Nato, sukupuolineutraali asevelvollisuus, EU – Näiden vastustaminen yhdistää kirjavaa eduskuntavaaliehdokkaiden joukkoa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan yhdisti suomalaiset yksimieliseen rintamaan, jollaista ei ole nähty sitten sotavuosien. Eipä silti, sotavuosiahan tässä nytkin eletään, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Suomen eduskunta on äänestänyt jo kahdesti Natoon liittymisen puolesta hämmästyttävän yksimielisesti. Puolustusliiton jäsenhakemus hyväksyttiin toukokuussa äänin 188–8 ja Natoon liittyminen 1. maaliskuuta äänin 184–7.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli mahdotonta kuvitellakaan, että demarit, vihreät, keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset olisivat yhtä mieltä niinkin isosta kysymyksestä kuin sotilaallisesta liittoutumisesta.
Avun vaalikoneen perusteella Naton kannatus jatkuu vahvana myös tulevan eduskunnan aloittaessa.
Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on yhdistänyt suomalaiset tiiviiseen rintamaan, jollaista ei ole nähty sitten sotavuosien. Eipä silti, sotavuosiahan tässä nytkin eletään, kysytään vaikka 50 000 ukrainalaiselta, jotka ovat hakeneet tilapäistä suojelua Suomesta.
Toinen huhtikuuta valitsemme uuden eduskunnan päättämään asioistamme. Avun vaalikoneen perusteella Naton kannatus tulee olemaan vahva myös tulevan eduskunnan aloittaessa. Vastanneista ehdokkaista Natoa kannattaa 77 prosenttia ja vastustaa 21 prosenttia.
Vastustajien leiristä löytyy kirjava joukko oikeaan ja vasempaan äärilaitaan kallellaan olevia pienpuolueita sekä kolmannes vasemmistoliiton ehdokkaista. Iso osa heistä suhtautuu nuivasti Naton lisäksi sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen ja Ukrainan EU-jäsenyyteen ja kannattaa päätösvallan siirtämistä EU:lta jäsenvaltioille ja Ahvenanmaan demilitarisoinnin säilyttämistä.
