Apu

Näin digi-Viro pesee digi-Suomen – vertailimme sähköisiä palveluja



Näin digi-Viro pesee digi-Suomen – vertailimme sähköisiä palveluja

Viro on noussut digitalisaation mallimaaksi. Miksi, miten ja milloin digitaalisuudestaan tunnettu Suomi jäi etelänaapurille kakkoseksi?
Teksti Pauli Reinikainen
Kuvat Lehtikuva, Wikipedia Commons

Konsulttiyritys Netprofilen perustaja Christina Forsgård hankki Viron e-kansalaisuuden vuonna 2015 pian sen jälkeen, kun se tuli saataville.

– Käytännössä e-kansalaisuus on markkinointitemppu, mutta briljantti sellainen. Se on nostanut Viron kiinnostavuuden uudelle tasolle.

E-kansalaisuuden myötä ulkomaalaisille on avautunut mahdollisuus käyttää virolaisia palveluita, mikä helpottaa esimerkiksi yritystoimintaa. Digitaalisen henkilökortin omistaja voi allekirjoittaa dokumentteja digitaalisesti, ja hän voi käyttää virolaisia verkkopankkeja. E-kansalaisuus tai ID-kortti eivät kuitenkaan anna oikeutta siirtää verotusta tai asuinpaikkaa Viroon, eikä kortin haltija saa myöskään äänioikeutta.

"Vanhat rakenteet pitäisi luoda uudestaan"

Forsgård on seurannut kiinnostuneena Viron ja Suomen yhteiskuntien digitalisoinnin eroja.

– Suomessa digitalisaatio on rakennettu vanhoihin rakenteisiin. Se on siinä mielessä väärä kehitys, että vanhoja rakenteita ei pitäisi digitalisoida, vaan ne pitäisi luoda uudelleen täysin digitaalisiksi. Tämän takia Suomessa kipuillaan monessa asiassa, Forsgård sanoo.

Virossa tilanne on ollut alusta pitäen toinen. Kun maa itsenäistyi, se oli rutiköyhä. Kaikki piti rakentaa nollasta. Se on mahdollistanut vikkelän digikehityksen.

– Viron ei edes ollut mahdollista rakentaa sellaista hallintohimmeliä kuin Suomessa. Sillä oli lisäksi huono esimerkki neuvostohallinnosta, jollaista maa ei ainakaan halunnut.

Suomessa törmätään jatkuvasti perustuslakiin

Viron vahvuutena on vahva matemaattinen osaaminen. Etenkin ohjelmistoalan ammattilaisia on paljon.

– Virossa on rakentunut vahva näkemys siitä, miten teknologian avulla pystytään tuottamaan tehokkaasti hallinnon palveluita. Maassa on lähdetty rakentamaan lainsäädäntöä, joka on yhteensopiva tämän ajan digitalisaation kanssa. Virossa ei ole käynyt niin kuin Suomessa, jossa törmätään jatkuvasti perustuslakiin.

Forsgård kutsuu Viroa startup-maaksi. Ero Suomen digikehitykseen on hänen mielestään merkittävä.

– Suomessa on aivan liian iso julkishallinnon rakenne. Kaikki on rakennettu paperiseen maailmaan. Viro on startup-maa, joka pyrkii tekemään asioita koko ajan oikein. Virossa lähdetään siitä, että kehitykselle ei saa olla esteitä.

Virolainen media-alan yrittäjä Tarmo Virki on seurannut tyytyväisenä kotimaansa digitalisoitumista.

– Virossa on kaksi asiaa, joita varten pitää henkilökohtaisesti käydä paikan päällä: avioituminen ja eroaminen. Jälkimmäisessä ainakin toisen aviopuolison pitää olla paikalla. Joissakin huhuissa väitetään, että kiinteistökauppaa varten pitää olla paikan päällä, mutta itse olen ostanut kotitaloni ollessani ulkomailla. Se onnistui varsin hyvin verkossa, Virki kertoo.

Seuraavaksi selvitämme, miten eri asiat onnistuvat Virossa ja toisaalta Suomessa.

