Tutkimus: Ihmisillä on keskimäärin 1,8 tuntia omaa aikaa – Silti liika vapaa-aika pelottaa meitä

Englanninkielisen The Atlanticin artikkelin voit lukea tästä linkistä. Juttu on alun perin ilmestynyt huhtikuussa 2024.

Tunnetko hieman syyllisyyttä siitä, että luet tätä artikkelia? Ei tietenkään sen sisällön vuoksi (tässä ei ole mitään skandaalinkäryistä!), vaan pikemminkin sen vuoksi, että se vie aikaa joltain muulta asialta, jota sinun mielestäsi pitäisi olla tekemässä. Kenties pidät taukoa kesken työpäivän, mutta sinusta tuntuu, ettei pitäisi, koska kaikenlaiset deadlinet ja velvollisuudet hengittävät niskaan tälläkin hetkellä.

Jos tämä kuulostaa tutulta, olet luultavasti liian kiireinen. Ei sillä, että se olisi mitenkään ihmeellinen diagnoosi: useimmat ihmiset ovat liian kiireisiä. Tutkimuskeskus Pew Research Centerin viime vuosina tekemien kyselyiden mukaan 52 prosenttia amerikkalaisista yrittää yleensä tehdä useampaa kuin yhtä asiaa kerrallaan, ja 60 prosenttia tuntee ajoittain olevansa liian kiireinen nauttiakseen elämästä. Mitä tulee alaikäisten lasten vanhempiin, jopa 74 prosenttia heistä kertoi tuntevansa ajoittain itsensä liian kiireiseksi nauttiakseen elämästä.

Ratkaisu liialliseen kiireeseen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta: tee vähemmän asioita. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä? Nykypäivän täyteen ahdetut aikataulut on laadittu muiden ihmisten odotusten perusteella. Kiirettä on kuitenkin tutkittu, ja tutkimusten mukaan todelliset syyt ylibuukatun arjen taustalla ovat huomattavasti monimutkaisempia. Jos siis ymmärrät syyt, joiden vuoksi sinulla tuntuu aina olevan liikaa tekemistä ja liian vähän aikaa, voit myös löytää keinoja, joiden avulla voit ratkaista ongelman, vähentää stressiä ja tulla onnellisemmaksi.

Tutkijat ovat todenneet, että sopiva määrä kiirettä edistää hyvinvointia. Tiedät varmasti kokemuksesta, että onnellisuus kärsii, jos omaa aikaa on liian vähän. Mutta vapaa-aikaa voi olla myös liikaa, ja toimettomuus puolestaan vähentää tyytyväisyyttä elämään.

Muistele tilannetta, kun oppitunti tuntui aivan liian helpolta tai töissä oli liian vähän tekemistä. Lorvailu saattoi tuntua mukavalta jonkin aikaa, mutta ennen pitkää sinusta alkoi luultavasti tuntua siltä, että menetät pian järkesi. Vuonna 2021 Pennsylvanian yliopiston ja UCLA:n tutkijat arvioivat hyvinvoinnin tasoa ihmisillä, joilla oli käytössään vaihteleva määrä vapaa-aikaa, jonka nämä saattoivat käyttää haluamallaan tavalla. Tutkijat havaitsivat, että optimaalinen vapaa-ajan määrä arkipäivän aikana oli 9,5 tuntia, mikä on yli puolet ihmisen valveillaoloajasta.

