Myöhäisborrelioosin paraneminen voi kestää kuukausia – Ravintolisät ja kokeelliset hoidot kannattaa jättää väliin

Borrelioosi on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektiotauti, joka tarttuu puutiaisen eli punkin puremasta. Bakteeria kantaa noin joka viides punkki. Tartunnan saaminen edellyttää, että punkki on ollut pureutuneena ihoon vähintään 12–24 tuntia.

– Yli puolella ihmisistä immuunijärjestelmä kykenee pysäyttämään infektion iholle. Tällöin oireita ei tule koskaan. Mikäli näin ei tapahdu, bakteeri leviää iholla. Se näkyy laajenevana rengasmaisena tai tasaisen värisenä ihottumana pureman ympärillä, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela HUS Tulehduskeskuksesta.

Tällöin on syytä lähteä lääkäriin. Antibioottihoito ihottumavaiheessa parantaa infektion ja tappaa borreliabakteerit. Aivan kaikille ihottumaa ei kuitenkaan tule. Joskus sitä ei taas huomaa, koska ihottuma voi olla hyvin haalea tai paikassa, johon ei itse näe.

– Jos tartunta jää hoitamatta, bakteeri voi levitä verenkierron kautta muihin elimiin ja aiheuttaa levinneen tulehduksen. Joskus borrelioosi voi levitä jo tartunnan alkuvaiheessa.

Valtaosa levinneistä borreliooseista on akuutteja borreliooseja: niiden diagnoosi tehdään, kun infektio on kestänyt joitakin viikkoja tai kuukausia. Pitkittyneestä eli myöhäisborrelioosista puhutaan vasta, kun infektio on kestänyt useita kuukausia tai jopa vuosia. Se voi olla varsin ikävä sairaus, johon liittyy kipuja ja toimintakyvyn laskua.

– Tanskalaistutkimuksen mukaan ne, joilla on ollut oireita alle neljä viikkoa ennen hoidon aloitusta, paranevat selvästi paremmin kuin ne, joilla on ollut oireita pitempään.

Borrelioosin pitkittymisen riskiä lisää eniten diagnoosin viivästyminen. Viiveen vaaraa lisää oireiden alkaminen epätyypilliseen aikaan, esimerkiksi kevättalvella. Lääkärikään ei välttämättä osaa epäillä niiden syyksi punkkia. Puutiaiset voivat kuitenkin olla aktiivisia vielä loka-marraskuussa, jos lämpötila on yli viisi astetta. Tällöin infektio saattaa aiheuttaa oireita vasta sydäntalvella tai alkukeväästä.

– Paras tapa ehkäistä myöhäisoireita on estää borrelioositartunta ylipäänsä. Luonnossa liikkuessa on käytettävä peittäviä vaatteita ja punkkikarkotteita. Luonnossa kulkevan tulisi myös tehdä joka ilta punkkisyyni vielä syksylläkin, Elisa Kortela sanoo.

Punkkisyyni tarkoittaa ihon tarkastamista huolellisesti päästä varpaisiin. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää hiuksiin, hiusrajaan ja taipeisiin.

– Mikäli ihossa on punkki, se pitää poistaa saman tien. Silloin borrelioosin riski on pieni.

Borrelioositartunnan voi nykyään saada kaikkialla Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suurin vaara on saaristossa ja rannikolla.

– Borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisvälitteinen tauti. Suomessa sitä seurataan Avohilmo-rekisterissä, jonne perusterveydenhuolto ja yksityissektori raportoivat borrelioosidiagnoosit. Viime vuonna niitä tehtiin noin 14 500.

Lisäksi laboratoriot ilmoittivat noin 2 500 pääasiassa veren vasta-ainemäärityksiin perustuvaa borrelioosilöydöstä. Vasta-aineet tutkitaan, jos potilaalla on levinneitä tai myöhäisoireita. Myöhäisborrelioosin diagnosointi pohjautuu niihin.

– Tarvittaessa nivelestä voidaan ottaa nivelnestenäyte ja iholta koepala tai neuroborrelioosia epäiltäessä aivo-selkäydinnestenäyte.

Myöhäisborrelioosia on kolmea tyyppiä: myöhäisneuroborrelioosi, myöhäisnivelborrelioosi ja akrodermatiitti, joka on ihosairaus. Kaikki muodot ovat harvinaisia, ja kaikkien vähiten on myöhäisneuroborrelioosia.

Nivelborrelioosissa jokin iso nivel, tyypillisesti polvi, kipeytyy ja turpoaa. Akrodermatiitti alkaa yleensä jalkaterän tai kädenselän kärkiosasta, josta se nousee hiljalleen ylemmäs. Raaja voi ensin turvota ja olla punakka. Sitten se muuttuu sinipunervaksi. Iho ohenee ja rypistyy. Oireina voi olla myös tuntohäiriöitä. Myöhäisessä neuroborrelioosissa voi tulla esimerkiksi halvausoireita tai tuntohäiriö akrodermatiitti-ihomuutoksen yhteydessä.

– Myöhäisborrelioosissa tartuntaa on vaikea liittää yksittäiseen punkkikontaktiin. Luonnossa ihminen altistuu punkin puremille jatkuvasti, ja ihossa on voinut olla punkkeja, joita ei ole huomannut. Oireet voivat alkaa kuukausien tai joskus jopa vuosien kuluttua tartunnasta, Elisa Kortela sanoo.

Myös myöhäisborrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Kuuri kestää 3–4 viikkoa. Antibiootit pysäyttävät taudin etenemisen, mutta paraneminen voi kestää kuukausia. Siksi osalle jää hoidon jälkeenkin oireita, kuten nivel- ja lihaskipuja, päänsärkyä ja yleistä sairauden tunnetta. Tämä voi saada epäilemään, onko hoito tehonnut.

– Jollekin saattaa joskus jäädä pysyvää haittaa, kuten hermovaurio tai ihon tuntohäiriö. Riski borreliainfektion jatkumiselle hoidon jälkeen on hyvin pieni, vain yksi prosentti.

Jos potilaalla on aktiivisen infektion merkkejä, hoito voidaan toistaa.

– Pelkkä kipu, väsymys ja keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan ole merkki infektion jatkumisesta.

Antibioottihoidon jälkeen myöhäisborrelioosin hoito on oireenmukaista. Tämä tarkoittaa muun muassa kipulääkitystä ja fysioterapiaa.

– Borreliabakteereita on tutkittu paljon. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että ne olisivat resistenttejä hoidossa käytettäviä antibiootteja vastaan. Tiede ei myöskään tunne hoitoresistenttiä kroonista borrelioosi-infektiota.

Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että myöhäisborrelioosin antibioottihoidon tulisi kestää pitempään, kuukausia tai jopa yli vuoden. Tieteellisissä tutkimuksissa pitkistä antibioottikuureista ei ole osoitettu olevan hyötyä.

– Ihmiset paranevat lumelääkkeillä yhtä hyvin kuin pitkällä antibioottihoidolla. Taustalla on se, että aika itsessään parantaa paljon.

Ravintolisien hyödyistä borrelioosin hoidossa ei ole näyttöä, mutta ne voivat altistaa haitoille. Elisa Kortela ei suosittele lähtemään kokeellisiin hoitoihin ulkomaisille klinikoille.

– Suomessa potilaita hoidetaan tutkitun näytön perusteella. Seuraamme kansainvälisiä suosituksia. Jos jostain hoidosta on saatu näyttöä, sitä saa myös meillä, hän sanoo.

Asiantuntija: infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela, HUS Tulehduskeskus.