”Norjassa meillä on sotilaita, mutta teillä Suomessa on armeija” – Norjalaistoimittaja kertoo, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa pohjoisessa

Jos joku Norjan Kirkkoniemessä tunsi Venäjän Murmanskin, niin Thomas Nilsen. Hän oli seurannut toimittajana Venäjää vuosikymmenten ajan ja tunsi pohjoiset seudut myös Venäjän puolella.

Kenties siksi Tanskan parlamentin ulkoasiainvaliokunta pyysi juuri Nilseniä oppaakseen, kun se vuonna 2017 halusi mennä vierailulle Kuolan niemimaalle. Reitti bussilla olisi kulkenut Nikkelin kaupungin ja Petsamon laakson kautta aina Murmanskiin saakka. Nilsenin suunnitelmissa oli kertoa tanskalaisille, mitä hän toimittajana tiesi niin alueen mielenter- veysongelmista kuin sotilaskohteistakin.

Hänen matkansa kuitenkin päättyi Borisoglebskin rajanylityspaikalle.

– Sen sijaan, että he olisivat saaneet opastetun kierroksen, tanskalaiset poliitikot saivat todistaa silminnäkijöinä, miten Venäjä kohtelee toimittajia, Nilsen sanoo nyt, seitsemän vuotta tapauksen jälkeen.

Nilsen seisoi passintarkastusjonossa, kun hänet yhtäkkiä vedettiin sivuun takahuoneeseen. Siellä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rajavartijat ilmoittivat hänen olevan persona non grata, ei-toivottu henkilö Venäjällä. Nilsenille sanottiin, että hän on uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle. Sitten hänet käännytettiin pois.

Pian tämän jälkeen Nilsen sai kuulla olevansa niin sanotulla pakotelistalla, jonka Venäjä oli laatinut vastatoimena EU:n asettamiin, Krimin valtauksesta johtuneisiin pakotteisiin.

Nilseniä kismitti, sillä hän ei ollut syyllistynyt rikoksiin Venäjällä.

– Ainoa rikokseni oli journalismi, mutta tietenkään Venäjä ei halunnut sitä niin sanoa.

Nilsen valitti asiasta venäläisiin tuomioistuimiin, mutta hävisi jutun korkeinta oikeutta myöten. Nyt hänen valituksensa on jo tovin ollut käsittelyjonossa Strasbourgissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hänen tiedossaan ei ole, milloin juttu ehditään käsitellä.

Nilsenin tapaus tunnetaan laajalti Euroopassa ja Venäjälläkin. Suomessa hänen kohtelustaan on aiemmin kirjoittanut toimittajataustainen Jessikka Aro kirjassaan Putinin trollit.

– Ehkä muutaman sukupolven päästä tulevaisuudessa Venäjä on toisenlainen, sellainen, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteisiin ja demokratiaan. Vapaalla journalismilla on ydintehtävä demokratiassa, hän sanoo.

Nilsen on vastannut videopuheluun kotikaupungissaan Kirkkoniemessä Norjassa. Siellä päämajaa pitää Barents Observer, Nilsenin pää- toimittama englannin- ja venäjänkielinen uutismedia, joka seuraa arktisen alueen turvallisuuspolitiikkaa.

Haastatteluhetkellä samassa ilmansuunnassa on meneillään Naton suuri pohjoinen sotaharjoitus, Nordic Response 2024, johon Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa sotilasliiton jäsenenä. Jotain kertoo se, että tuoreen tasavallan presidentin Alexander Stubbin ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Norjan Altaan juuri sotaharjoituksen aikana.

Päällisin puolin Kirkkoniemi vaikuttaa pieneltä ja söpöltä norjalaiskaupungilta, jossa asuu yhteensä vain noin 10 000 ihmistä. Nilsenin katsannossa kaupunki on kuitenkin muuttanut asentoaan viime vuosina ”180 astetta”, mikä johtuu maailmanpoliittisesta tilanteesta.

1990-luvulla ja vielä 2000-luvullakin Kirkkoniemellä oli hyvät suhteet itäiseen naapuriinsa. Venäläiset tulivat kaupunkiin tekemään ostoksia samaan tapaan kuin Lappeenrantaan tavattiin tulla Suomen rajan toiselta puolelta. Ihmiset liikkuivat puolin ja toisin, ja rajan yli kulkeminen oli arkista.

– Nykyään kutsun Kirkkoniemeä paikaksi, joka elää rautaesiripun vieressä. Rautaesirippu on paljon kylmempi kuin kylmän sodan aikainen vastineensa. Silloin kyse oli ideologiasta, kommunismista. Nyky-Venäjä on jotain hyvin synkkää. Olen pahoillani, mutta ei tunnu hyvältä, että meillä on sellainen naapuri, Nilsen sanoo.

Jos Kirkkoniemeä katsoo kartalla, hahmottaa nopeasti erikoisuuden. Jos kaupungista lähtee kulkemaan suoraan länteen, päätyy Suomeen. Se on Norjan kaupungeista ainoa, jossa näin voi käydä.

Maantieteellä on uudenlaista merkitystä Kirkkoniemessä nyt, kun sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton jäseniä. Norja puolestaan on sotilasliiton perustajajäsen ja kuulunut liittokuntaan vuodesta 1949.

– Norjassa meillä on sotilaita, mutta teillä Suomessa on armeija. Norjalaisesta näkövinkkelistä tunnemme itsemme nyt paljon vahvemmiksi, kun Suomi ja Ruotsi ovat mukana.

Nilsen taustoittaa, että ennen kuin Suomi liittyi Natoon, Norjan puolustus perustui siihen, että mahdollisessa uhkatilanteessa Yhdysvallat lähettäisi maahan sotilaita ja aseita. Nyt tilanne on muuttunut.

