyttävä 17-vuotias lukiolainen, joka tutustui tuotteisiin yläkoulussa. Kaveriporukassa moni tupakoi tai käytti nuuskaa, joten eri tavoista käyttää nikotiinia tuli nopeasti tuttuja.
Nikotiinipussit muistuttavat ulkonäöltään nuuskapusseja. Ne ovat yleensä valkoisia, suorakaiteen muotoisia pieniä tyynyjä, joiden sisällä on nikotiinia sisältävää seosta. Täyteaineina on muun muassa selluloosaa sekä erilaisia makuaineita, mutta ei tupakkaa. Tämän vuoksi niiden luokittelu ja sääntely on aiheuttanut päänvaivaa lainsäätäjissä.
Nikotiinipussien myynti vapautui Suomessa keväällä 2023, ja siitä lähtien niitä on voinut myydä ilman erillistä myyntilupaa. Kaupoissa, kioskeissa ja sähkösavukemyymälöissä huomattiin pian, että pussien menekki kasvoi. Lokakuussa Tulli tiedotti keväällä tapahtuneesta käänteestä: takavarikoidun nuuskan määrä putosi viidennekseen, kun sitä ennen nuuskan maahantuonti oli johdonmukaisesti kasvanut kymmenenä edellisenä vuonna.

Nikotiinikoukkuun on sitä helpompi jäädä, mitä nuorempana käytön aloittaa.
Osa nuuskan käyttäjistä on vaihtanut nikotiinipusseihin, joita on nyt helposti saatavilla. Valtiovarainministeriö valmistelee nyt lakia, joka kiristäisi nikotiinipussien verotusta. Vuoden alussa voimaan tulleen lain lasketaan tuottavan valtiolle 50 miljoonan lisätulot.
Samaan aikaan nikotiinipussien sisältöä ja myyntiä pyritään suitsimaan tupakkalain muutoksella, joka jo nyt kieltää pussien markkinoinnin, esilläpidon sekä myynnin alle 18-vuotiaille. Pussien nikotiinipitoisuus on rajattu Tukesin päätöksellä korkeintaan 20 milligrammaan annosta kohti.
Nikotiinipussit ovat kuitenkin toistaiseksi erityisasemassa muihin tupakkatuotteisiin ja sähkösavukkeisiin verrattuna. Pusseissa saa vielä olla makuaineita, jotka saattavat olla omiaan houkuttelemaan nuoria ja alaikäisiä käyttäjiä niiden pariin. Lyhyt selaus tuotteita verkossa myyvillä sivuilla esittelee muun muassa mangon, mintun, lakritsin, kahvin ja mustikan makuisia pusseja, jotka toimitetaan toinen toistaan kauniimmissa muovirasioissa.
Muun muassa terveysjärjestö Suomen ASH on painottanut, että kaikki muut kuin tupakalle ominainen maku tulisi kieltää nikotiinipusseista. Näin toimittiin esimerkiksi sähkösavukkeiden tultua markkinoille.
– Toinen puute laissa on, että kuka tahansa voi nyt myydä nikotiinipusseja, joten niitä voi olla myynnissä vaikka suutarin liikkeessä. Myynti on tarkoitus saada luvanvaraiseksi, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden suojelun erityisasiantuntija Reetta Honkanen.

Vaasalainen Satu Kuru, 43, poltti tupakkaa parikymmentä vuotta, kunnes siirtyi ensin nuuskaan ja sitten käyttämään nikotiinipusseja.
”En hae nikotiinista potkua enkä halua, että se nousee päähän”, hän sanoo.
”Toivon, että jossain vaiheessa lopetan, mutta nyt tämä on osa päivärutiiniani.”
Pietarsaaren nikotiinipussitehtaan tiloissa on vielä jutun tekoaikaan marraskuun lopussa hiljaista. Tehdashalli on tyhjä lukuunottamatta katosta roikkuvia pistorasioita ja yhdellä seinällä seisovaa konttia. Siinä on etikettikone, joka on saapunut Pohjanmaalle Saksasta. Tehtaan toimintaa johtava Sam Stenberg kertoo, että joulukuussa tulevat muut koneet, ja ensimmäinen linjasto pystytetään alkuvuoden aikana. Tähtäimessä on nopea kasvu.
