Ensin suksen hyväksyi Suomen armeija, sitten Nato – Harri Kirvesniemen suksitehdas ja koko Kitee sai kaksinkertaisen lottovoiton
Kiteen Suksitehdas iski kultasuoneen, kun sen kehittämä metsäsuksi voitti Naton kilpailutuksen. Toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi testasi suksia itse, kuten kaikkia muitakin tehtaan tuotteita ”En muista, että kertaakaan olisi kärki kadonnut.”
Harri Kirvesniemi kävelee suksitehtaan käytävällä suksiläjä sylissään.
– Vien vain nämä sukset tuonne varastoon, hän huikkaa ja jatkaa vauhdikkaasti matkaa.
Kiteen suksitehtaalla on tekemisen meininkiä. Isot hallit ovat täynnä suksien osia ja valmiin näköisiä suksia. Meteli on sen verran kova, että työntekijöiden kuulosuojaimet ovat tarpeen.
Ei ihme, että kiirettä riittää. Kiteen suksitehdas sai kaksinkertaisen lottovoiton, kun yritys vuonna 2017 osallistui Puolustusvoimien pyynnöstä metsäsuksien kehittämiseen. Puolustusvoimat oli niin tyytyväinen kolmen vuoden kehittelyn lopputulokseen, että syntyi idea kilpailuttaa sukset myös Natossa.
Sekin onnistui, ja Naton hankintavirasto tilasi uudenlaisia umpihankisuksia Suomeen Kainuun Prikaatille ja Jääkäriprikaatille Lappiin. Suksia on mahdollista tilata niin liittolaismaista kuin Nato-maistakin.
Harri Kirvesniemi on Suomen historian tunnetuimpia hiihtäjiä. Hänelle on vaikea kuvitella sopivampaa uraa kuin suksitehtaan pyörittäminen. Rakkaus lajiin ja asiantuntemus heijastuvat joka sanasta.
Kiteen suksitehdas on ollut Kirvesniemen työpaikka vuosikymmeniä. Tuotekehittelyssä hän oli mukana myös hiihtouransa aikana, joten pieni itärajan kunta on tullut tutuksi.
Ura jatkui tuotepäällikkönä ja tehtaanjohtajana. Nykyinen firma perustettiin 2013, kun Kirvesniemi aloitti toimitusjohtajana.
Kirvesniemen puhetta kuunnellessa ymmärtää, että osaamisesta on hyötyä erityisesti suksien laadun valvonnassa ja ohjauksessa sekä tietyntyyppisten suksien valinnassa. Joskus jopa silloin, kun yksittäisille asiakkaille valitaan mittojen ja keliolosuhtaisten mukaan.
– Enää ei laiteta valmiita suksia laatikoihin ja varastoon. Jokainen haluaa itselleen sellaista tuotetta, jota oikeasti myyntiprosessissa tarvitsevat.
Pohjoiskarjalainen suksitehdas on käynyt kaikki vaiheet voitelemattomien suksien kehittämisestä karvasuksibuumiin. Käytännön ihmisenä Kirvesniemi tykkää touhuta myös tehtaan puolella.
– Taloushallintoon ja myyntiin liittyvät asiat vievät suhtkoht paljon aikaa. Onneksi välillä pääsee suksien kanssa käytännön työhön. Kun suhteellisen pieni toimija ollaan, pitää kaikkien tehdä monentyyppistä hommaa ja tiivistä yhteistyötä keskenämme.
Vuonna 2017 otettiin Sodankylästä yhteyttä Kiteen suksitehtaaseen. Jääkäriprikaati oli saanut tehtäväkseen kehittää uudet metsäsukset Puolustusvoimille. Kehittäminen annettiin kahdelle tehtaalle: Kiteen suksitehtaalle ja Peltosen suksitehtaalle.
– Heidän kanssaan tehtiin kolme vuotta tuotekehitystyötä. Me tehtiin täällä suksiversioita ja he testasivat niitä pohjoisessa ja antoivat palautetta. Täällä värkättiin toivomusten mukaan uutta ja aika monet sukset sinne lähetettiin.
Vuonna 2020 Sodankylän edustajat olivat sitä mieltä, että suksi on sellainen, kuin sen pitääkin olla.
– Itse ajattelin, että jäädään odottamaan, kumman tehtaan sukset on paremmat.
Kitee voitti Peltosen suksitehtaan. Kaiken huipuksi jääkäriprikaatista ehdotettiin, että sukset kannattaa laittaa Naton yhteishankintakilpailutukseen, niin hyvät niistä oli tehty.
– Oli julkinen kilpailu ja muita kilpailijoita riittää tässä maailmassa. Loppujen lopuksi joulukuussa 2022 tuli ilmoitus, että voitettiin tarjouskisa.
