Hyväksyykö joka viides suomalaismies naisiin kohdistuvan väkivallan? Gallup-asiantuntija Juho Rahkonen kertoo, mikä kohututkimuksessa meni pieleen
Naisjärjestöjen teettämä kysely paljasti naisiin kohdistuvan väkivallan olevan laajasti hyväksyttyä erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Asiantuntijan mukaan tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ovat ongelmallisia.
Joka viides suomalaismies on sitä mieltä, että nainen voi ansaita tulla kohdelluksi väkivaltaisesti esimerkiksi ulkonäkönsä, pukeutumisensa ja käytöksensä vuoksi. Alle 35-vuotiaista miehistä näin uskoo joka neljäs.
Naisjärjestöt yhteistyössä -yhdistyksen eli Nytkis ry:n tällä viikolla julkaiseman kyselytutkimuksen tulokset ovat hätkähdyttäneet suomalaisia ja saaneet valtavasti julkisuutta viime päivinä. Esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat ovat käsitelleet tutkimusta laajasti ja jalkautuneet kysymään kansalaisilta, miksi erityisesti nuoret miehen näyttävät hyväksyvän naisiin kohdistuvan väkivallan.
Sittemmin kyselyä ja sen tuloksia on ryhdytty kyseenalaistamaan. Sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa tutkimuksen kysymyksenasettelua on pidetty epäselvänä ja siitä tehtyjä tulkintoja liioiteltuina. Myös tutkimusmenetelmänä käytettyä verkkopaneelia on pidetty epäluotettavana.
Mielipidemittausten asiantuntija Juho Rahkonen on hänkin sitä mieltä, että kohututkimuksen saama kritiikki on osittain oikeutettua.
– Tämä ei ole pelkkää toksisten heteromiesten valitusta, vaan kritiikkiä on tullut aika laajasti.
Rahkonen työskentelee tutkimus- ja asiakkuusjohtajana tutkimusyhtiö Iro Researchilla, joka tekee itsekin mielipidemittauksia muun muassa online-paneelien avulla.
– Kyllä lähtökohtaisesti nettipaneeleillakin voi tehdä luotettavaa tutkimusta. Eroa on siinä, onko kyseessä nettipaneeli, johon värvätään osallistujia väestöä edustavasti, vai sellainen, johon ilmoittaudutaan itse. Luotettavampia ovat ne, joihin vastaajat on värvätty esimerkiksi puhelinhaastattelulla, Rahkonen sanoo.
Olisi parempi esittää kysymykset niin, että jokaisessa kysymyksessä on vain yksi asia.
Rahkonen ei mielellään lähde arvostelemaan kilpailevan yrityksen tekemän tutkimuksen menetelmiä tai luotettavuutta. Hän kuitenkin tietää, että kaikissa markkinoilla olevissa nettipaneelitutkimuksissa vastaajia ei ole värvätty väestöä edustavasti.
Nytkis ry:n kyselyn toteutti järjestölle viestintätoimisto Dagmar. Varsinaisen tutkimuksen tekijäksi mainitaan kansainvälinen markkinatutkimusyhtiö Bilendi. Rahkosen mielestä ei ole aivan tyypillistä, että kyselyn takana on peräti kolme osapuolta.
– Yleensä niitä tekijöitä on vain kaksi, tilaaja ja toteuttaja. Kyselyä on selvästi suunniteltu kampanjan lähtökohdista, jolloin yksi tutkimuksen perusperiaate on päässyt unohtumaan.
Tällä Rahkonen viittaa tutkimuksen kysymyksenasetteluun, jonka ongelmallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös sosiaalisessa mediassa. Eniten huomioita herättäneessä, väkivallan oikeutukseen liittyvässä kysymyksessä viitataan esimerkinomaisesti kolmeen eri asiaan: naisen pukeutumiseen, käytökseen ja ulkonäköön. Tässä ”käytöksen” on huomautettu voivan viitata esimerkiksi väkivaltaiseen käytökseen ja siihen vastaamiseen itsepuolustuksena.
– Olisi parempi esittää kysymykset niin, että jokaisessa kysymyksessä on vain yksi asia. Esimerkiksi kysymällä, että voiko naisen väkivaltainen käytös oikeuttaa vastaajan mielestä väkivallan käyttöön. Asiat ovat tärkeitä ja hyviä, mutta ongelmana on, että ne kaikki ovat samassa kysymyksessä, Rahkonen kommentoi.
– Kannattaisi kysyä näistä asioista täsmällisesti, jotta tiedettäisiin varmasti, minkälaista tilannetta nämä vastaajat ajattelevat.
Huomio on kiinnittynyt myös vastausten osittaisiin ristiriitoihin. Tutkimuksen toisessa kysymyksessä yhdeksän vastaajaa kymmenestä sanoo olevansa sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin.
– Kyselyyn on jäänyt tällainen klappi, jossa 90 prosenttia miehistä sanoo väkivallan naisia kohtaan olevan aina väärin, mutta kuitenkin 20 prosenttia sanoo sen voivan olla ansaittua. Väliin jää tällainen 10 prosenttiyksikön ero, joka vaatii selittämistä, Rahkonen toteaa.
Mielipidetutkimuksia tehtäessä tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu se, että mitä merkittävämpiä johtopäätöksiä tuloksista vedetään, sitä huolellisempia ja luotettavampia niiden takana olevan tutkimuksen tulee olla.
– Tässä tapauksessa on se ongelma, että tehdään erittäin vahvoja yhteiskuntaan liittyviä väitteitä, jotka ovat omiaan jopa syyllistämään miehiä. Näin vahvan väitteen tueksi pitäisi olla vielä vahvempaa ja jykevämmin tehtyä tutkimusta. Varsinkin kun kyseessä on näin iso ja vakava aihe, niin myös sen menetelmällisen puolen pitäisi olla erittäin vahvalla pohjalla.
”Aluksi tämän kyselyn tulokset menivät laajasti läpi melkeinpä sellaisenaan, mutta hyvin nopeasti mediassakin alkoi kriittinen pohdinta näistä kysymyksistä”
Nykyisin erilaisia mielipidemittauksia ja esimerkiksi asennetutkimuksia teetetään paljon, sillä median on helppo tarttua niihin.
– Kyllä niitä tehdään enemmän kuin koskaan. Internet-paneeli on tehnyt tiedonkeruusta halvempaa ja nopeampaa. Ihmiset viettävät muutenkin nykyisin suuren osan ajastaan verkossa, ja on luontevaa, että myös tutkimusta tehdään siellä, Rahkonen miettii.
Rahkosen mielestä suomalaismedia on käsitellyt Nytkis ry:n teettämää tutkimusta asiallisesti ja sopivan kriittisesti.
– Aluksi tämän kyselyn tulokset menivät laajasti läpi melkeinpä sellaisenaan, mutta hyvin nopeasti mediassakin alkoi kriittinen pohdinta näistä kysymyksistä. Mielestäni media on kiitettävästi osallistunut ja ylläpitänyt keskustelua kyselytutkimusten menetelmistä. Sikäli antaisin medialle tästä suorituksesta erittäin hyvät pisteet.
