
Nämä ovat Manhattanin kiehtovimmat korttelit: Löydä Lower East Siden ihanat kadut, kuppilat, putiikit ja kulttuurikohteet
New Yorkin Lower East Sideen ei mennä katsomaan isoja nähtävyyksiä. Sinne mennään herkuttelemaan, nuuskimaan trendejä ja vaikkapa löytämään kokeileva galleria. Mondo esittelee alueen, jonka suosio nousee taas.
Kello yhdeksän aikaan aamulla Division- ja Canal-katujen risteys on vielä hiljainen. Mutta yhden puodin ovi käy tiuhaan. Nora Allenin Mel the Bakery -leipomon leivonnaisia tullaan hakemaan kaukaakin.
Alexander Rubildo on saapunut tänne Lower East Sidelle Ylä-Manhattanilta ja Jill Cohen-Nuñez Bronxista.
”Tulimme vain paikan croissantien ja patonkien tähden!” kaksikko kertoo hymyillen aurinkoisella terassilla.
Paikkaa kutsutaan New Yorkissa Dimes-aukioksi täällä sijaitsevan suositun ravintolan mukaan. Dimes-aukio on Lower East Siden alueen epävirallinen keskus ja paras kohta kaupunginosan menon tarkkailuun. Korttelit aukiolta pohjoiseen Allen- ja Essex-katujen välissä ovat Manhattanin kiinnostavimpia.
Päivän mittaan aukio vilkastuu hiljalleen. Skeittarit tulevat vakiopaikalleen, kaupat avautuvat. Kadunkulmaan ilmestyy vintagevaatteiden myyjä rekkeineen, ja ravintoloiden terassit täyttyvät.

Vaikka pandemia kuritti New Yorkia taannoin kovin käsin, sen tuomat muutokset tekivät aukiolle hyvääkin. Kadunpätkä on suljettu autoliikenteeltä ja terassipaikkojen määrä on moninkertaistunut.
Dimes-aukiolla oli vielä jokin aika sitten jopa oma, harvoin ilmestyvä sanomalehtensä. Kun kaveriporukan luoma The Drunken Canal tuli jakelupisteisiin, paikalliset nappasivat sen kaikki kappaleet sekunneissa. Lehti syntyi, kun sen perustajat alkoivat korona-aikana ikävystyä ja halusivat pitää hauskaa. Sisältö oli sekoitus sisäpiirivitsejä, proosaa sekä nuorta lukijakuntaa koskettavia uutisia.

Lower East Siden modernin ilmeen alta löytyy osin vanhojakin taloja, ja alueella on tapahtunut paljon jo vuosisatojen ajan. Tämä on ollut perinteisesti etenkin siirtolaisten kaupunginosa.
Kun eurooppalaiset alkoivat 1600-luvulla asuttaa Manhattania, he syrjäyttivät seutua hallinneen lenape-heimon. Suuren siirtolaisuusaallon aikana Lower East Sidesta tuli monen eurooppalaisen portti uuteen maanosaan ja heidän ensimmäinen kotinsa Amerikassa.
Ensin saapuivat saksalaiset, sitten italialaiset, sitten Itä-Euroopan juutalaiset; jokaisella kansakunnalla oli oma pieni alueensa Lower East Siden sisällä. Siirtolaiset asuivat korkeissa tenement-kerrostaloissa, ja heidän ahtaat olonsa saivat osakseen kritiikkiä jo tuolloin.

1800-luvun lopulla Lower East Sideen laskettiin kuuluvan vielä nykyistä isompi alue. Silloin se arvioitiin maailman tiheimmin asutuksi paikaksi, jonka taloissa majaili enemmän väkeä kuin vastaavan kokoisella alalla Intian Mumbaissa.
Nyt näihin asumuksiin voi tutustua Lower East Side Tenement -museossa Orchard-kadulla. Toinen kiinnostava tapa tutustua kaupunginosan historiaan ovat museon järjestämät kävelykierrokset.