Sähköinen veroilmoitus

Näin Virossa: Virossa noin 95 prosenttia kaikista veroilmoituksista tehdään sähköisesti. Viro mainostaa, että ilmoitus hoituu verkossa 3–5 minuutissa.

Näin Suomessa: Viime vuonna 57 prosenttia Suomen kansalaisista lähetti esitäytetyn veroilmoituksen verkossa. Määrä oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016. Veroilmoitus verkossa -palvelu avattiin keväällä 2008, jolloin esitäytetyn veroilmoituksen tietoja saattoi ensimmäistä kertaa korjata verkkopalvelun kautta. Ensimmäisenä sähköisesti ilmoitettavana tietona olivat matkakulut.

E-kansalaisuus

Näin Virossa: Viro on tarjonnut e-kansalaisuutta vuodesta 2014. Sitä on hakenut yli 30 000 ulkomaalaista. Alkuperäinen tavoite oli selvästi suurempi. Maan digitalisoinnin myötä Viro on tehnyt mahdolliseksi maan elektronisen kansalaisuuden hakemisen ympäri maailmaa. E-kansalaisuus tarjoaa toimivallan Virossa huolimatta siitä, missä päin maailmaa kansalaisuuden haltija asuu.

Näin Suomessa: Suomi on ilmoittanut seuraavansa Viron kokemuksia e-kansalaisuudesta, mutta vastaavaa ei ole tarkoitus ainakaan lähiaikoina ottaa käyttöön.

Henkilökortti

Näin Virossa: Virossa e-kansalaisuuden saanut hakija saa kuvattoman digitaalisen henkilökortin luovuttamisen yhteydessä kortinlukijan, jonka voi liittää esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen. Sadan euron arvoisessa sirukortissa on käytännössä omistajan elektroninen identiteetti. Kortilla äänestetään ja sen avulla pystyy seuraamaan lasten koulutusta ja kirjautumaan lukuisiin eri palveluihin. Kortilla ei kuitenkaan pysty todistamaan henkilöllisyyttä, eikä se käy passin korvikkeena.

Henkilökortista on käytössä kaksi digitaalista versiota: mobiili-ID, jolla tunnistaudutaan yhdessä operaattorin sim-kortin kanssa sekä pelkästään mobiilisovelluksen kanssa toimiva smart ID. Esimerkiksi verkkopankkeihin kirjaudutaan yhä useammin smart ID:llä.

Virossa ID-kortinlukijan päivitys on hoidettu niin, että laitteeseen tarjotaan päivitystä välittömästi, kun älypuhelinvalmistajat päivittävät laitteitaan. Näin ollen ID-kortin käyttö ei vaarannu.

Virolainen yrittäjä Tarmo Virki ei yleensä kanna fyysistä korttia mukanaan.

– Jotkin palvelut, kuten bensa-asemat, ovat kytkeneet korttiin oman kanta-asiakaskorttinsa, jolloin alennuksia saa henkilökorttia näyttämällä. Fyysistä korttia tarvitaan myös tiettyihin liikennepalveluihin, esimerkiksi jos haluaa matkustaa paikallisen asukkaan hinnalla Saarenmaan ja Viron välillä, Virki kertoo.

Näin Suomessa: Suomessa henkilökortin ja passin hakeminen on tehty verrattain helpoksi, sillä molempien hakeminen onnistuu verkossa.

Henkilökortin sirulla on Väestörekisterikeskuksen tuottama kansalaisvarmenne, jonka avulla käyttäjä voi kirjautua useisiin julkisen sektorin verkkopalveluihin. Kirjautumiseen tarvitaan kortinlukija ja sirunlukuohjelmisto, joka ladataan Väestörekisterikeskuksen Eevertti-palvelusta.

Viron tavoin henkilökortti on siis Suomessakin digitaalinen.