Kirkkoniemikin oli vielä vuoden 2023 alussa kuin pieni, eristetty Naton lisäosa, joka työntyi Kuolan niemimaan ylle Venäjän naapuriin.

– Kylmän sodan aikana oli selvää, ettei Kirkkoniemi kestäisi kovin pitkään, jos Neuvostoliitto hyökkäisi tänne. Nyt emme enää ole erillinen lisäosa kartalla, sillä meillä on Suomi lännessä.

Kun Nilsen puhuu, hän mainitsee tuon tuosta Kuolan niemimaan. Kartalla alue on kuin valtava kieli, joka erottaa Vienanmeren Barentsinmerestä.

Viime vuosina Kuolan niemimaasta on tullut Venäjän asevoimille yhä tärkeämpi paikka. Venäjän Pohjoinen laivasto pitää aluetta tukikohtanaan, ja siellä varastoidaan myös ydinaseita.

On tiedossa, että Venäjä on alkanut lähettää pohjoisesta Olenjan lentotukikohdasta pommittajia kohteisiin Ukrainassa. Lentotukikohdasta on vain noin 150 kilometriä Suomen rajalle, Urho Kekkosen kansallispuiston metsiin.

– Tiedämme, että Ukrainalla on sabotööriryhmiä, jotka toimivat Venäjän sisällä. Ajattelen, että on vain ajan kysymys, milloin Olenjan lentotukikohta saavutetaan, Nilsen sanoo.

Tällaisessa skenaariossa sota voisi eskaloitua pohjoisessa.

– Ei siksi, että pohjoisessa olisi kiistanalaisia alueita, vaan siksi, että Kuolan niemimaa on niin tärkeä Venäjän Ukrainassa käymälle sodalle ja Natoa vastaan varustautumiselle.

Tästä päästään Suomen Lapin merkitykseen. Nilsen muotoilee, että Lappi on yksi strategisesti tärkeimmistä maantieteellisisistä paikoista Suomessa Natolle. Merkityksestä kielivät tiedustelulennot, joita liittolaismaat pystyvät nyt lentämään Suomessa.

Venäjän toimintaan Barentsinmerellä ja Kuolan niemimaalla liittyy myös toisenlaista huolta. Nilsen huomauttaa, että Venäjä testaa alueella asejärjestelmiään, joihin kuuluvat myös ydinkäyttöiset aseet, kuten Burevestnik, ydinkäyttöinen risteilyojus, sekä Poseidon, ydinkäyttöinen vedenalainen torpedo. Niitä Putin on myös esitellyt hanakasti julkisuudessa.

Asejärjestelmien testaaminen on sinänsä normaalia toimintaa, Nilsen sanoo. Sotaa käyvällä maalla on kuitenkin kiire saada aseet käyttöön.

– Meillä on syytä epäillä, että Venäjä käyttää oikoteitä testeissään.

Heinäkuussa 2019 venäläinen ydinkäyttöinen sukellusvene Losharik syttyi tuleen Norjan edustalla. 14 miehistön jäsentä kuoli. Epäselvää on yhä, mitä sukellusvene teki niin lähellä Norjan rajaa hyvin syvissä vesissä. Nilsen on seurannut tapausta ja kirjoittanut siitä Barents Observerin lisäksi New York Timesiin.

Myöhemmin samana kesänä ydinkäyttöinen risteilyohjus räjähti Arkangelissa. Viisi Rosatomin työntekijää kuoli. Pian läheisessä Severodvinskin kaupungissa mitattiin kohonneita radioaktiivisuuspitoisuuksia.

Nilsen seurasi toimittajana tätäkin tapahtumaa. Kirkkoniemen asukkaita Venäjän toimet huolettavat.

– Radioaktiivinen säteily ei pysähdy valtioiden rajoille, Nilsen sanoo.

Thomas Nilsen on asunut Kirkkoniemessä 20 vuoden ajan. Hänen kotinsa sijaitsee kaupungin ulkopuolella, ja Nilsen voi vain kävellä ulos ovesta, ottaa sukset kainaloon ja painua tunturiin. Se on hänelle tärkeää, ja arvatenkin vastapainoa intensiiviselle työlle.

Kun hän katsoo kotikaupungistaan Barentsinmerelle, ei paljaalla silmällä näe, mitä Venä- jä kulloinkin siellä tekee testatessaan uusia aseitaan. Silloin tällöin Nilsen silti näkee lentoliikennettä, kaukana ja ylhäällä taivaalla, Kuolan niemimaan puolella rajaa.

Nilsen sanoo, ettei häntä pelota.

– En istu muutaman kilometrin päässä Kuolan niemimaasta ja pelkää aseellista konfliktia. Sen sijaan pelkään Venäjän hybridioperaatioita. Niin Krimin miehityskin sai alkunsa, hän sanoo ja viittaa niin sanottuihin pieniin vihreisiin miehiin, joita Krimille ensin ilmestyi 2014.

Nilsenin arvion mukaan Venäjä voisi vahingoittaa Nato-maita esimerkiksi sabotoimalla meren alla kulkevia tietoliikennekaapeleita, jotka välittävät dataa, tai Norjan ja Euroopan välillä merenpohjassa kulkevia kaasuputkia.

Nilsen lisää, että Nato on kaikesta tästä hyvin tietoinen. Mutta silti – jos jotain tapahtuu – voi olla vaikea osoittaa, kuka on syyllinen.

– Nato-yhteistyössä ei ole kyse vain sotilaallisesta yhteistyöstä. On erittäin tärkeää, että Norja ja Suomi tekevät yhteistyötä myös muilla aloilla. Siihen kuuluu myös journalismi.