Yhdeksän ja puoli tuntia on luultavasti huomattavasti suurempi määrä kuin mitä tavallisesti saat tai voisit koskaan saada työssäkäynnin ja perhe-elämän velvollisuuksien lomassa. Tutkimusaineistosta kävikin ilmi, että ihmisillä on keskimäärin 1,8 tuntia omaa aikaa. Vaikka 9,5 tuntia onkin epärealistinen tavoite, lukujen välinen huomattava ero vaikuttaa todennäköisesti stressitasoon ja voi myös aiheuttaa terveysvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Maailman terveysjärjestö ja Kansainvälinen työjärjestö arvioivat, että vuonna 2016 aivohalvaukseen kuoli maailmanlaajuisesti noin 398 000 ihmistä ja sydäntautiin 347 000 ihmistä siitä syystä, että he olivat työskennelleet vähintään 55 tuntia viikossa. Vaikka et koskaan pääsisikään 9,5 tunnin optimitasolle, oman ajan lisääminen on useimmille ihmisille – luultavasti myös sinulle – oikea ratkaisu terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Miksi useammat amerikkalaiset eivät siis vaadi parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa?

Yksi vastaus on se, että useimmille meistä liika vapaa-aika on pelottavampi asia kuin liian vähän, ja menemme liiallisuuksiin välttääksemme sen. Jos emme osaa käyttää vapaa-aikaa mihinkään, se voi aiheuttaa toimettomuutta, mikä puolestaan johtaa tylsyyteen – ja ihmiset vihaavat tylsyyttä. Kun meillä ei ole riittävästi tekemistä, aivoissamme aktivoituu joukko rakenteita, jotka tunnetaan nimellä oletushermoverkko (Default Mode Network, DMN). Verkon toiminta näkyy ihmisen käyttäytymisessä esimerkiksi asioiden märehtimisenä ja itsetutkiskeluna.

Kun oletushermoverkko aktivoituu, päässä voi risteillä täysin triviaaleja ajatuksia (miten kynteni ovat näin likaiset?) tai pelkoa lietsovia pohdintoja (mitähän teini-ikäinen lapseni puuhailee?). Pyrimme välttelemään asioiden turhaa märehtimistä etsimällä jatkuvasti keinoja pitää itsemme väkisin kiireisinä, esimerkiksi selaamalla sosiaalista mediaa tai suorittamalla jotain tavoitteellista tehtävää. Toisin sanoen täpötäysi kalenteri, jossa edes vessatauoille ei jää aikaa, saattaa olla, ainakin osittain, omaa syytämme. Se on merkki siitä, että olemme sanoneet ”kyllä” liian monelle asialle, jotta oletushermoverkkomme ei kytkeytyisi päälle.

Ahdistavan pohdiskelun ja tylsistymisen välttelyn lisäksi tarve pysyä kiireisenä johtuu kahdesta muustakin tekijästä. Ensinnäkin amerikkalaisessa kulttuurissa kiire kertoo yleensä ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Tutkijat osoittivat tämän vuonna 2017 useilla kokeilla, joissa koehenkilöitä pyydettiin muun muassa arvioimaan henkilön asemaa tämän Facebook-julkaisujen perusteella. Tulosten mukaan työntäyteisestä elämäntavasta kertovat julkaisut yhdistettiin korkeampaan asemaan. Toiseksi työsuoritus ja kiire korreloivat yleensä positiivisesti keskenään.

Vuonna 2016 tehty tutkimus osoitti, että kiireisemmät ihmiset käsittelevät tietoa nopeammin ja heillä on myös parempi muisti, parempi päättelykyky ja enemmän tietoa kuin vähemmän kiireisillä ihmisillä. On kuitenkin hyvä huomata, että syy-yhteyden suunta ei ole selvä: hyvin suoriutuvat työntekijät saattavat yksinkertaisesti olla juuri niitä samoja ihmisiä, jotka pyrkivät pysymään touhukkaina, ja he olisivat kenties aivan yhtä tehokkaita ja kyvykkäitä, jos he noudattaisivat väljempää aikataulua ollakseen onnellisempia.

Kiireisten ihmisten ongelma on usein se, että oman ajan määrä jää keskivertotyöpäivän aikana huomattavasti alle optimaalisen tuntimäärän. Tämä saattaa olla osittain väistämätöntä, eivätkä kaikki voi täysin vapaasti päättää omista aikatauluistaan. Mutta kuten tutkimuksissa on todettu, monet ihmiset näyttävät tekevän elämästään jopa tarpeettoman kiireistä, koska toimettomuus herättää heissä pelkoa.