– Suomalaisessa kortissa on pahoja puutteita. Kortin käytössä tarvittavat ohjelmistopäivitykset eivät tule samaan tahtiin käyttöjärjestelmien päivitysten kanssa. Kun tietokoneen käyttöjärjestelmä päivitetään, kortin käyttöön liittyvä ohjelmisto ei enää toimikaan vaan pitäisi päivittää. Tiedustellessani asiaa Väestörekisterikeskukselta minulle vastattiin, että ohjelmistopäivitys on luvassa vasta 6–8 kuukauden kuluttua. Tämän takia Suomen henkilökorttia ei tee mieli käyttää, Netprofilen perustaja Christina Forsgård pahoittelee.

Toinen puute kortin käytössä Suomessa on se, että kortin mukana ei anneta kortinlukijaa.

– Käyttäjät saavat kortin, mutta eivät tiedä, mistä kortinlukijan saa. Tämä on iso ongelma.

Sähköiset terveystiedot

Näin Virossa: Virossa sirullinen henkilökortti avaa käyttäjälleen mahdollisuuden tarkistaa helposti omat terveystietonsa. Viron lainsäädäntö pakottaa viemään jokaisen terveystiedot digitaaliseen tietopankkiin. Etuna on se, että muun muassa röntgenkuvat ovat aina potilaan saatavissa digitaalisessa muodossa.

– Hienointa tässä järjestelmässä on se, että kortin haltija näkee, kuka on katsellut terveystietoja. Se on merkittävä asia Viron yhteiskunnan läpinäkyvyydessä. Suomessa on puhuttu terveystietojen vakoilusta. Virossa järjestelmä paljastaa sellaisen välittömästi. Jos potilaan terveystie­tojen tarkistamiselle ei ole ollut syytä, kyseiselle henki­lölle määrätään vähintäänkin sakot, Christina Forsgård sanoo.

Näin Suomessa: Suomessa terveystiedot ovat pääsääntöisesti Omakanta-palvelussa.

– Oma kokemukseni on, että edes kaikki julkiset sairaalat eivät lisää sinne automaattisesti potilaan tietoja. Suomessa esimerkiksi röntgen- ja magneettikuvat eivät ole automaattisesti digitaalisessa muodossa, Christina Forsgård sanoo.

Omakanta on yhteinen kansallinen järjestelmä sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon että työterveyshuollon palveluille. Järjestelmä näyttää terveystiedoista muun muassa potilaskertomukset, diagnoosit ja laboratoriotutkimukset.

Sähköinen äänestäminen vaaleissa

Näin Virossa: Virossa on voinut äänestää sähköisesti valtiollisissa vaaleissa vuodesta 2007, pidempään kuin yhdessäkään muussa maassa. Sähköinen äänestys on saanut osakseen kritiikkiä etenkin tietoturvaan liittyen, mutta Viro on vakuuttanut järjestelmän olevan turvallinen.

Näin Suomessa: Suomen hallitus päätti vuonna 2016 käynnistää parlamentaarisen valmistelun sähköisen äänestyksen käyttöönottamiseksi kaikissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Oikeusministeriön työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut nettiäänestyksen käyttöönottoa. Asiaa ei aiota viedä eteenpäin nykyisellä hallituskaudella.

Tunnistautuminen digitaalisiin palveluihin

Näin Virossa: Virolaisen henkilökortin haltija saa kortin myötä digitaalisen tunnisteen, joka ei edellytä, että käyttäjä olisi jonkin pankin asiakas. Kortin sirulle on luotu e-kansalaisen digitaalinen identiteetti.

Näin Suomessa: Suomessa yhteiskunnan palveluihin tunnistautuminen perustuu usein pankkitunnusten käyttöön. Kansalainen voi tunnistautua valtiollisiin palveluihin myös henkilökortillaan.

– En ymmärrä, miksi tunnistautuminen edellyttää usein sitä, että asiakkaan on oltava jonkin pankin asiakas. Yhteiskunnan pitäisi tarjota palvelu kaikille kansalaisille, ei pankin. Mobiilitunnisteissa on sama ongelma, ne ovat teleoperaattorien liiketoimintaa. Suomessa yritykset ovat ottaneet valtavan ison otteen tunnistautumispalveluista, Forsgård sanoo.

