Apu

Näin ennen matkailtiin: Kun maailma avautui suomalaismatkailijalle

2


Näin ennen matkailtiin: Kun maailma avautui suomalaismatkailijalle

Ainahan Suomesta on turistimatkoille lähdetty, mutta isommalla porukalla alettiin kulkea vasta 1960-luvun suuren murroksen myötä.
Teksti Jorma Lehtola

Siitä on nyt jämpti 480 vuotta. Pernajan (nykyisen Loviisan) suuri mies Mikael Agricola matkustaa Turun tuomiokapitulin osoittamat voitynnyrit mukanaan Saksan Wittenbergiin, mutta ei kukaan tuolloin vielä varsinaisesta matkailusta puhu. Agricola on erään sortin vaihto-oppilas, lähtee pappina ja palaa maisterina, eikä matkaa tehdä Airbusilla. Hyvin elitistisenä pysyy suomalaisten matkailu vielä satoja vuosia. Ensimmäiset matkaoppaatkin laaditaan vasta 1880-luvulla, kun organisoitu matkailu, turismi, nostaa päätään. Kirjailijat ja kuvataiteilijat toki käyvät ”grand toureillaan” Etelä-Euroopan vaikutteita haistelemassa, Akseli Gallen-Kallela jopa Keniassa asti. Tarton rauhassa Suomelle siunaantunut Petsamo alkaa houkuttaa uskaliaimpia – ja vauraampia – röykkyisille pohjoisen teille. Rovaniemelle ja Petsamon Kolttakönkäälle nousee 1930-luvulla moderneja funkishotelleja, ja Jäämereltä voi hankkia auton etumaskiin komeat jääkarhumerkit. Petsamon nikkelikentille piirretään jo rautatietä, mutta sota ja Petsamon menetys tulevat väliin.

Las Palmasin kaupungin kupeessa sijaitseva Las Canterasin ranta veti auringonpalvojia jo vuonna 1965.

Seuramatkailun oraat kylvetään 1940-luvun lopulla, kun Suomen Matkatoimisto herää valvomaan. Pohjoismaat poistavat viisumipakon, ja olympiakisat 1952 tuovat Seutulaan uuden lentokentän.  Matkat ovat kuitenkin yhä tavalliselle palkansaajalle liian pitkiä ja kalliita. Eurooppaa kierretään enemmän busseilla ja junilla kuin lentokoneilla. Majoitteena on usein teltta. Lentomatkailija nauttii ateriansa posliinilautasilta ja kristallilaseista. Ensimmäinen loma tilauslennolla Kanarialle joulukuussa 1956 kestää kolme viikkoa ja maksaa nykyrahassa pyöreästi 6000 euroa, täysihoidolla. Suihkumatkustajakoneet, kuten Boeing 707 ja Caravelle, ovat jo oven takana.  Sitten tulee suuri käänne. Repaleinen Suomi on jälleenrakennettu, sotakorvaukset ovat pakottaneet teollisuuden vankasti jaloilleen ja kansakunnalla on malttia vaurastua. Pienelläkin Mossen-rämällä pääsee jo leirintäalueille kupolimaista Sopu-telttaa värkkäämään. Postikortit sinkoilevat. Viirien, hihamerkkien ja matkamuistojen tarjonta teollistuu.

Kalevi Keihänen vei suomalaiset pikkutuhmille seiväsmatkoille.

Jokamiehen matkailu alkaa yleistyä 1960-luvun alussa, kun vuosilomat pitenevät ja palkasta jää rahaa lomareissuun tai jopa omaan autoon. Suihku- ja charter-koneet lennättävät ihmisiä yhä halvemmalla ja nopeammin etelään. Kreikan saaristo – Rodos, Kos, Kreeta – alkaa nostaa profiiliaan, 1970-luvulla Portugali.  Matkatoimistoja nousee kuin sieniä: vanhemmat Area, Kaleva ja Suomen Matkatoimisto saavat seurakseen Tjäreborgia, Vingresoria (nykyinen Finnmatkat), Matka-Rasilaa ja Spiesiä.  Chinchilla-turkissa ja uikkareissa leuhottava Kalevi Keihänen, kihniöläisen sekatavarakauppiaan poika, käynnistää synniltä tuoksahtavat ”seiväsmatkat” 1965. DC-koneet Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi lennättävät väkeä etelään, ja Kihniön Kipakkaa ja seksipupupaistia tarjotaan jo mennessä. Suomalaiset oppivat taputtamaan onnistuneelle laskeutumiselle. Seuramatkailu vähentää kielitaidon merkitystä. Aurinkorannoilla saa parhaaltaan puhua suomea, syödä hernekeittoa ja tanssia kotoista humppaa. Huolehtivaiset oppaat järjestävät kaiken. Hupia etsivä suuntaa Mallorcalle, kulttuurihakuisempi Roomaan ja rehti votkamatkailija Leningradiin. 1960-luvulla Mallorcaa kutsutaan vielä lyyrisesti Välimeren helmeksi, Rodosta Ruusujen saareksi ja Kanariaa Hyvän tahdon saariksi. Sitten kaikesta tulee vain hiekkarantaa, ostoksia, yökerhoja ja hauskanpitoa.  ”Sinun ei enää tarvitse olla rikas lomaillaksesi loisteliaasti”, julistaa Vingresor. Täyshoitohotelleista alkaa poikia lomahuoneistoja ja huoneistohotelleja. 

