Luontokadon pysäyttäminen seitsemässä vuodessa vaatii konkreettisia toimia – Tämä on ensimmäinen asia, johon Suomessa on ryhdyttävä
Uudessa juttusarjassa eri alojen ammattilaiset kertovat, mitä pyrkimys pysäyttää luontokato seitsemässä vuodessa vaatii. Sarjan aloittaa ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, joka oli Suomen pääneuvottelija, kun YK:n Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokous (COP15) teki joulukuussa 2022 merkittävän päätöksen luontokadon pysäyttämiseksi.
”Globaaleista pelisäännöistä on välttämätöntä sopia luontokadon pysäyttämiseksi, koska luonto ja planeetta ovat yhtä ja samaa. Linnut muuttavat maasta toiseen, ja merissä kalat vaeltavat ja liikkuvat eri rannikkoalueiden välillä.
Lisäksi meillä on tietenkin paikalliset elinympäristöt ja oma lajisto. Boreaalista metsää ei kasva kaikkialla, eikä Afrikassa voida suojella Suomen järviä, vaan ne pitää suojella Suomessa. Me ihmiset täällä päätämme, missä meillä on esimerkiksi teollisuutta tai miten kaavoitamme.
YK:n Kunmingin-Montrealin biodiversiteettikehys on historiallinen. Se on verrattavissa Rion vuoden 1992 ympäristösopimuksiin ja Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimukseen.