Nyt kiteeläiset sukset ovat Naton verkkokaupassa, josta kaikki Nato-maat ja sotilasliiton kumppanivaltiot voivat tilata niitä.
– Muita vastaavantyyppisiä pehmeän lumen olosuhteisiin tarkoitettuja suksia siellä ei ymmärtääkseni ole. Esimerkiksi Ruotsi pystyy tilaamaan suksia sitä kautta ja vaikkapa Ukraina.
Nato-suksia tulee tehtaalta helmikuun loppuun mennessä 8 200 paria. Nämä sukset ovat menneet Sodankylän Jääkäriprikaatille ja Kainuun Prikaatille sekä pieni määrä Puolustusvoimien varmuusvarastoon. Varsinkin Sodankylässä käy tuhansittain ulkomaisia joukkoja arktisten olosuhteiden koulutuksessa.
Riittääkö suksille sitten jatkossa kysyntää?
Suomessakin suksia on mennyt vasta kahteen varuskuntaan, joten kaiken järjen mukaan suksille on vielä tarvetta kotimaassakin.
Kun Harri Kirvesniemeltä kysyy suksiin liittyviä yksityiskohtia, hän nousee rivakasti ja ottaa suksen käteensä. Suksista on helpompi puhua, kun tuote on käden ulottuvilla.
– Tämä on se Nato-suksi.
Nato-suksi on valkoinen ja tavallista suksea leveämpi, kaarevakärkinen, lumiseen maastoon sopiva.
Se on 230 senttiä pitkä. Keskiosassa on 70 sentin matkalla suomupohja. Kirvesniemi selittää, että se antaa pidon potkaistaessa ja askeltaessa.
– Hyvin universaali ja varmatoiminen ratkaisu kaikkein haastavimmissakin olosuhteissa. Esimerkki: Jäällä on vettä ja sen jälkeen mennään pakkaslumeen. Suomupohjan ansiosta suksi toimii edelleen.
Nato-suksen kärki ja kantaosa, jotka suksessa ovat sellaista materiaalia, että suksi luistaa mahdollisimman hyvin ilman voitelua. Lisäksi kannassa on alumiinivahvike, koska kanta on tyypillisin suksen vauriopaikka, kun suksi laitetaan tauolla pystyyn.
Puolustusvoimat halusi kehittää välineen, joka on oikeasti suunniteltu pehmeän lumen olosuhteisiin. Suksen on kestettävä myös erittäin kovaa armeijan käyttöä.
– Siellä ei auta katsoa, mistä ja minne mennään. Kaikkein tärkeintä oli se, että sukselle on saatava umpihankeen parempi kantavuus, että hiihtämällä on hyvä ja nopea liikkua.
Suksen kärki on kaareva ja aika korkea. Kun pehmeässä lumessa liikutaan, kärjen on noustava hangen päälle. Jos suksen kärki häviää näkyvistä, sitä joutuu nostamaan, jotta saa otettua seuraavan askeleen.
Harri Kirvesniemi kuvailee kärjen ominaislaatua lähes runollisesti.
– Nato-suksen kärki taipuu pitkältä matkalta tasaisesti. Kun hankeen otetaan askel, niin kärki taipuu ylös ja kun kärki on myös korkea, kärki näkyy aina. Sen kun siirrät jalkaa eteenpäin, suksea ei tarvitse yhtään nostaa.
Tavoite oli saada suksiparin paino maksimissaan 3,3 kiloon, joten jouduttiin kehittämään täysin uudentyyppinen runkorakenne kevyemmistä materiaaleista. Samaan aikaan kestävyys piti saada vähintään samaksi kuin puurunkoisella.
Nato-suksipari painaa jopa alle kolmen kilon. Side painaa 600 grammaa kappale. Eli kokonaispaino on 4,2 kiloa.
Uudet siteet ovat kestävät ja niitä voi käyttää monenlaisten kenkien kanssa.
– Itsekin kun käyn hiihtämässä, käyn kelkkakengillä.
Nato ja sen siviiliversio ovat keskenään aivan samanlaiset. Siviiliversio kulkee tuotenimellä KSF eli Kitee Ski Factory (Kiteen suksitehdas).
Puolustusvoimien tilaus ja Nato-kilpailutuksen voitto merkitsee Kiteen suksitehtaalle tulevaisuutta. Liikevaihtoa se on tuonut pari miljoonaa, saman verran kuin koko edeltävän vuoden liikevaihto.
– Se on antanut resursseja toteuttaa monia sellaisia tuotannollisia kehityskohteita, joita on vuosien mittaan mietitty, mikä auttaa normaalisuksien tekemistä. Saadaan tehostettua monenlaisia suksien tekoon liittyviä vaiheita.