1960-luvulla matkailtiin kotimaassa. Teltta pystytettiin leirintäalueelle tai rannalle.

Tulee ankara 1970-luku. Lähi-idän rettelöinti vauhdittaa öljykriisiä, joka nostaa matkalippujen hintaa ja kaataa muun muassa Keihäsen lentoyhtiön. Kypros jakautuu kahtia ja Portugalissa tehdään neilikkavallankumous. Epävakaata maailmaa reivataan radalleen Helsingin ETY-kokouksessa. Interrail opettaa nuoret matkailemaan omatoimisesti ympäri Eurooppaa. Kielitaito kohenee, uusi sukupolvi kansainvälistyy. Katse kääntyy yhä kauemmas, Keniaan ja Thaimaan Pattayalle.   Olojen hiljalleen seestyessä valmismatkojen manuaalinen paperisirkus lippuineen ja lappuineen vaihtuu tietokoneaikaan. Varausjärjestelmät alkavat tuoda ryhtiä matkailuun, jolle 1980-luvun suruton nousuhuuma tietää uutta kukoistusta.  Nokka kääntyy kohti Intiaa, Sri Lankaa, Malediiveja. Edes Australia ei ole kaukana enää. Golf, slalom ja muut erityisryhmät löytävät omat ilmansuuntansa.

Risteilyn seisovassa pöydässä lautaselle kasattiin jotain ihan muuta kuin perunaa ja kastiketta.

Samppanjan suihke loppuu kuin seinään 1990-luvun alussa. Raju taantuma, Kuwaitin kriisi, markan devalvaatio ja 200 markan matkavero hillitsevät lähtöhaluja. Matkatoimistoja alkaa mennä nurin tai ulkomaisiin omistuksiin. Tuhannet matkailijat löytävät itsensä motista aurinkokohteissa.  Mutta passintarkastukset hupenevat yhdentyvässä Euroopassa. Neuvostoliitto muuttuu Venäjäksi, Leningrad Pietariksi ja Karjalaankin pääsee vähän helpommin. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka alkavat houkuttaa rantalomailijoita – kameliretkiä Tunisian Saharassa, rantalomia Eilatissa tai Akabassa. EU-myötäjäisinä tullut valmismatkalaki siirtää seuramatkainstituution historiaan. Valmismatkoille lätkäistään arvonlisäverot, mutta samalla maailma laajenee entisestään. Miten olisi Venezuela? Tai jopa Antarktis? Uuden vuosituhannen alussa New Yorkin terrori-iskut lisäävät ruuhkia turvatarkastuksissa. Aasian ankara tsunami käynnistää matkailuhistorian mittavimmat evakuointilennot. Matkailun keveys ja viattomuus ovat poispyyhkäistyt.

Kotimaan matkakohteiden tarroja kerättiin auton sivulasiin 1960-luvulla. Radioantennissa saattoi liehua Lappeenrannan viiri.

Mutta hinku maailmalle on tallella. Jos suomalaiset vuosituhannen alussa tekivät yli 2,5 miljoonaa ulkomaan lomareissua vuodessa, määrä on tätä nykyä jo kolminkertainen. Toista miljoonaa niistä suuntautuu Välimeren rannoille, mutta myös Kauko-Aasia, Oseania ja Karibia lisäävät suosiotaan. Internet avaa helpon varausväylän omatoimimatkailijoille, ja kilpailu pistää hinnat kohdalleen. Nyt voi liihottaa aktiivilomalle maailman ääriin ja nukkua hotelleissa, joista on tullut viihdekeskuksia.  Kaikki muuttuu, paitsi kestosuosikki. Se on yhä Espanja. Ja kun suuret ikäluokat alkavat etsiä lämpöisiä eläkepaikkoja, vanhat muistot vetävät heitä tuttuun aurinkoon. Fuengirolasta, vanhasta lomakohteesta, tulee miltei suomalainen siirtokunta. Jos oma mummo aikoinaan joutui tyytymään nojatuolimatkoihin, niin oman nojatuolinsa voi nyt avata palmun alla ja muistella, mitä oli ennen kuin pääsi minnekään.