– Vuoden 2024 lopussa pitäisi olla toisen linjan toiminnassa, 3-4 vuoden päästä kahdeksan linjaa. Tavoite on tuottaa silloin 500 miljoonaa purkkia vuodessa.
Alkuun päästään 40 miljoonalla purkilla vuodessa, millä vastataan kotimaan kysyntään. Stenberg kertoo, että tehdas on nyt tehty korkeimpien elintarviketeollisuuden standardien mukaan siitäkin syystä, että laki nikotiinipusseista elää. Hän on tehnyt pitkän uran nautintoaineiden parissa muun muassa Altialla ja omassa maahantuontiyrityksessään, joten nikotiinipussitehtaan vetäminen tuntui sopivalta haasteelta.
– Alkoholin maahantuonnissa ja myynnissä toimitaan aika pitkälti samoilla lainalaisuuksilla kuin nikotiinituotteiden. Meidän kannaltamme on hyvä, jos niitä säännellään, koska silloin laadukkaat tuotteet erottuvat joukosta.
Siksi Strengbergs Habit Factorylla valmistaudutaan jo henkisesti siihen, että karkkimaut poistuvat valikoimasta tämän vuoden aikana. Sen sijaan verouudistukseen Sam Stenberg suhtautuu kriittisemmin. Hänen mukaansa vaarana on, että korkea verotus pitää yllä laitonta maahantuontia.
– Jos sama tuote on paljon halvempi naapurimaassa, moni hankkii pussinsa sieltä.
Stenbergin mukaan heidän tuotteidensa pääasiallista kohderyhmää ovat tupakoijat. Hän uskoo, että jos entistä useampi tupakoitsija vaihtaa nikotiinipusseihin, niiden myynti voi Suomessa olla jopa 200 miljoonaa pussia vuodessa. Jo nyt päivittäistavarakaupalta tulee viestiä, että nikotiinipussien osuus kaikkien tupakkatuotteiden myynnistä on kymmenen prosenttia.
– On muistettava, että esimerkiksi aiemmin nuuskaa käyttäneet eivät näy kaupan tilastoissa, koska se on ollut laitonta myyntiä ja maahantuontia. Moni heistä on siirtynyt nikotiinipusseihin.
Hän on itsekin aiemmin käyttänyt nuuskaa, monen rannikkopohjalaisen tavoin nuoresta saakka.
– Itse asiassa käytin Strengbergin nuuskaa silloin, kun sitä tehtiin.
Keväällä Stenberg vaihtoi nikotiinipusseihin, kun niitä alkoi saada Suomesta. Hän on huomannut, että hampaat pysyvät siistimpänä kuin nuuskaa käyttäessä, mutta muutoin tuote ei tunnu kovin erilaiselta kuin tupakkanuuska.
Makurajoitusten lisäksi nikotiinipusseissa ei saisi lakiehdotuksen mukaan olla sellaisia lisäaineita, jotka voivat luoda mielikuvaa terveellisestä tai energisyyttä lisäävästä tuotteesta.
Uusi selailu internetissä osoittaa nopeasti, että nikotiinipusseja kuitenkin markkinoidaan nimenomaan terveellisempänä vaihtoehtona tupakoinnille. Otto Ruokolainen THL:stä huomauttaa, että syynä lienee nikotiinin terveyshaittojen heikko tuntemus.
– Käytännössä mikä tahansa tuote on vähemmän haitallinen kuin savukkeet. Kun huomio kiinnitetään näiden tuotteiden välisiin eroihin, nikotiinipussit saadaan näyttämään hyvältä tuotteelta.
Savukkeiden haitoista on runsaasti pitkältä ajalta olevaa tutkimustietoa, mutta ei nikotiinikaan ole täysin päässyt pälkähästä. Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Seppo Lehto ja farmasian dosentti Outi Salminen julkaisivat vuonna 2022 tutkimuskatsauksen, jonka mukaan nikotiini haittaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja on yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen, sydämen vajaatoimintaan, valtimotautiin, sydänlihasinfarktiin sekä akuutteihin ja kroonisiin keuhkosairauksiin. He myös totesivat, että vaikka tupakointi vähenee, muiden nikotiinia sisältävien tuotteiden käyttö kasvaa etenkin nuorilla.