Seutu nousi trendikkääksi ensimmäisen kerran 1980-luvulla, kun tänne alkoi muuttaa luovaa luokkaa. Taloihin asettui opiskelijoita ja taiteilijoita, ja alueelle perustettiin gallerioita. 2000-luvun alussa naapurustosta tuli jopa yksi New Yorkin muodikkaimmista paikoista. Vuonna 2007 kaupunginosa sai oman, tasokkaan taidemuseonsa, New Museumin.
Edelleen monet New Yorkin kiinnostavimmista taidegallerioista sijaitsevat täällä. Niihin kuuluvat 47 Canal, Bodega, Bridget Donahue, Lehmann Maupin…
Lower East Side on iso viipale Manhattania. Idässä kaupunginosaa rajaa East River -joki, lännessä Nolitan alue ja pohjoisessa East Village. Mitä pidemmälle joelta kulkee, sitä enemmän kaduilla on elämää: kauppoja, ravintoloita ja terasseja. Itä–länsi-suunnassa kaupunginosaa halkoo vilkas Delancey-katu, joka jatkuu joen yli Williamsburgin siltana.
Nyt Lower East Side on monen mielestä kiinnostavinta New Yorkia. Se on jännittävämpi kuin kalliiden kauppojen alueet Soho ja Brooklynin Williamsburg, muodikkaampi kuin East Village ja nuorekkaampi kuin Nolita tai West Village.

On iltapäivä, ja stylisti Callan Malone pysähtyy moikkaamaan ystäväänsä, joka on töissä Dimes-ravintolan tarjoilijana. Malone on asunut Lower East Sidessa vasta vähän yli vuoden, mutta hän kertoo, ettei enää pystyisi kuvittelemaan asettuvansa minnekään muualle.
Malone luettelee lempiasioitaan seudulta. Viikonloppuaamut Seward-puistossa, jota paikalliset suosivat. Pienen China North Dumpling -kuppilan dumplingit...
”Ja illat Ten Bells -viinibaarissa”, hän kertoo ja lähtee kotiinsa hakemaan tennismailoja puistopeliä varten.
Kulman takana Orchard-kadulla kiemurtelee kymmenen ihmisen jono. Täällä odotetaan pizzaviipaleita, New Yorkin kansallisruokaa. Scarr’s-ravintola tunnetaan paitsi ruuastaan myös retrotyylistään: se näyttää vanhalta diner-kuppilalta.
Graafisena suunnittelijana työskentelevä Hillary Ramos on tullut tänne Ylä-Manhattanilta asti pizzan vuoksi.
”Voin syödä pizzaa mihin aikaan päivästä tahansa. Scarr’sin pizzan salaisuus on taikinassa”, Ramos kertoo.
Lower East Sidella riittää tarjontaa myös muiden ruokien ystäville. Legendaarisia ravintoloita ovat kreikkalainen Kiki’s, aina täynnä oleva näyttäytymispaikka Dudley’s sekä kiinalaisen ja malesialaisen keittiön hybridi Kopitiam.

Jos haluaa maistella monen paikallisen ravintolan annoksia yhtä aikaa, täällä on siihenkin oikea paikka: Essex Market. Kaksikerroksisessa ruokahallissa on yli 20 ruokamyyjää leipomoista juustotiskeihin ja hampurilaiskojuihin.
Vuonna 1940 perustettu Essex Market muutti uusiin tiloihin kaksi vuotta sitten. Moni paikallinen pelkäsi hallin pitkän perinteen rikkoutuvan ja asiakkaiden alkavan kaikota. Tosi asiassa suurempi rakennus on vetänyt paljon uusia asiakkaita, ja etenkin lounasaikaan Essex Marketin ruokahallissa on vipinää.
Vegaaniakin Lower East Sidella hemmotellaan: parhaan vegaanipehmiksen saa Orchard Grocerin luukulta, ja parhaat vegeleivonnaiset myy Erin McKenna’s Bakery.