Matka taittui paikasta toiseen liftaamalla, joskus hitaastikin.

Näin matkailusta tuli kaikkien huvi 

1887 Suomen Matkailija­yhdistys, myöh. Suomen Matkailuliitto, perustetaan.  1936 Funkishotelli Pohjanhovi valmistuu Rovaniemellä. 1938 Pallastunturin hotelli valmistuu.  1939 Petsamon Kolttakönkäälle nousee funkishotelli. 1944 Hotelli Pohjanhovi tuhoutuu Lapin sodassa. 1947 Uusi Pohjanhovi valmistuu. 1949 Suomen Matkatoimisto aloittaa seuramatkojen järjestämisen. 1949 Aeron ensimmäinen tilauslento Nizzaan. 1952 Seutulan lentokenttä valmistuu. 1952 Matkatoimisto Olympia alkaa kehittää kauko­matkailua. 1953 Passi- ja viisumipakko Pohjoismaihin poistetaan. 1954 Kalevi Keihänen alkaa järjestää kisamatkoja urheiluväelle. 1955 Ensimmäinen kaupal­linen leirintäalue Punka­harjulle. 

Tyylikästä junamatkailua 1950-luvun mainoksessa.

1955 Ensimmäinen seuramatka Leningradiin. 1956 Ensimmäinen tilauslento Kanarialle. 1957 Boeing 707 aloittaa suihkumoottoriaikakauden matkustajaliikenteessä.  1958 Neuvostoliitto avaa rajansa suomalaiselle bussimatkailulle. 1960 Suihkukoneet alkavat lennättää suomalaisia etelään. 1962 Autosäännöstelyn purku lisäsi leirintämatkailua.  1962 Charter-lennot Suomesta alkavat. 1962 Matkustaja-autolauttaliikenne Saksaan alkaa. 1963 Aurinkomatkat aloittaa toimintansa. 1964 Vingresor (Finn­matkat) aloittaa.  1965 Kalevi Keihänen perustaa Keihäsmatkat.  1965 Matkustajalaiva­lii­kenne Viroon alkaa jälleen. 1966 Tjäreborg aloittaa toimintansa.

Vuonna 1965 Mallorcan saari tunnettiin Välimeren helmenä.

1967 Matka-Rasila ja Spies-Matkat aloittavat.  1968 Aero muuttuu Finnairiksi. 1970 Jumbojetit (Boeing 747) aloittavat liikennöinnin. 1972 Hotelli Viru avautuu Tallinnassa.

Tallinnalaisen Viru-hotellin rakennustyöt ovat vielä kesken vuonna 1971. 

1973 Öljykriisi nostaa lentohintoja ja kaataa mm. Keihäsmatkat (1974). 1973 Matkailun edistämiskeskus (MEK) perustetaan. 1973 Laajennettu vuosi­lomalaki lisäsi matkailu­harrastusta. 1973 FINNRES-järjestelmä aloittaa matkailun elektronisen kaupan. 1974 Keihäsmatkat ajautuu konkurssiin. 1974 Kyproksen kriisi hiljentää itäisen Välimeren rannat. 1977 Seuramatkailun MARS-varausjärjestelmä käyttöön. 1991 Devalvaatio ajaa matkanjärjestäjiä ahtaalle. 1995 Valmismatkalaki siirtää seuramatkat-termin historiaan. 2001 New Yorkin terrori-isku kiristää turvatarkastus­käytäntöjä. 2001 Suomen Matkailuliitto konkurssiin. 2004 Aasian tsunami iskee rajusti turistirannoille. 2007 Airbus-jättikoneet aloittavat liikennöinnin.  2010 Islannin tulivuoren­purkaus pysäytti laajalti lentoliikenteen Euroopassa.

Teksti Jorma Lehtola kuvat a-lehtien kuva-arkisto, MVphotos ja Lehtikuva

Julkaistu: 10.7.2017