Alkoiko ihoa kutista uimisen jälkeen? Näin estät ja hoidat järvisyyhyn – 5 vinkkiä

1. Tunnista ensin vaiva

Järvisyyhyn eli uimarinkutkan aiheuttaa pieni imumadon toukka, joka on vesilintujen loinen. Kun linnut ulostavat järviveteen, ulosteen mukana veteen pääsee imumadon munia. Väli-isäntiä toimivat kotilot, joissa munat kehittyvät toukiksi.

Toukat pyrkivät pääsemään uudelleen kosketukseen vesilintujen kanssa, mutta tarttuvat erehdyksessä ihmiseen.

Seurauksena voi syntyä ihon kutinaa ja pieniä punaisia näppylöitä. Kahlailun jälkeen ihottumaa on etenkin säärissä. Uinnin jälkeen sitä voi olla käsissä ja muualla kehossa, mutta uimapuvun alle toukat harvoin pääsevät tunkeutumaan.

Kaikille oireita ei tule lainkaan. Näppylät ja kutina häviävät tavallisesti itsestään parissa päivässä tai viimeistään parissa viikossa. Ihmisestä toiseen järvisyyhy ei tartu.

Sen sijaan ”tavallinen” syyhy, joka on syyhypunkin aiheuttama sairaus, leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Siihen liittyy laaja-alaista kutinaa, joka tuntuu voimakkaimpana iltaisin ja öisin. Kutinan vuoksi nämä kaksi saattavat sekoittua toisiinsa.

Järvisyyhyn tunnistaa siitä, että sen oireiden ilmaantumista edeltää kahlailu tai uiminen järvivedessä.

2. Kokeile kutinaan antihistamiinia

Järvisyyhyn kutinaan voi ottaa allergialääkettä, kuten antihistamiinia. Iholle voi myös levittää hydrokortisonivoidetta. Näiden pitäisi rauhoittaa kutinaa. Sitä voi lievittää kylmällä suihkulla tai painelemalla ihoa esimerkiksi kylmällä pyyhkeellä. Runsasta raapimista kannattaa varoa, se voi rikkoa ihon. Silloin iholla olevat bakteerit saattavat aiheuttaa tulehduksen.

Jos kutina on sietämätöntä, sen lisäksi ilmaantuu muita oireita kuin näppylöitä tai iho on tulehtunut, on syytä mennä lääkäriin. Kyse voi olla ihosairaudesta.

Mikäli lääkäriin on matkaa, häneen voi olla yhteydessä etävastaanotolla. Usein lääkäri pystyy toteamaan järvisyyhyn ihottuma-alueesta otetun valokuvan ja potilaan kertoman perusteella. Laboratoriokoetta vaivan toteamiseksi ei vastaanotollakaan ole eikä imumadon toukkaa näe silmällä.

Diagnoosia helpottaa se, että järvisyyhyä esiintyy yleensä samalla alueella runsaasti. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä isomman annoksen antihistamiinia.

3. Raivaa kaislikkoa ja kerää kotiloita

Järvisyyhyä esiintyy vain makeassa vedessä, ei meressä.

Imumadon toukat viihtyvät lämpimissä, matalissa rantavesissä, joissa on paljon kasvillisuutta. Siksi vaiva lisääntyy keski- ja loppukesästä, jolloin vedet ovat lämpimimmillään. Toukkia saattaa olla niin paljon, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina.

Riesan ilmaantumista voi ehkäistä harventamalla mökkirannan kaislikkoa ja keräämällä kotilot pois rantavedestä.

4. Käy uinnin jälkeen suihkussa

Eniten alttiita järvisyyhylle ovat rantavesissä leikkivät lapset, mutta uimista ei tarvitse kieltää varmuuden vuoksi.

Heti uinnin jälkeen lapsi kannattaa viedä suihkuun. Aikuisenkin on syytä ottaa suihku järvestä noustessaan. Sitten iho hangataan karhealla froteepyyhkeellä kunnolla kuivaksi. Se vie mahdolliset toukat iholta pois, pelkkä pyyhkeellä taputtelu ei riitä.

Jos rannalla ei ole suihkua, voi kaataa mukana tuotua vettä päällensä. Pelkästään pyyhkeellä hankaamisestakin voi olla tarpeeksi hyötyä.

Sen sijaan monta tuntia myöhemmin otettu suihku ei auta.

5. Seuraa tiedotteita

Kaupungit ja kunnat yleensä tiedottavat järvisyyhytilanteesta uimarannoilla. Jos järvisyyhyä esiintyy yhtenä kesänä, on todennäköistä, että sitä tulee samalle rannalle uudestaan.

Koska vaiva ei ole vaarallinen, uimista ei tarvitse välttää, ellei asiasta ole varmuutta.

Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaampia oireita. Siksi epidemiatilanteessa on viisasta suunnata rannalle, jossa järvisyyhyä ei ole. Uimaan voi mennä laiturilta suoraan. Syvemmässä vedessä toukkia on vähemmän tai ei lainkaan.

Asiantuntija: yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo.