Näin saat toimivan hoitosuhteen lääkärin vastaanotolla – Valmistaudu hyvin ja ole avoin

Potilaan ja lääkärin välinen tapaaminen on terveydenhuollon tärkeimpiä hetkiä. Kun vuorovaikutus on hyvää, molemmat kokevat kohtaavansa toisensa, ja potilaat kertovat tulevansa kuulluiksi. Syntyy yhteys, jossa tapahtuu myös olennaisin – hoitoa kaipaava asia tulee selväksi. Näin kuvailee tutkija ja lääkäri Katariina Seittenranta, joka on mukana Turun yliopiston Hoitava viestintä -hankkeessa.

– Lääkärin pitää pystyä puhumaan ymmärrettävästi potilaan kielellä lääketieteestä ja vaikeistakin sairauksiin liittyvistä asioista, hän sanoo.

Hoitava viestintä -hanke tutkii hoitoa edistävää keskustelua ja opettaa sitä sote-ammattilaisille. Seittenranta työskentelee myös terveyskeskuslääkärinä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

Paras hoitotulos syntyy lääkärin ja potilaan yhteistyönä. Hyvä hoitosuhde on oikeastaan hoitokumppanuus, joka yhdistää potilaan tarpeet, toiveet ja odotukset sekä lääkärin tietotaidon. Yksinkertainen vaiva hoituu yleensä helposti, mutta monimutkaiset oireet ja sairaudet voivat vaatia pitkäaikaista hoitoa ja vaativiakin keinoja.

Vastaanotolla tapaa kaksi asiantuntijaa: lääkäri on lääketieteen ja potilas oman elämänsä asiantuntija. Juuri siksi ymmärryksen ja luottamuksen pitää mennä pintaa syvemmälle. Potilaan ja lääkärin pitää oikeasti kohdata.

Lääkärin on tärkeää tietää myös potilaan elämän ja arjen merkityksellisistä asioista, kuten rakkaista harrastuksista tai työstä. Olennaista on, miten vaiva ja sen hoito vaikuttavat näihin asioihin ja muutenkin elämään.

– Kun potilaalla on tietoa hoitovaihtoehdoista, hän voi ehkä myös edistää itselleen tärkeitä asioita, Katariina Seittenranta sanoo.

Tällainen potilaskeskeinen hoito parantaa tutkitusti hoidon tuloksia. Kun potilas oivaltaa, miten hän voi valinnoillaan toteuttaa juuri tarvitsemiaan asioita, hän voi saada voimaa jopa suuriin elintapamuutoksiin.

Potilaan kannattaa pohtia etukäteen, mitä hän odottaa vastaanotolta: Mihin apua tarvitaan? Milloin oire alkoi ja miten se häiritsee? Estääkö se toteuttamasta tärkeitä asioita? Mitä on tehnyt itse parantuakseen? Mikä sai varaamaan ajan juuri nyt? Huolettaako oire? Muistuttaako se jostain vakavasta?

Seittenranta kannustaa kertomaan odotukset rohkeasti lääkärille, jotta tärkeät huolenaiheet tulevat varmasti esiin. Avautuminen ei ole helppoa etenkään, jos lääkäri on tuntematon. Terveysasemilla lääkärit vaihtuvat nykyään usein.

Pitkä hoitosuhde helpottaa luottamuksen ja avoimuuden kehittymistä. Se tuo hoitoon jatkuvuutta, joka voi tutkimusten mukaan edistää potilaiden terveyttä. Esimerkiksi hoidon laatu ja pitkäaikaissairauksien hoitotasapaino voivat parantua. Jopa kuolleisuus näyttää vähenevän. Lisäksi potilaiden tyytyväisyys terveydenhuoltoon kasvaa.

Emmi Lautamatin tuoreessa väitöstutkimuksessa tuli ilmi, että suomalaispotilaat olivat tyytyväisempiä terveyspalveluihin silloin, kun potilas koki lääkärinsä omalääkäriksi. Kokemus omalääkärin olemassaolosta näytti lisäävän säännöllistä lääkkeiden sekä terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä. Lautamatin mukaan kokemus omalääkäristä voikin saada potilaat hoitamaan sairauksiaan paremmin.

Jos haluaa hyvän lääkärisuhteen, avoimuutta kannattaa rakentaa itse niin ensi kohtaamisella kuin toistuvissa tapaamisissa. Luottamus päihittää aina varautuneen ja vastahankaisen epäilyn, kun tarvitaan hyvää vuorovaikutusta terveydenhuollon ammattilaisen – tai kenen tahansa – kanssa.

Lyhyen vastaanoton aikana ei kuitenkaan ehditä käsitellä monia aiheita. Tarvittaessa kannattaa kirjoittaa lista asioista, joista haluaisi puhua. Listan voi käydä vastaanoton alussa nopeasti läpi lääkärin kanssa.

– Näin voidaan valita potilaalle olennaisimmat ja toisaalta lääketieteellisesti kiireisimmät asiat käsittelyyn. Tarvittaessa lääkäri voi ehkä ehdottaa jatkoa puhelinajalla tai pidentää vastaanottoa, Katariina Seittenranta sanoo.

Myös hoitoaikaa varatessa kannattaa puhua oireistaan riittävästi, sillä sairaanhoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen arvioi samalla potilaan hoidon tarpeen. Potilas ohjataan oirekuvan ja jatkokysymysten perusteella oikeaan hoitopaikkaan – kiireellisessä tapauksessa vaikka päivystykseen. Tarvittaessa lääkäriltä voidaan joskus varata tavallista pidempi aika.

