Luulitko, että vessat ovat lentokoneiden likaisimpia paikkoja? Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan eniten pöpöjä löytyy selkänojiin kiinnitetyistä pöydistä. Likaa kertyy myös tyynyihin, istuintaskuihin ja käsinojiin, joissa esimerkiksi kolibakteeri voi elää monta päivää.

Vältä tartuntoja pesemällä kädet ennen syömistä ja pyyhkäisemällä desinfioivalla pyyhkeellä pöytääkin. Käännä istuimesi kohdalla oleva tuuletin päälle, jos voit, sillä ilmastointilaitteisto suodattaa pois osan ilman bakteereista.

Istuminen pitkään ahtaassa penkissä on paitsi epämukavaa, myös haitaksi terveydelle. Istuessa jalkojen verenkierto heikkenee, mikä voi pahimmillaan johtaa laskimotukokseen. Riski kasvaa yli neljän tunnin lennoilla.

Paras keino ehkäistä ongelmaa on kävellä lentokentällä jo ennen matkaa. Siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka usein lennolla tulisi nousta jaloittelemaan, mutta lääkärit suosittelevat liikkumista noin tunnin välein. Käytäväpaikka voi olla hyödyllinen etenkin kaukolennoilla: tutkimuksen mukaan ikkunapaikalla istutaan keskimääräistä pidempään kuin muilla, koska kanssamatkustajia ei haluta vaivata. Istuessa kannattaa toisinaan verrytellä jalkoja liikuttamalla kantapäitä ylös ja alas sekä pyörittelemällä nilkkoja ja varpaita. Makaaminen vähentää painetta reisilaskimoissa, joten suosi makuuasentoa, kun voit.

Monet lääkärit suosittelevat tukisukkien käyttöä etenkin mannertenvälisillä lennoilla ja ihmisille, joilla on kohonnut riski saada veritulppa. Sukat laitetaan jalkaan heti aamusta, jolloin ne parantavat verenkiertoa syvissä laskimoissa, sanoo ilmailulääkäri Janne Lepola. Lepola suosittelee riskiryhmään kuuluville potilaille myös aspiriinia. Se vähentää veren hyytymistä ja voi ehkäistä veritulppaa, vaikka tarkkaa näyttöä sen tehosta ei ole. Sopiva annos on sadan milligramman tabletti ennen kentälle lähtöä.

Vatsan turpoaminen lennolla on tavallinen mutta nolo vaiva. Lennon aikana ilmanpaineen laskiessa suolistossa oleva kaasu laajenee jopa 30 prosenttia. Ongelmaa voi ennakoida välttämällä ruokia, jotka aiheuttavat ilmavaivoja, kuten palkokasveja, hiivatuotteita ja hiilihapollisia juomia. Tukalaa turvotusta ei pidä sietää tuntikausia, joten unohda nolostelu ja käy paukuttelemassa koneen vessassa.

Lentokoneessa ilmankosteus laskee viidennekseen normaalista, mikä vastaa oloja Saharan autiomaassa. Silmien ja nenäonteloiden kuivuminen onkin tuttu kiusa monelle. Avuksi voi ottaa ilman reseptiä saatavan nenäsuihkeen, jossa on A-vitamiinia tai seesamiöljyä. Kuivasilmäisen kannattaa käyttää silmätippoja ja vaihtaa piilolinssit silmälaseihin.

Lennon aikana myös keho tarvitsee nestettä. Alkoholi ja kahvi kuivattavat kehoa, joten tilaa niiden kanssa aina lasi vettä. Nyrkkisääntö on juoda noin desi vettä tunnissa. Silloin tulee myös noustua vessaan useammin, jolloin jaloittelu ei unohdu. Uusissa konemalleissa, kuten Dreamliner 787:ssa ja Airbus A350:ssa, ilmoitetaan olevan vanhoja korkeampi ilmankosteus.

Lentokoneen ilmanpaine on yhtä matala kuin korkean vuoren huipulla. Se heikentää elimistön hapensaantia ja voi aiheuttaa väsymystä ja heikotusta. Etenkin laskeutuessa paine vaihtelee ja korvat helposti lukkiutuvat korvatorven yrittäessä tasata painetta. Flunssaiselle tämä voi olla jopa vaarallista: pahin seuraus saattaa olla tärykalvojen puhkeaminen.

Tutut avut ovat karkin imeskely ja haukottelu, ja apteekista saa painetta tasaavia korvatulppia. Jos muu ei tepsi, lääkäri voi määrätä antihistamiinia sisältävän lääkkeen tai nenäsuihkeen.