15 prosenttia verkkoa käyttävistä 15–79-vuotiaista suomalaisista kokee itsensä tai läheisensä joutuneen kokemaan kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa. – Luku on hurja, kääntelee sitä miten vain, arvioi yhteiskuntatieteiden tohtori, Taloustukimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. – Meistä suomalaista on verkossa tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia. Se on noin 4,3 miljoonaa. Siitä kun ottaa 15 prosenttia, se on 580 000 suomalaista. Tarkalleen luku on 580 500 suomalaista. Sen verran keskuudessamme on suomalaisia, jotka ovat itse tai kokevat läheisensä kokeneen verkko- tai somekiusausta. Julma luku, enemmän kuin Helsingin asukasmäärä.
Juho Rahkonen tutkii Avun tilaaman ja Taloustutkimuksen tekemän Verkkokiusaaminen Suomessa -tutkimuksen muitakin tuloksia kiinnostuneena. Erityisesti esiin nousee nuorten kokema nettikiusaaminen. Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista kokee itse joutuneensa, tai läheisensä joutuneen kokemaan verkko- tai somekiusaamista. – Nuoret toki etsivät elämänsä suuntaa muutenkin, ja nuorena on herkkä muiden puheille, mutta luku on todella suuri. Toisaalta nuorten sosiaalinen elämä on siirtynyt vahvasti verkkoon. He hengittävät erilaista sosiaalista, sähköistä maailmaa kuin me keski-ikäiset. Kaikki verkossa tapahtuva, myös kiusaaminen, on heille konkreettista eri lailla kuin vanhemmille sukupolville, Juho Rahkonen tuumaa. Se tutkimuksen tuloksissa Rahkosta pistää silmään, että naisten ja miesten kokeman verkko- ja somekiusaamisen välillä ei näyttäisi olevan eroa. – Suoraan sanottuna oletin, että eroa voisi olla jonkin verran siihen suuntaan, että naiset olisivat kokeneet verkkokiusaamista miehiä enemmän. Ihan vain sen vuoksi, että usein somessa nousevat esiin tapaukset, joissa naisia nimitellään halveeraavilla nimillä. Mutta näin Avun teettämä tutkimus kertoo, että miehistä 13 % ja naisista 16 % sanoo itse ja läheisensä kokeneen netti- tai somekiusausta. Kiusaamisen tasa-arvoisuus näkyy myös tutkimuksen avoimien vastausten osiossa, jossa vastaajia pyydettiin omin sanoin kertomaan siitä, millä lailla hän itse tai läheisensä ovat kokeneet kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa. ”Haukkumista ym. henkilökohtaisuuksiin menoa.” (Mies, 25–34-v., Pohjois- ja Itä-Suomi). ”Ladanneet nettiin henkilökohtaisia kuvia.” (Nainen, 65–79-v., Etelä-Suomi).
Verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on nopeasti kasvanut ilmiö. Luonnollisesti siitä syystä, että internet tuli suomalaisten käyttöön laajemmin vasta pari vuosikymmentä sitten, sosiaalinen media vasta kymmenen vuotta sitten, ja jokaisella alkaa olla taskussaan jo älypuhelin. Verkon hyödyt ja haitat kulkevat mukanamme jo joka paikkaan. Räpläämme kännyköitä ja pädejä, sometamme junamatkat, haemme seuraa ja keskusteluja verkosta. Olemme online, kytköksissä verkkoon. Erityisesti nuorten kohdalla jatkuvasti verkossa oleminen näkyy myös Avun teettämän verkkokiusaaminen-tutkimuksen tuloksissa, mutta tutkimuksesta löytyy myös muita ryhmiä, joissa kiusaaminen on enemmän kuin arkipäivää. Opiskelijat ja koululaiset ovat luonnollisesti myös usein nuoria, mutta muitakin heihin kuuluu. Silti 23 % näistä vastaajista on kokenut verkkokiusaamista, kun taas johtavassa asemassa toimivista 4 prosenttia ilmoittaa itse kokeneensa tai läheisensä kokeneen kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa. Maanviljelijöiden kohdalla luku on 5 %. Toki johtajat ja maanviljelijät ovat usein myös varttuneempia kuin opiskelijat.
Ikä onkin selkeä erottava tekijä verkko- ja somekiusaamisen kokemisessa. Kun 25–34-vuotiaista vielä 18 % kertoo kohdanneensa verkko- tai somekiusaamista, yli 50-vuotiaista seitsemän prosenttia ilmoittaa samaa. Myös lapsiperheellisyys tuottaa kokemusta verkkokiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Kun perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, joka viides vastaa kokeneensa tai läheisensä kokeneen verkko- tai somekiusaamista. Myös poliittisesti tulos on kiinnostava. Kun Sdp:tä ja kokoomusta kuntavaaleissa äänestäneistä 9 % on kokenut omalle tai läheistensä kohdalle netti- tai somekiusausta, Vasemmistoliiton kohdalla luku on 16 % ja vihreillä 18 %. Näitäkin kurjemmin tilanne on ryhmässä muut, joihin kuuluvat kaikenlaiset pienpuolueet ja protestilistat. Näitä viime kuntavaaleissa äänestäneistä peräti 28 % kokee itse tai läheisensä joutuneen netti- tai somekiusauksen kohteeksi.
Tutkimuksen kiinnostaviin ja lisätutkimusta kaipaaviin tuloksiin kuuluu se, että kun vastaajilta kysyttiin ”Oletko vähentänyt verkon tai sosiaalisen median käyttöäsi siellä tapahtuvan kiusaamisen vuoksi?”, myönteisten vastausten määrä oli huomattavan pieni. Vain alle 10 000 euroa vuodessa tienaavista joka kymmenes sanoi vähentäneensä käyttöä kiusaamisen vuoksi. Muissa vastaajissa nettikäyttöä tai sometusta vähentäneet olivat hyvin vähissä. Johtajissa ja maanviljelijöissä yksikään ei sanonut vähentäneensä. Verkko ja some ovat siis täällä, ja meitä suomalaisia siellä yllättävän paljon kiusataan, mutta se ei näyttäisi estävän meitä elämästä yhä enemmän verkossa. Suomalainen on sosiaalinen eläin, ja sosiaalisen median eläin.
Näin meitä nettikiusataan. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia kertomaan myös omin sanoin, millä lailla hän itse tai läheisensä on kokenut kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa.
teksti Samuli Isola, kuva Alamy / All Over Press
*Taloustutkimus haastatteli Avun toimeksiannosta 1 282:ta henkilöä internetpaneelissa 12.–18.4.2017. Tutkimuksen otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksessa kysyttiin kaksi määrällistä kysymystä: 1. Oletko itse tai onko läheisesi kokenut kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa? 2. Oletko vähentänyt verkon tai sosiaalisen median käyttöäsi siellä tapahtuvan kiusaamisen vuoksi? Lisäksi kysyttiin avoin kysymys: Kerro, millä lailla olet kokenut tai läheisesi on kokenut kiusaamista verkossa tai sosiaalisessa mediassa. Tähän kysymykseen vastasi 203 henkilöä.