Forsgård huomauttaa myös, että jokainen tunnistautuminen pankkitunnuksilla maksaa valtiolle.

Digitaaliset allekirjoitukset

Näin Virossa: Virossa digitaalinen allekirjoitus on ollut käytössä jo 2000-luvun alusta. Käytännössä kaikki asiakirjat allekirjoitetaan digitaalisesti.

– Virossa asuvat sanovat, että Viroon tulee paperipostia ainoastaan Suomesta. Digitaalinen allekirjoitus on aina käytössä, paitsi jos toinen osapuoli on Viron ulkopuolelta eikä hän ole Viron e-kansalainen, Forsgård sanoo.

Yksi harvoista perinteisistä allekirjoitusta vaativista toimenpiteistä on yrityksen yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Se edellyttää, että kaikki asianosaiset ovat paikalla. Digitaalisen henkilökortin myötä myös yrityksen kirjanpitoa ja verotusta koskevat dokumentit voi allekirjoittaa verkossa.

Näin Suomessa: Suomessa sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto perustuu markkinoilla olevaan tarjontaan ja kysyntään. Suomessa ei ole tehty koko valtionhallintoa koskevia ohjeistuksia allekirjoituspalvelujen käyttöönotosta. Tässä suhteessa Suomi eroaa Virosta.

Viestintävirasto ei kerää tilastotietoa sähköisen allekirjoituksen tarjonnasta ja käytöstä, joten tarkkaa tietoa sähköisen allekirjoitusten käyttömääristä ei ole.

Virastosta saadun arvion mukaan sähköisiä allekirjoituksia ei ole otettu laaja-alaisesti käyttöön Suomessa.

Sähköiset lääkereseptit

Näin Virossa: Virossa ei ole käytetty paperisia lääkereseptejä vuosiin. Lääkäri kirjaa potilaalle määrätyt lääkkeet digitaaliseen järjestelmään. Kun potilas menee apteekkiin ja käyttää ID-korttiaan, apteekkari näkee, mihin lääkkeisiin potilas on oikeutettu.

Näin Suomessa: Suomessa lääkemääräykset on vuoden 2017 alusta lähtien annettu pääsääntöisesti sähköisesti. Lääkemääräyksen voi tehdä kirjallisesti tai puhelimitse, jos lääkehoidon tarve on kiireellinen. Kansalainen näkee reseptinsä Omakanta-palvelusta, jossa voi myös uusia reseptit ja tarkistaa, mihin asti resepti on voimassa.

Lasten opiskelun sähköinen seuraaminen

Näin Virossa: Vanhemmat voivat seurata lasten menestymistä koulussa valtion ylläpitämästä eKool-järjestelmästä, joka antaa tietoa muun muassa lapsen saamista arvosanoista. Järjestelmän välityksellä vanhemmat ja opettajat voivat viestiä keskenään, ja siellä ovat myös lapsen kotitehtävät.

Näin Suomessa: Suomen valtio ei ylläpidä vastaavaa järjestelmää. Monessa kunnassa on käytössä Wilma-järjestelmä, joka on ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tilattu palvelu. Kunnat voivat itsenäisesti päättää, ottavatko jonkin järjestelmän käyttöön. Opetushallituksen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä valmistella valtiollisen järjestelmän käyttöönottoa.

Yrityksen perustaminen sähköisellä ilmoituksella

Näin Virossa: Virossa yli 95 prosenttia uusista yrityksistä rekisteröidään nykyisin verkossa.

Näin Suomessa: Osakeyhtiön sähköinen perustaminen on ollut Suomessa mahdollista muutaman vuoden. Perustaminen tehdään YTJ-asiointipalvelussa yhdellä ilmoituksella sekä kaupparekisteriin että Verohallintoon. Vuonna 2016 lähes 45 prosenttia kaikista osakeyhtiöiden perustamisista tehtiin sähköisesti. Tällä hetkellä määrä on noin 60 prosenttia.

Yksityisten elinkeinonharjoittajien ilmoituksista 90 prosenttia tehdään sähköisesti.

Julkaistu: 3.12.2018