Nyt puhuvat pojat: Tyttöjen ja naisten alistaminen on ”ihan tyhmää ja uncalled for”
Sukupuolten tasa-arvo on yhdeksäsluokkalaisille Toivo Mahlamäelle ja Jade Lieteelle itsestäänselvyys. He uskovat tietävänsä, mikä saattaa olla suurin syy nuorten rasistisiin ja naisvihamielisisiin mielipiteisiin.
STA – siinä on kivat kirjaimet graffitin maalaamiseen, sukupuolten tasa-arvon ensimmäiset alkukirjaimet. Näin ajatteli yhdeksäsluokkalainen Toivo Mahlamäki, kun hän valitsi kahden ystävänsä kanssa aihetta Helsingin Kalasataman koululla ensimmäistä kertaa järjestettyä Ysien ilmiömessua varten.
Sukupuolten tasa-arvo on Mahlamäelle henkilökohtaisesti tärkeä aihe. Hänen perheessään on kaksi äitiä ja sisko. Sukupuoli on aina ollut neutraali asia, jota ei ole kotona korostettu. Mahlamäen kaverit ovat olleet kavereita, eivät tyttöjä tai poikia. Samaa sanoo Mahlamäen kanssa esitystä tehnyt Jade Liede: hänenkin lähisuvussaan valtaosa on naisia ja tyttöjä.
Kaverukset valitsivat sukupuolten tasa-arvon messuaiheekseen YK:n Kestävän kehityksen tavoitteista vuodelle 2030. He toteuttivat aiheesta videon, jossa Mahlamäki maalaa suurta STA-graffitia ja ääninauha kertoo tyttöjen ja naisten asemasta maailmassa. Ruudulla vaihtuvassa tekstissä lainataan muassa lasten oikeuksia puolustavaa Unicefiä.
”Äijä pitäisi vaan kokonaan ignoraa.”
Mahlamäki ja Liede eivät ole törmännyt arjessaan tai koulussa sukupuolten väliseen syrjintään. Mahlamäki myöntää, että omat “piirit” ovat aika liberaaleja. Niissä piireissä on ilmiselvää, että jos joku käyttäytyy epätasa-arvoisesti, hänelle sanotaan asiasta. Jos loukkaava tai syrjivä käytös on jatkuvaa, ei sellaisen tyypin kanssa vietetä aikaa.
– En mä sitten tiedä, minkälaista se on muissa porukoissa. Ja en ehkä poikana huomaa, mitä kaikkea tapahtuu, Mahlamäki lisää.
Hän tietää, että monet hänen kaltaisensa nuoret miehet ajattelevat toisin. Hän on nähnyt tyttöjä ja naisia loukkaavaa sisältöä esimerkiksi sosiaalisen median palvelu Tiktokissa.
Mahlamäki ei usko, että kaikki tällaista sisältöä tuottavat ovat tosissaan. He hakevat huomiota ja näkyvyyttä, niin sanottuja kohuklikkejä.
Onko hyvä vitsi arvostella tai väheksyä tyttöjä ja naisia?
– Ei todellakaan. Jos jatkuvasti näkee tätä mielipidettä, se tarttuu ja siitä voi muodostua yleinen mielipide. Sosiaalinen media on ehkä isoin syy, miksi nuoret saavat rasistisia ja naisvihamielisiä mielipiteitä.
Mahlamäki nostaa esimerkiksi nyrkkeilijän ja sosiaalisen median sisällöntuottajan Stagalan eli Joni Takalan, joka on saanut runsaasti huomiota naisvihamielisiksi tulkituilla sisällöillään.
– Ja nyt kun se koittaa uudistaa imagoa, niin äijä pitäisi vaan kokonaan ignoraa. Sille ei pitäisi antaa mitään huomiota.
Mahlamäki ajattelee, että nuorilla on yleisesti parempi kuva tasa-arvosta kuin aiemmilla sukupolvilla.
– En ole kuullut tällaisia mielipiteitä, että naiset keittiöön.
Jade Liede ajattelee, että Suomessa sukupuolten tasa-arvo on jo aika pitkällä. Hän on muuttanut Suomeen viisi vuotta sitten.
– Olen alun perin Ugandasta. Tyttöjen ja naisten asema Suomessa on merkittävästi parempi kuin siellä.
Mahlamäki ja Liede haluaisivat, että enemmän huomiota annettaisiin myös sille hiljaiselle tasa-arvotyölle, jota tapahtuu nuorten keskuudessa – vaikkei siitä pidetäkään isosti ääntä.
Suomessa on korkeat ja kasvamaan päin olevat luvut perhe- ja lähisuhdeväkivallassa. Tilastokeskuksen mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäisistä uhreista 53 prosenttia oli tyttöjä ja täysi-ikäisistä uhreista naisia oli 74 prosenttia vuonna 2023.
Mitä Toivo Mahlamäki ajattelee lähisuhdeväkivallasta?
– Se on tosi typerää ja ihan uncalled for. En tiedä, tuleeko se siitä, miten heillä on itsellään perheessä asiat olleet? Sen eteen pitää tehdä jotain. Myös naisten pitäisi uskaltaa sanoa aina, kun sellaista tapahtuu, Mahlamäki linjaa.
Mahlamäen mielestä väkivaltaisesta suhteesta pitäisi myös uskaltaa lähteä.
– Suomessa ei ole niin tiukka kristillinen tai katolinen ajattelu, että parisuhteessa olisi pakko pysyä. Jos parisuhteessa on alistamista kumpaan vain suuntaan, siitä pitää päästä pois.
Nuorten pyrkimykset tuoda sukupuolten tasa-arvo esille ei jäänyt koulussa huomiotta. Rehtori Kati Pennanen selvittää, olisiko Mahlamäen mahdollista maalata samanlainen graffititeos myös koulun sisätiloihin.
– Viesti on todella tärkeä ja teos hieno, Pennanen kertoo.
