Talousasiantuntija Elias Erämajan lapsuudenkodissa maksamattomat laskut kasaantuivat pöydälle ja sijoittaminen oli pelkkä kaukainen haave.

Omassa taloudessaan Erämaja välttää velkaa ja heräteostoksia, säästää aina kun mahdollista ja tankkaa autonsa vain tiettyinä viikonpäivinä.

Nyt Erämaja kertoo, mihin hänen rahansa kuluivat tavallisen viikon aikana.

Elias Erämaja soitti pankkiin ensimmäisen kerran ollessaan vain 5-vuotias. Veljet olivat saaneet kirjeet kotiin tiliotteet pankista, mutta Erämaja ei luonnollisesti ollut vielä saanut omaa kirjettä. Se, jos joku, tuntui epäreilulta. Hän päätti etsiä pankin puhelinnumeron, soitti ja kysyi, miksei hän ollut saanut kirjettä. Sen jälkeen pankista kolahti postilaatikkoon tiliote myös Erämajalle itselleen.

Kiinnostus rahaan ja yhteiskuntaan on kulkenut mukana hänen elämässään aina. Ensimmäiset omat rahat, 250 euroa, Erämaja tienasi juoksupoikana tehtaalla. Työ tuntui jännittävältä, mutta vieläkin hienompaa oli saada omaa rahaa.

Kovempaa kiinnostus kolahti kuitenkin abikeväänä, jolloin Erämaja päätti hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan taloustiedettä. Ovet yliopistoon avautuivat heti ja sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa nykyisessä roolissaan Suomen ekonomien pääekonomistina.

Nykyään Erämaja ymmärtää rahasta enemmän kuin tavallinen kansalainen.

Erämajan lapsuudenkodissa rahasta ei kuitenkaan puhuttu. Punaisin leimoin varusteltuja puhelinlaskuja lojui pöydällä, joka tarkoitti, että laskut olivat rästissä. Sijoittamisesta puhuttiin riskialttiina asiana, johon kaikki eivät pystyisi.

– Emme olleet köyhiä, mutta emme myöskään matkustelleet esimerkiksi ulkomaille, Erämaja muistelee.

Nyt Erämaja haluaa puhua rahasta avoimesti. Omille 5- ja 7-vuotiaille pojilleen hän puhuu perheen rahatilanteesta sekä opettaa heille rahan arvoa. Rahasta ei tule hänen mukaansa vaieta edes lasten kanssa, vaan keskustella siitä kotona ikätasolle sopivasti.

– Toisinaan poikani haluavat ostaa esimerkiksi Minecraft-kolikoita. Silloin sanon heille, että he voivat tottakai ostaa, koska rahat ovat heidän. Mutta ensin keskustellaan siitä, että rahaa on aika vähän. Jos sen käyttää nyt kolikoihin, se tarkoittaa, ettei ole rahaa mihinkään muuhun hetkeen.

Rahasta puhuminen on erityisesti Erämajan 7-vuotiaalle mieluisaa. Yksinkertainenkin keskustelu siirtyy helposti rahasta laajemmalle yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten verotukseen.

– Minusta on hienoa, jos seitsemänvuotias innostuu rahasta aidosti. Uskon, että siitä voi saada oikeasti arvokasta oppia elämään, Erämaja pohtii.

Elias Erämaja toimii Suomen ekonomien pääekonomistina. Omaa talouttaan hän seuraa tarkasti Excel-taulukon avulla.

Kuten monella opiskelijalla, myös Erämajan elämässä oli vaihe, jolloin rahasta oli pulaa. Maisterivaiheen kesänä kesätyöt jäivät saamatta, mikä paitsi kiristi taloutta, myös lisäsi epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.

– Välillä oli tonnikalapurkeilla elämistä, mutta ei mitään sen vakavampaa. Yliopiston Unicafen ruoka oli onneksi edullista, hän naurahtaa.

Opiskeluaikoja hän muistelee kuitenkin lämmöllä. Opintolainaa täytyy maksaa edelleen pois erissä, mutta se ei häntä haittaa. Lainamaksut tuntuvat välillä ikävältä, mutta niitä ei haittaa maksaa, sillä elämän parhaat muistot ovat syntyneet silloin.

Jatkuvasti nousevat korot kuitenkin kasvattavat opiskelijoiden lainapottia, joka Erämajaa huolestuttaa.

– Opintorahan arvo on laskenut huimasti, jonka takia tunnen vahvasti sympatiaa opiskelijoita ja heidän rahatilannettaan kohtaan. On ymmärrettävää, että nuoret ovat huolissaan tulevaisuudesta, kun töitä ei ole valmistumisen jälkeen näkyvissä ja laina odottaa maksua, hän summaa.