Hoidon tarpeen arvio paljastaa myös vaivoja, jotka voidaan hoitaa heti puhelun aikana. Sairaanhoitaja voi tunnistaa esimerkiksi silmätulehduksen ja sulkea vakavat oireet pois kyselemällä potilaalta lisää. Sen jälkeen hän on yhteydessä lääkäriin, joka määrää tarvittaessa lääkkeet.

Jos oireet ovat lieviä, ammattilaisen arvio voi rauhoittaa mieltä niin, että kotiin jääminen tuntuu turvalliselta. Potilas voi saada myös omahoito-ohjeita ja neuvoja, miten tilaa seurataan ja milloin pitää hakea apua.

Hoidon tarpeen arvio selvittää myös, voidaanko potilas hoitaa etänä. Etälääkäri pitää vastaanottoa tietokoneeseen tai puhelimeen välitetyn video- tai puhelinyhteyden kautta. Myös suojattua sähköpostia tai chat-palvelua on mahdollista käyttää. Tarvittaessa lääkärille voidaan välittää tietoja muista lääkäreiden määräämistä tutkimuksista tai vaikkapa valokuvia ihomuutoksista.

Videovälitteinen etähoito sairaanhoitajan avustamana helpottaa lääkäripulaa syrjäisillä tai pienillä lääkäriasemilla, joihin on vaikea saada lääkäreitä. Hoitaja avustaa potilaan tutkimuksia terveysasemalla esimerkiksi stetoskoopilla, jonka avulla lääkäri voi kuunnella kuulokkeistaan potilaan sydämen tai keuhkojen toimintaa.

Käytössä voi olla lisäksi tarkkoja kameroita tai sähköisiä tähystimiä. Etänä ei kuitenkaan voi tehdä esimerkiksi painelututkimuksia, joita tarvitaan muun muassa vatsakivun selvittelyssä.

Toimiva etähoito vaatii hyvää tietotekniikkaa ja -taitoa. Tukipalvelujen ja tietoturvan pitää olla kunnossa. Lisäksi on hyvä tietää, että suomalainen potilaslaki ei pääsääntöisesti päde, jos potilas, lääkäri tai molemmat ovat ulkomailla. Poikkeuksia voidaan tehdä ainoastaan tilapäisesti, jos hoitosuhde on syntynyt Suomessa jo aiemmin.

Apua hoidon tarpeen arviointiin voi saada netin Omaolo-sivustolta. Se on tekoälyyn pohjautuva palvelu, joka arvioi oireita sekä hoidon ja tuen tarvetta. Omahoito-ohjeiden lisäksi se ohjaa terveystarkastuksia sekä antaa terveysvinkkejä ja monenlaista terveysvalmennusta. Joillakin paikkakunnilla Omaolon kautta voi myös saada yhteyden sote-ammattilaisiin.

Sen sijaan liika netin hakukoneen käyttö voi lisätä huolia. Potilaan on usein vaikea tulkita, mikä on totta tai hänelle merkityksellistä tietoa.

Katariina Seittenrannan mielestä lääkärien kiireet eivät vaaranna potilasturvallisuutta Suomessa, sillä potilas saa tarvitessaan kiireellistä apua terveyskeskuksesta tai päivystyksestä. Kiireettömään hoitoon terveysasemalle pitäisi päästä hoitotakuun mukaan toistaiseksi kahdessa viikossa. Kiireetön tilanne ei uhkaa henkeä eikä jätä pysyviä vaivoja.

Potilaan kannattaa varmistaa vastaanoton lopulla, että hän tietää, miten hoito jatkuu ja miten hän saa tietoonsa esimerkiksi laboratoriokoetulokset. Lääkäriä voi tarvittaessa pyytää kertaamaan jatkosuunnitelman. Netin Kanta-arkistokin (kanta.fi) on hyvä muistiapu kerrata vastaanoton tapahtumia, tutkimustuloksia ja lääkärin kanssa sovittuja asioita.

Tärkeä osa lääkärin ja potilaan yhteistyötä on hoitosuunnitelma, joka kertoo kootusti, miten potilaan sairauksia hoidetaan ja seurataan. Suunnitelma on erityisen tärkeä, jos potilaalla on monia pitkäaikaisia sairauksia.

Hoitosuunnitelmaa tehtäessä lääkäri selvittää potilaalle muun muassa hoitojen mahdollisuuksia, hyötyjä ja haittoja, jotta potilas voi osallistua hoitonsa suunnitteluun. Tieto ohjeistaa potilasta ja hänen läheisiään ja voi motivoida hoitoon.

Kun pitkäaikaiset sairaudet etenevät, merkittäväksi nousee elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Potilaan tila voi huonontua lopulta nopeasti. Siksi olisi hyvä, että potilas pohtisi lääkärin kanssa etukäteen, millaisia tilanteita voi tulla vastaan ja kuulisi lääkärin mahdolliset suositukset. Näin hän osaisi kertoa myös omat hoitotoiveensa. Ennakoiva suunnitelma olisi hyvä tehdä rauhassa silloin, kun potilaan tila on vielä vakaa.

– Olisi esimerkiksi hyvä, ettei ikäihminen joutuisi lähtemään hoitokodista jokaisen vaivan takia päivystysvastaanotolle. Se on hyvin kuormittavaa hauraalle vanhukselle, jolla on etenevä sairaus, Katariina Seittenranta toteaa.

Asiantuntija: yleislääketieteeseen erikoistuva terveyskeskuslääkäri, tutkija Katariina Seittenranta Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun yliopisto.