Näin paljon rahaa voi tankatessa säästää oikean viikonpäivän valinnalla – Samuli Häkkilällä on muistissa 581 tankkauksen tiedot

Miten paljon polttoainekuluissa voi säästää, jos valitsee tankkauspaikan ja -ajan oikein? Kannattaako bensan hintaa väijyä ja yrittää osua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan? Vai onko mahdollinen säästö niin mitätön, että on lopulta aivan sama tankata silloin kuin tarvitsee, sillä asemalla joka kohdalle sattuu?

Tällaista ajatuspainia lienee käynyt jokainen vähänkään enemmän polttomoottoriautoileva ihminen. Tässä jutussa ikuisuuskysymyksiin tulee vastaus.

Samuli Häkkilä on pyrkinyt tankkaamaan aina edullisesti. Niin tietenkin sadat tuhannet muutkin suomalaiset autoilijat.

Mutta toisin kuin suurin osa, Häkkilä on merkinnyt muistiin joka ikisen tankkauksen päivämäärän, tankatut litrat, tankkauksen hinnan sekä bensan litrahinnan.

Mustakantisessa ruutupaperivihossa on vertailukelpoisia merkintöjä vuoden 2009 alusta alkaen tähän päivään saakka. Elokuun loppuun Häkkilä on kirjannut tiedot kaikkiaan 581 tankkauksesta.

Näin säntillinen seuranta ei ole tavanomaista, muttei yllätä Avun työntekijöitä. Häkkilä on nimittäin Apu-lehden tarkka AD. Hän pitää lehden prosessin raiteillaan lempeän rautaisella otteella.

Avataan siis Häkkilän vihko ja katsotaan, miten paljon polttoainetta on kulunut 16 ja puolen vuoden aikana reilun 280 000 kilometrin matkalla, ja miten paljon Häkkilä on siitä maksanut.

Ennen kaikkea, miten paljon hän on säästänyt verrattuna bensan keskihintaan ja millä tavoilla se on onnistunut. Samoilla keinoillahan toisetkin autoilijat voivat ehkä pienentää bensalaskuaan.

Samuli Häkkilä on itse asiassa autoilijana mukavan keskiverto. Tarkasteltavana aikana hän on ajanut vuosittain keskimäärin 17 000 kilometriä, mikä on lähellä suomalaista keskiarvoa. Melko tavallisia ovat olleet autotkin, kaksi Ford Focusta ja nyt käytössä oleva Peugeot 308.

Häkkilä ajaa autollaan töihin Vantaan Korsosta Helsingin Kulosaareen, noin 25 kilometriä suuntaansa. Koronapandemian jälkeen hän on tosin ajanut töihin korkeintaan pari kertaa viikossa. Lisäksi tulee ajoa kauppaan ja muille asioille. Joskus lintureissuja tai muuta pidempää viikonloppuajoa.

Tankkauskirjanpidon Häkkilä aloitti aikanaan, jotta voisi seurata autoilun kustannuksia. Jossain vaiheessa hänellä oli käytössä työsuhdeauto, jonka ajoista piti pitää päiväkirjaa.

– Siitä tuli sitten pysyvä tapa. Siitä pystyi seuraamaan, miten polttoaineiden hinnat kehittyvät.

Häkkilä on merkinnyt päiväkirjaansa lyhyesti myös maailman tapahtumia, kuten Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 kevättalvella. Sen jälkeen hinnat ponnahtivat nousuun. Myös kulutusta muuttavat vaihdot kesä- tai talvirenkaisiin on kirjattu ylös.

Mennään asiaan: miten Häkkilä pyrkii pitämään bensakulut kurissa? Systeemi perustuu polttoaineen viikoittaiseen hintavaihteluun, joka on monelle autoilijalle tuttu.

Sykli toimii ainakin suuremmissa kaupungeissa suurin piirtein näin: Kaikki bensa-asemat nostavat polttoaineiden hintoja lähes samanaikaisesti tiettynä viikonpäivänä. Sen jälkeen hinnat alkavat laskea, kunnes niitä nostetaan taas noin viikon päästä.

Sitä, miksi bensanhinnat elävät näin kummallisesti, ei ole tyhjentävästi selitetty. Yksi selitys on, että viikon alussa hintoja aletaan pudottaa, kun ihmiset liikkuvat vähemmän kuin viikonloppuna. Sitten niitä on pakko nostaa, kun polttoainetta aletaan myydä omakustannushintaan.

Mutta olipa syy mikä vain, jos autonsa voi tankata juuri ennen viikoittaista hinnannostoa, voi ajaa niin edullisesti kuin mahdollista.

– Ennen vanhaan hinnat nousivat aina keskiviikkona, joskus jo tiistai-iltana. Eli tiistai oli halvin päivä tankata. Sitten tilanne muuttui, kun Hesari teki ison jutun siitä, että hinnat ovat alhaalla tiistaina, Häkkilä sanoo.

Nykyisin ketjut nostavat hintoja jo aiemmin. Häkkilän mukaan paras päivä tankata on sunnuntai tai maanantai.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on havainnut bensasyklin muutoksen. Viime joulukuussa viraston blogissa kirjoitettiin, että polttoaine on halvimmillaan sunnuntain ja tiistain välillä, kun aiemmin tiistai oli selvästi viikon halvin bensapäivä.