Apu pyysi Erämajaa kirjaamaan ylös menonsa yhden viikon ajalta kesäkuussa. Laskelmissa ovat mukana kyseisinä päivinä tehdyt ostokset sekä kuukasittain maksettavien menojen yhdelle päivälle lasketut osuudet. Tämä auttaa hahmottamaan myös kerran kuussa maksettavien menojen vaikutusta omaan talouteen.

Nykyään Erämaja kuvailee itseään hyvin säästäväiseksi mieheksi. Entistä enemmän säästämiseen on usuttanut valtava asuntolainojen korkojen nousu.

– Ostin entisen kumppanini osuuden talostamme ja nyt minulla ei ole ollut ihan samalla tavalla rahaa, jota sijoittaa.

Sijoittamisen ohella hän pitää tärkeänä taloudellista puskuria, eli säästötilillä säilytettävää rahaa, josta rahaa voi nostaa silloin, kun sitä tarvitsee. Kuukausitulojen ohella taloudellinen puskuri tuo turvaa hänelle esimerkiksi silloin, kun auto tai pakastin hajoaa.

– Pyrin pitämään käyttötililläni aina nolla euroa, koska raha ei kasva siellä korkoa. Talletustilillä korkoprosentti voi olla jopa kaksi tai kolme.

Puskurin avulla Erämajan ei tarvitse murehtia äkillisten menojen aiheuttamasta rahallisesta ahdingosta.

– Minulla on puskurissa 2 000 euroa, hän kertoo.

Erämaja ei kannusta ketään heräteostoksiin, eikä harrasta niitä itsekkään. Kun hän astuu kauppakeskukseen, hän tietää tarkalleen, mitä on hakemassa. Silti hutiostoksia on sattunut myös hänelle. Erämajan kotona lojuu valtava kuntosaleilta tuttu ammattilaistason soutulaite.

– Se oli pirun kallis. Se hieman tuskastuttaa, sillä se vie hyvin paljon tilaa, hän nauraa.

Koska Erämaja työskentelee päivittäin rahan parissa, tietämys rahasta tuottaa välillä hankaluuksia. Esimerkiksi sohvaostoksilla tarjontaa on niin paljon, että parhaan hinta-laatusuhteisen sohvan löytäminen on hänen mukaansa erittäin tuskastuttavaa.

– Saan kuitenkin jotain kiksejä rahasta, säästämisestä ja parhaan diilin löytämisestä, hän naurahtaa.

Omaa kulutustaan Erämaja seuraa Excel-taulukon avulla. Hän kirjaa taulukkoon sekä sijoituksiin käytetyn rahamäärän että sen, kuinka paljon käyttörahaa on jäljellä. Taulukosta muodostuva graafi näyttää säästämisasteen eli sen, kuinka suuren osan tuloista on onnistunut säästämään.

– Jokaisen olisi hyvä nähdä sellainen graafi. Siitä näkee konkreettisesti, kuinka valtavasti inflaatio on vaikuttanut esimerkiksi kauppakassin hintaan, Erämaja sanoo.

Samanlaisen Excel-taulukon hän teetätti työntekijöilleen entisellä työpaikallaan Medialiitossa.

– Monelle tuli yllätyksenä, että vuoden lopussa tilanne voisi olla niin tiukka, että joutuisi vakavasti harkitsemaan esimerkiksi pienempään asuntoon muuttamista tai ainakin kaikkien suoratoistopalveluiden karsimista. Harjoitus näytti konkreettisesti sen, kuinka paljon inflaatio vaikuttaa ostovoimaan.

Koska Erämaja ymmärtää rahasta enemmän kuin keskivertokansalainen, hän myös pohtii rahankäyttöään tarkemmin. Luottokorttinsa hän valitsee erityisen huolellisesti, sillä korteissa on erilaisia etuja ja ominaisuuksia.

Luottokorteissa hänelle tärkeää on niin sanottu cashback-ominaisuus.

– Sen avulla voi saada jopa satoja euroja vuodessa takaisin. Minulla on käytössä Morrowbankin luottokortti yhden prosentin cashbackilla. Se tarkoittaa, että jos ostan 100 euron ostoksen maksan siitä luottokortilla 99 euroa.

Erämaja korostaa sen siksi olevan kannattavampaa kuin saman maksaminen sadan euron setelillä.

Auton tankkaamisen hän suunnittelee aina öljymarkkinoiden mukaan, niitä hän kehottaa seuraamaan. Koska polttoaineen hinta vaihtelee niin suuresti, säästö voi olla hänen mukaansa jopa 15-20 senttiä per litra.

Erämajan mielestä tankkaus kannattaa yleensä tiistaisin, kun tankissa on puolillaan tai vähän alle.

– Moni ajattelee, että kymppi sinne, kymppi tänne, mutta kun tällaista ajattelua soveltaa moniin asioihin arjessa, siitä syntyy tuntuvia säästöjä. Jos on tiukilla taloudellisesti, nämä ovat merkittäviä keinoja, joilla voi hallita omaa rahankäyttöään, hän summaa.