Nato-tilauksen vuoksi tehtaalle on tullut töihin 8–9 henkeä lisää.
– On aika työllistävä vaikutus ollut, kun porukkaa on yhteensä kolmekymmentä. Julkisuuden kautta meillä alkoi puhelimet soimaan ja työntekijöitä tuli tarjolle.
Kiteen suksitehdas poti aikaisemmin samaa vaivaa kuin monet muutkin yritykset: työvoimapulaa.
– Aikaisemmin on ollut työ ja tuska löytää työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Nyt kysyjiä on ollut todella paljon.
Jämsässä asuva Kirvesniemi viettää viikot Pohjois-Karjalassa Kiteellä. Työ vie lähes kaiken ajan. Sen lisäksi ehtii hiukan hiihtää. Vaikka 65-vuotiaan Kirvesniemen kansainvälisestä urasta on vuosikymmeniä, taittaa hän suksilla vuosittain melkoisen määrän kilometrejä.
– Sellaiset 1500–2000 kilometriä vuodessa. Kaksi kolme kertaa käyn lenkillä arkena, mutta se on pientä, puolesta tunnista tuntiin. Suurimmat hiihtokilometrit tulevat sitten viikonloppuna. Lihaskuntoharjoittelua teen vähintään kerran viikossa. Tässä iässä täytyy, että pysyy edes jonkinlaisessa kunnossa.
Osa hiihtokilometreistä syntyy myös suksia testattaessa, ja siinä hommassa Kirvesniemi on mestari.
– Kaikkia kehitysversioita käyn itse ensin testaamassa ennen kuin uskaltaa antaa muille kokeiluun. Lumettomaan aikaan ei pääse käytännön testaamista niin paljon tekemään, vaan se on enemmän tehtaalla kokeilua ja suunnittelua rakenteiden ja materiaalien kanssa. Talvisaikaan on aika harvinainen viikko, ettei ole jotain uutta jalassa.
Kiteen suksella on kolme tuotemerkkiä: Karhu, Yoko ja Järvinen. Kaikki ovat alun perin kotimaisia tuotemerkkejä, vaikka yli satavuotiaan Karhun brändi ei olekaan tällä hetkellä kotimaisessa omistuksessa.
Kiteen suksitehtaalta valmistuu suksia kuntoilijoiden käyttöön, mutta myös kovatasoiseen kilpahiihtoon.
– Meidän suksilla voi voittaa vaikka maailmancupin.
Pohjoiskarjalainen Kiteen kaupunki on Joensuusta autolla 67 kilometrin päässä. Junalla matka on lyhempi. 393-vuotiaassa kaupungissa on alle 9 000 asukasta.
Suksitehtaalle Puolustusvoimien tilauskin oli iso asia, mutta Nato-tilaus vielä ihan oma juttunsa. Suksitehdas on paikkakunnalla luotettavana pidetty työpaikka. Tehdasrakennuksen kotiosoitekin on niemetty suksimerkin mukaan Karhutieksi.
Tehtaan toimitusjohtaja ja osaomistaja Kirvesniemi arvostaa työntekijöitään.
– Meillä on mielettömän kokenut ja osaava porukka, joka on pystynyt tuotannollisesti ratkaisemaan ideoita. Kun ollaan pieniä toimijoita, ei mene päivää, etteikö yhdessä tietyllä ydinporukalla istuta ja mietitä. Jokainen pääsee kehitysasioissa tuomaan oman osaamisalueensa näkökulman.
Kirvesniemi uskoo, että Kiteelle kyse on myös imagollisesta merkityksestä suksitehtaalle ja muutenkin.
– Pystytään tekemään huipputason tuotteet ja voittamaan kilpailutukset. Varmaan se antaa paitsi meille niin yleisesti ottaen pienemmille toimijoille rohkeutta. Ja luohan se mielikuvaa, että muutkin tuotteet, joita me tehdään, toimii.
Vielä kertaalleen on kysyttävä, miltä tuntuu hiihtää upouudella Nato-suksella, onhan Harri Kirvesniemi hiihtänyt loputtoman määrän kilometrejä huippusuksilla.
– Onhan tällä huomattavan helppo edetä tuolla hangessa verrattuna tavalliseen metsäsukseen. On köykäinen, helppo käsitellä, jos joutuu nostelemaan suksea ja ennen kaikkea se kantaa niin hyvin. Olisinko käynyt kymmenen kertaa, siis parikymmentä tuntia hiihtämässä tällä suksella. En muista yhtään kertaa, että kärki olisi kadonnut näkyvistä.