Myös THL listaa nikotiinin haittoja mainiten sen vaikutukset aivoterveyteen.
Nuorena nikotiinille altistuminen aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Muutokset saavat aikaan pitkäkestoista tarkkaavaisuuden vajetta sekä altistavat nikotiiniriippuvuudelle, ahdistus- ja masennusoireille ja muiden päihteiden käytölle.
Lisäksi aineen on todettu häiritsevän sokeriaineenvaihduntaa sekä mahdollisesti edesauttavan solujen muuttumista syöpäsoluiksi ja syöpäsolujen jakaantumista. Nikotiinia on käytetty torjunta-aineena, ja sen kanssa tekemisissä olleet ihmiset ovat saattaneet saada nikotiinimyrkytyksen, jonka oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vapina. Myös lievissä nikotiinin yliannostuksissa on samankaltaisia oireita.
Miksi kukaan siis haluaisi käyttää moista myrkkyä?
Yksinkertaisesti siksi, että siitä tulee hetkeksi hyvä olo. Osa nikotiinia kokeilevista tuntee välittömästi itsensä rentoutuneeksi. Duodecimin artikkelin mukaan tämä reaktio ennustaa, miten nopeasti nuori jää nikotiiniin koukkuun.
Nikotiini imeytyy sekä keuhkoista että suun limakalvoilta nopeasti verenkiertoon ja saavuttaa aivot noin kahdeksassa sekunnissa.
Oman kokemukseni perusteella nikotiini aiheuttaa nopeasti lyhyen euforian tunteen. Aistit ikään kuin terävöityvät, mutta samaan aikaan maailma tuntuu hieman utuisemmalta ja pehmeämmältä kuin ennen henkosia.
Sydän lyö nopeammin kuin juuri ennen nikotiiniannosta, mikä on toisaalta melko pelottavakin tunne.
Aivoissa erittyy erilaisia mielihyvähormoneja, joista koukuttumisen kannalta erityisen tärkeä on dopamiini.
Se, mikä aluksi riitti aiheuttamaan mukavan piristymisen tai rentoutumisen tunteen, ei enää vaikuta samalla tavalla, vaan mielihyvää kokeakseen on saatava nopeammin ja enemmän. Nikotiini aktivoi hermoratoja ja muutokset välittäjäaineiden vapautumisessa edistävät ja ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta.
Osa nikotiinin käyttäjistä kokee, että aine auttaa heitä keskittymään. Se myös vähentää ruokahalua, minkä jotkut käyttäjät kokevat hyväksi asiaksi. Nuuska ja nikotiinipussit ovat varsin yleinen näky kuntosalien ja jäähallien pukuhuoneissa, vaikka liikunnalliseen elämäntapaan nyt viimeisenä luulisi kuuluvan myrkyn tahallisen työntämisen elimistöön.
Vaan onko se niin tavatonta? Myytiinhän tupakkaakin aikoinaan mainoslauseilla, jotka korostivat reipasta ja virkeää elämäntapaa, muodikastakin. Bostonia mainostettiin voimasavukkeena, Newport kertoi olevansa raikas menthol-tupakka, Mary Slim brändättiin itsenäisten naisten valintana.
Nykyisin savukkeita tai muitakaan nikotiinituotteita ei varsinaisesti saa mainostaa, mutta sosiaalisessa mediassa tuotteita markkinoidaan silti. Esimerkiksi nikotiinipussit.com-sivuston Instagram-sivulla on yli 10 000 seuraajaa ja TikTok-profiililla yli 48 000 seuraajaa.
TikTokissa sisältö on äkkiseltään hämmentävää, koska "pussituokioiksi" kutsutut videot käsittelevät aivan muita aiheita kuin nikotiinipusseja. Profiilissa on kuitenkin mainoskampanja alekoodeineen, joten sisällöntuottaja selkeästi tietää, mitä tekee. Videoilla saa seuraajia ja huomiota.
Instagramissa meno on suoraviivaisempaa. Postauksissa todetaan muun muassa, että nikotiinipussit ovat haitattomin nikotiinivalmiste ja että tietyllä tuotteella päivän saa energisesti alkuun. Myös yli 20 milligrammaa nikotiinia sisältäviä tuotteita mainostetaan, ihan selvällä suomen kielellä.