New Yorkista tavataan sanoa, että ainoa pysyvä asia täällä on jatkuva muutos. Koska kaupunki muuttuu niin nopeasti, jokainen sen asukas kaipaa jotakin jo hävinnyttä asiaa tai paikkaa.
Monet haikailevat New Yorkin vanhan kirpputorikulttuurin perään. Vielä 1980-luvulla ulkoilmakirppareita oli Manhattanilla parin korttelin välein, kunnes tyhjät tontit ja parkkialueet rakennettiin täyteen kiiltävälasisia kerrostaloja.
Pandemia palautti kirppisrintamalle vanhaa ja toi uutta: kadunkulmiin ilmestyi viikonloppuisin minikirppareita.
Miesten vaatteisiin erikoistunut myyjä Chad Senzel kärrää vaaterekkinsä lauantaisin Canal- ja Ludlow-katujen kulmaan. Myös Chop Suey Club -kaupan kulmauksessa on usein viikonloppuisin vaatemyyjiä.
Keskellä Seward Parkia on lauantaisin virallisempi kirpputori, Hester Flea. Koripallokentän kokoiselle alueelle mahtuu vain kourallinen myyjiä, mutta heidän tarjoamansa valikoima on sitäkin parempi.
Andrew Buisin rekeissä on aina japanilaisia ja eurooppalaisia designer-herkkuja. Country Of -puodilla on hauskimmat t-paidat ja asusteet. Lauantaisin voi käydä Country Ofin pysyvässä kaupassa kivenheiton päässä Essex-kadulla.
Hester Flea -torille kannattaa piipahtaa myös ihmisten takia. Tämä on aitiopaikka tulevien trendien tarkkailuun, sillä kirpparilla käyvät tyylitaitoiset parikymppiset. Yksi heistä on Bedford-Stuyvesantin alueella Brooklynissa asuva strategisti ja kirjoittaja Langston Dillard.
”Tulen Lower East Sidelle koko ajan – kauppojen, ruuan ja ystävien takia”, Dillard kertoo.

Viime aikoina Lower East Sidella on avattu useitakin vintagekauppoja. Esimerkiksi Leisure Centre on erikoistunut harvinaisempiin t-paitoihin, miesten vaatteisiin ja designesineisiin.
Lara Koleji -liike muutti Greenpointista Lower East Sidelle, koska alueiden vuokrissa ei ollut enää eroa. Muutto kannatti: nyt kauppa kuhisee asiakkaita ja 1990-luvun ja 2000-luvun vintagevaatteet löytävät ostajansa.
Hiljattain Lower East Sidelle muutti myös The Break. Se on asunnon tapaan sisustettu tyylikäs vintagekauppa, jossa kaikki kalusteista vaatteisiin ja somisteisiin on myytävänä.
Nuorten suunnittelijoiden liikkeitä alkoi ilmaantua Lower East Sidelle jo aiemmin. Emily Boden pitämä Bode-liike on yksi alueen kauneimpia ja niin ovat sen vanhoista tekstiileistä tekemät vaatteetkin. Vanhat tilkkutäkit, antiikkipöytäliinat ja rantapyyhkeet saavat Boden ja apulaisten käsissä uuden elämän takkeina, paitoina ja housuina. Jos vaate kaipaa fiksailua, sen voi korjauttaa liikkeen kyljessä toimivassa räätälinpuodissa.

Newyorkilainen Sandy Liang perusti vaatemerkkinsä vuonna 2013. Kun aika oli kypsä oman pysyvän liikkeen avaamiselle, Liang halusi ehdottomasti perustaa sen Lower East Sidelle. Hän on aina asunut naapurustossa, samoin kuin hänen isoäitinsä. Liangin isällä on Lower East Sidella suosittu kiinalainen ravintola, Congee Village. Vogue-lehti on jopa nimittänyt Liangia Lower East Siden epäviralliseksi pormestariksi.
Myös Café Forgot -vaatekaupalle Lower East Side oli itsestäänselvä valinta.
”Pop up -kauppamme täällä menestyi paremmin kuin liikkeemme missään muualla. Täällä tavoitamme nuoren muotijengin”, kertoo Lucy Weisner, toinen paikan perustajista.
Café Forgot on koko New Yorkin kiinnostavimpia muotikauppoja. Useimmat sen vaatteista ja asusteista on tehty kierrätys- ja hukkamateriaaleista. Kekseliästä, hauskaa, ja taatusti katukuvassa erottuvaa.
Koska myös Lower East Side elää jatkuvaa muutosta, pian näissä kortteleissa on taas jotakin uutta ja kutkuttavaa.