KKV:n mukaan bensasykli kestää edelleen noin viikon. Halvimman ja kalleimman hinnan ero on selvä, sillä kun hinnannosto tulee, se on keskimäärin 20 senttiä. Häkkilän havaintojen mukaan bensan hinta pomppaa monesti jopa 30 senttiä litralta.

Tankkauspäiväkirjasta voi päätellä, että Häkkilä tankkaa monesti jo silloin, kun tankissa on vielä polttoainetta ehkä satojenkin kilometrien ajoon. Mitä joustavammin voi tankata, sitä helpompi on yrittää saada bensaa edullisesti.

– Viime viikolla hinnat nousivatkin maanantaina tosi aikaisin, en kerennyt tankata ennen sitä. Koska silloin ei ollut pakko ottaa bensaa, pystyin venyttämään tankkaamista seuraavalle sunnuntaille, kun bensa oli taas halpaa.

Pääkaupunkiseudulla myös tankkauspaikoissa on valinnanvaraa, vaikka Häkkilä ei halvan bensan perässä pitkiä matkoja ajakaan.

Haja-asutusalueella tilanne on toinen.

– Jos sadan kilometrin säteellä on yksi asema, niin ei siellä hintavaihtelu toimi. Siellä on sama hinta aina ja sieltä on pakko tankata, kun vaihtoehtoja ei ole.

Myös KKV seurasi nimenomaan pääkaupunkiseudun hintavaihtelua. Vaikka arkijärjellä tuntuu mahdottomalta, että kaikki ketjut nostaisivat hintoja yhtäaikaisesti ilman yhteistä sopimusta, hintasykli ei KKV:n mukaan ole sinällään merkki hintakartellista tai muusta kilpailun ongelmasta.

KKV:n mukaan pääkaupunkiseudulla hintoja on nostanut monesti ensimmäisenä ST1-ketju, joka omistaa myös Shell-huoltamot. Aina muut ketjut eivät kuitenkaan lähde hinnannostoon mukaan saman tien.

Samuli Häkkilä on tankannut 16 ja puolen vuoden aikana 581 kertaa, yhteensä vähän yli 18 000 litraa bensaa, 95E-polttoainetta. Tästä hän on maksanut noin 27 500 euroa. Vajaat 1 700 euroa vuodessa.

Päivä- tai viikkokohtaistakaan bensan hintatilastoa ei löydy näin pitkältä ajalta. Mutta Tilastokeskuksella on tallessa kuukausittainen keskilitrahinta vuosikausia taaksepäin.

Häkkilän merkintöjen avulla taas voidaan laskea, millaista litrahintaa hän on joka kuukausi maksanut bensasta vuoden 2009 tammikuusta lähtien. Kirjanpidon mukaan hän on tankannut melkein joka kuukausi keskihintaa halvemmalla. Koko ajalta löytyy kaksi poikkeamaa: vuoden 2021 heinäkuu ja vuoden 2022 toukokuu.

Häkkilä pohtii, mistä on kyse.

– Kesällä 2021 olin Tenolla, olen tankannut Nuorgamissa.

Siellä polttoaine on yleensä kalliimpaa kuin etelässä. Toukokuussa 2022 Häkkilä tankkasi lintureissulla Virolahdella.

Miten paljon Häkkilä on sitten säästänyt rahaa? Kun hänen tankkaamiaan litroja ja maksamiaan litrahintoja vertaa koko Suomen kuukausittaiseen litrahintaan, selviää, että Samuli Häkkilä on säästänyt 16 ja puolen vuoden aikana polttoainekuluissa 1 225 euroa.

Prosentteina laskettuna Häkkilä on saanut polttoaineensa keskimäärin 4,5 prosentin alennuksella.

Ja kun muistetaan, että Häkkilän keskimääräiset vuosikulut polttoaineeseen olivat tarkasteluaikana 1 700 euroa, niin tarkalla tankkaustaktiikalla on säästynyt noin yhdeksän kuukauden tankkausrahat.

Onko säästöä tullut paljon? Häkkilän mielestä on.

– On siinä systeemissä joku tolkku. Ja vaikutus olisi paljon suurempi, jos ajaisi kolmin–nelinkertaisen määrän, niin kuin moni ajaa.

Häkkilän maksamaa hintaa verrattiin kuukauden keskihintoihin. Jos vertailu olisi tehty jokaisen viikon korkeimpaan bensanhintaan, säästö olisi ollut paljon suurempi.

– Jos bensa on seuraavana päivänä 30 senttiä kalliimpaa litralta, yhdellä tankkauksella voi säästää 15 euroa, jos lähes tyhjän tankin saa täyteen.

Tilastovertailun perusteella Häkkilä on säästänyt tankkauksissaan entistä enemmän viime vuosina. Noina vuosina autolla ajaminen yleensä on vähentynyt, ja siihen hän on pyrkinytkin. Koronapandemian jälkeen etätöitä on tullut myös lisää.

Ehkäpä tämä on helpottanut myös halvan bensan tankkaamista: Kun ei aja niin paljon, autoa ei ole pakko tankata kovin usein. Silloin voi tankata aina kun bensa on halvimmillaan.

– On keskimäärin useampia tilaisuuksia tankata edullisesti.

Eli ehkä kannattaa ajaa vähemmän, jos haluaa ajaa halvalla?

– Niin varmaan. Ja ajaa polkupyörällä.