Ratkaisun avain on tämän taipumuksen tiedostaminen ja halu tehdä asialle jotain. Pidä viikon ajan tarkkaa kirjaa työajoistasi ja velvollisuuksistasi. Jos kalenterissasi on tyhjä kohta, täytätkö sen vähemmän tärkeällä kokouksella tai tehtävillä, joita muuten välttelisit? Jos sinulla on yllättäen edessäsi vapaa tunti peruutuksen vuoksi, täytätkö sen ”mukatyöllä”, kuten puheluilla ja sähköposteilla, jotka eivät ole täysin välttämättömiä? Nämä ovat selviä merkkejä siitä, että yrität vältellä toimettomuutta.

Yksi ratkaisu ongelmaan on laatia lista omalla ajalla tehtävistä asioista, jotka ovat luovia ja houkuttelevia, mutta joihin ei liity minkäänlaista aikarajaa. Minä esimerkiksi hahmottelen kirjaideoita muistikirjaan, jota kannan aina mukanani. Kun minulla on luppoaikaa, vedän vihon esiin ja ryhdyn kehittelemään ideoita. Tämä saa väistämättä aikaan miellyttävän ”flow-tilan”, joka virkistää ja antaa minulle energiaa. Tapa myös kannustaa minua raivaamaan kalenteriin enemmän tilaa omalle ajalle. Kun toimin aiemmin suuren organisaation johdossa, tämä oivallus sai minut varaamaan ideointiin kaksi tuntia päivässä, nimenomaan aamuisin, jolloin aivokemiani tukee ideointityötä parhaiten.

Tämä ei ole pelkästään mukava tapa, vaan se voi myös olla uran kannalta käänteentekevä ratkaisu. Googlen insinöörit saavat käyttää 20 prosenttia työajastaan omiin projekteihinsa: kirjaimellisesti mihin tahansa asiaan, jonka parissa he haluavat työskennellä. Tällä vapaasti käytettävällä viidesosalla työajasta on kehitetty yli puolet yhtiön eniten tuloja tuottavista tuotteista, muun muassa Gmail, Google Maps ja Google Earth. Jos oma työnantajasi ei halua ottaa käyttöön vastaavanlaista käytäntöä, selvitä, voitko tehdä sen itse: jos pyrit saamaan viralliset työtehtävät valmiiksi tietyssä ajassa, sinulle jää enemmän aikaa luovuudelle.

Ehkä yrität noudattaa tätä neuvoa ja huomaat silti olevasi toivottoman kiireinen. Minulla on käytössäni myös toinen keino, jonka opin muutama vuosi sitten eräältä tehokkuusasiantuntijalta. Hän käski minun laatia luettelon 20 asiasta, jotka minun pitäisi mielestäni tehdä seuraavana päivänä, ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Sitten hän neuvoi ottamaan 10 ensimmäistä tehtävää listalta ja järjestämään ne sen mukaan, kuinka innokkaasti odotin kunkin tekemistä. Lopulta hän käski ottaa kynän ja yliviivata 15 alinta kohtaa. Viisi ylintä muodostaisivat tehtävälistani seuraavalle päivälle.

”Entä ne muut tehtävät?” kysyin hämmästyneenä. Hän vastasi: ”Et tee niitä, eikä kukaan oikeastaan edes huomaa sitä tai välitä siitä, koska kaikki muu on tehty niin hyvin.” Tämä keino ei tietenkään päde kaikkeen: jos umpilisäkkeen hätäleikkaus ei yllä viiden ylimmän tehtävän joukkoon, koska et odota sitä innolla, se tulisi silti ehdottomasti tehdä. Mutta enimmäkseen hän oli oikeassa – ja sen ansiosta elämäni muuttui paremmaksi.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.