Kohderyhmää on tietysti vaikea yksiselitteisesti todeta, mutta esimerkiksi vanhemman väestön suosimassa Facebookissa seuraajien määrä on alle kolme tuhatta. Samat meemit vetoavat kenties keski-ikäisiin kuin nuoriinkin käyttäjiin, mutta väkisin tulee mieleen, onko markkinointia suunnattu nimenomaan nuorille. Pusseja tilatessa ostajan ikä varmistetaan osalla sivustoista rekisteröitymällä, osalla riittää, kun ruksittaa yhden ruudun, jolla vakuuttaa olevansa yli 18-vuotias.
Kiistatonta on, että jos nikotiinituotetta alkaa käyttää nuorena, riippuvuus syntyy herkästi ja nuorella on koko elämä aikaa käyttää nikotiinia. Siis monta vuosikymmentä, joiden aikana hän voi antaa rahansa nikotiinituotteita valmistaville ja myyville yhtiöille.
Ei siis ihme, että myös suuret tupakkayhtiöt, kuten Philip Morris, British American Tobacco, Altria ja Imperial Tobacco ovat mukana nikotiinipussiliiketoiminnassa. Näihin verrattuna Strengbergs Habit Factory on peukaloinen jättien rinnalla.
– Tupakkateollisuus tuo uusia tuotteita länsimaihin, kehittyvissä maissa pääpaino on edelleen savukkeissa. Siitä näkee, millainen markkinalogiikka tässä on, THL:n Otto Ruokolainen sanoo.
Pietarsaaren tehtaan takana on ruotsalainen Habit Factory, jonka omistaa Ara Abrahamyan, entinen olympiatason painija, joka nykyään tunnetaan nuuskakeisarin liikanimellä. Habit Factoryn liikevaihto vuonna 2022 oli 19,448 miljoonaa kruunua. Kasvu on ollut nopeaa: vuonna 2020 liikevaihtoa oli vaatimattomat 580 000 kruunua. Vuonna 2019 perustetussa yrityksessä on tällä hetkellä 18 työntekijää.
Yritys on osa In-House Holding i Stockholm -konsernia, jonka omistajiksi on merkitty Ara Abrahamyanin lisäksi Henrik Abrahamyan. Ruotsissa toimii monta muutakin pientä nikotiinipussiyritystä, ja Suomen-yhtiötä vetävän Sam Stenbergin mukaan joukosta on erottauduttava laadukkaalla tuotteella ja voittamalla kuluttajan luottamuksen.
– Suurilla yhtiöillä on valtavat resurssit, mutta Ara (Abrahamyan) tunnetaan markkinoilla ja hänen tuotekehittelynsä herättää aina kiinnostusta alan tapahtumissa.
Koska nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, olennaista olisi pitää valvonta ajan tasalla siitä, millaisia tuotteita on markkinoilla ja miten niiden päätyminen alaikäisten käsiin voidaan estää. Käytännössä alaikäiset voivat helposti tilata netistä niin nikotiinipusseja kuin sähkösavukkeitakin, ja ulkomailta tilattujen tuotteiden nikotiinipitoisuutta on vaikea valvoa.
Samaan aikaan kun lainsäätäjät ja terveysvalistajat hikoilevat pysyäkseen uutuuksien mukana, nikotiinituotteita kehitellään koko ajan lisää. On nikotiinigeeliä, nikotiinihammastikkuja ja nikotiiniteetä. Sitä, mistä tuotteista tulee suosittuja ja mistä ei, on lähes mahdoton ennustaa.
Suosiota siivitetään usein nerokkaalla somemarkkinoinnilla ja influenssereiden avulla. Jos tuotteeseen saadaan liitettyä mielikuva trendikkyydestä ja samaan aikaan vähätellään vaaroja, myynti voi lähteä lentoon.
Kansallisella tasolla on päätettävä muun muassa, yritämmekö kaikkemme, että nikotiinin käyttöä ei edes aloiteta vai keskitymmekö minimoimaan haitat ja keräämään veroeurot Suomeen naapurimaiden sijaan.