Kun sveitsiläinen Rosmarie muutti 80-luvulla Suomeen, hän yllättyi naisten oikeuksista

Sveitsillä ja Suomella ei kuvittelisi olevan paljonkaan kulttuurieroja, mutta Sveitsistä Suomeen muuttanut Rosmarie Nevalainen (os. Leutwiler), 68, kertoo kunnallisen päivähoidon ja kouluruokailun vaikuttavan täällä naisten elämään paljon enemmän.

– Sveitsissä ei ole juuri järjestetty kunnallista päivähoitoa. Päivähoitoa saa vain joissakin suurissa yrityksissä ja yksityisesti, Nevalainen muistelee.

Niinpä äidit jäävät kotiin lasten synnyttyä.

– Niin on pakko toimia myös siksi, ettei koululaisilla ole kouluruokailua. Lapset tulevat päivisin kahdeksi tunniksi kotiin syömään ja lähtevät sitten uudelleen kouluun. Äiti jää kotiin valmistamaan päivällistä ja odottamaan miestä ja lapsia taas kotiin.

Sveitsissä ei Rosmarien mukaan tiedetty mitään työn ja perhe-elämän sovittamisesta yhteen. Suomessa naiset ovat eri tavalla esillä.

Rosmarie kertoo valmistuneensa Sveitsissä opettajaksi ja työskennelleensä alalla ennen kuin hän tapasi tulevan suomalaisen avomiehensä, toimittaja Yrjö Nevalaisen, Interrail-matkalla.

– Kun tulin Suomeen vuonna 1983 ja lapset syntyivät, minulle ei tullut mieleenkään, että olisin voinut mennä täällä töihin. Kielitaitoni oli lähes nolla, työpaikkoja tarjoavia yrityksiä ei ollut, eikä tarjolla ollut kielikursseja. Olin siis kotiäiti sveitsiläiseen malliin, mikä toisaalta sopi minulle silloin hyvin.

Rosmarie meni töihin vasta vuonna 1998, ensin vanhainkotiin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle ja lopulta koulukäyntiavustajaksi. Niissä töissä hän oli viisitoista vuotta eli eläkkeelle asti.

– Huomasin silloin töissä, että naisilla oli töiden jälkeen kova kiire hakea lapsia päivähoidosta. Sveitsissä ei ollut palkkatöissä perheellisiä naisia, joilla oli pieniä lapsia.

Kulttuurisokki oli suuri, kun Rosmarie siirtyi suomalaiseen kouluun töihin.

– Kun olin opettajana Sveitsissä, ei voinut kuvitella, että luokassa olisi kuulunut edes pieni piip-ääni. Suomalaisessa luokassa oli aikamoinen hälinä. Toisaalta niin on käynyt myös Sveitsissä. Oppilaat eivät enää missään istu pulpeteissa hiljaa kädet ristissä.