Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti toukokuun lopussa, että ensi vuonna asukaspysäköinnin hinta nousee 50 euroon kuukaudessa. Tosin päätös vaatii vielä kaupunginhallituksen kumileimasinta. Korotus olisi siis liki 70 prosentin luokkaa. Saman päätöksen mukaan hintaa voi vuoden 2023 jälkeen korottaa 15 % vuodessa. Tällä laskukaavalla asukaspysäköinnin hinta voisi olla jo vuonna 2027 liki 90 euroa.

Tuulilasi yritti lukuisia kertoja tavoittaa Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestaria ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajaa Anni Sinnemäkeä kommentoimaan asiaa, mutta tuloksetta.

Autoilijoita kuritetaan tällä hetkellä monesta eri suunnasta. Veroja maksetaan autosta, polttoaineesta ja autonkäytöstä. Polttoaineiden hinnat ovat tietysti tällä hetkellä kuumin peruna. Kun piipahtaa Helsingistä vaikkapa Tampereella, on reissun polttoainelasku jo yli sata euroa viitisen litraa sadalla kilometrillä kuluttavalla hybridillä. Jokunen vuosi sitten saman keikan heitti 60 eurolla. Jos asukaspysäköinnistä joutuu lisäksi maksamaan muutaman vuoden päästä yli 1000 euroa vuodessa, se alkaa tuntua kohtuuttomalta.

Ei asukaspysäköinti muuallakaan ilmaista ole. Tampereella lupa maksaa toistaiseksi keskustassa 25 euroa kuukaudessa, tosin esimerkiksi Jyväskylässä vain rapiat 16 euroa kuukaudessa ja Turussa suunnilleen saman verran.

”Helsingin korotukset ovat tosi kovia ja perustelut korotuksille hyvin ontuvia. Tässä on sellainen maku, että halutaan nostaa hintaa reilusti, että päästäisiin osasta kaupunkilaisten autoista eroon. Kovasti tässä on puhuttu, että Helsinki haluaa markkinahinnoitella asukaspysäköinnin, mutta mitä se markkinahinta oikein mahtaa tarkoittaa, kun monopoli omistaa nämä pysäköintipaikat? Kun perustelut ovat tätä luokkaa, se kuvaa hyvin mistä tässä on oikeasti kysymys; halutaan rahaa kaupungin kassaan ja vähentää pysäköintipaikkojen määrää, että päästäisiin eroon ihmisten autoista. On myös sanottu, että siellä, missä on maksukykyä, pitää maksujen olla korkeampia. Ei pysäköintimaksupolitiikan tarkoitus ole olla mitään progressiivista hinnoittelua, silloin se alkaa kuulostaa jo enemmän verotukselta kuin maksulta”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen jyrähtää.

Tavalliset parkkimaksutkin ovat kallistuneet koko ajan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa katupysäköintitunti maksaa jo 4-5 euroa. Se on aika paljon.

”Hinnat nousevat koko ajan ja ovat nyt jo korkealla tasolla. Katutason pysäköinti on toki halvempaa kuin maan alle pysäköinti. Mutta nämä seuraavat tosiaan niin, että jos toisen hinta nousee, niin sitten nousee myös toisen. Silloin hintakierrettä tulee. Jos lyhytaikaisen pysäköinnin hinta nousee kaupungin keskustassa paljon, eivät ihmiset enää tule sinne autolla”, Nieminen sanoo.

On tutkittu, että ostoksilla kaupoissa käyvistä ihmisistä juuri ne, jotka tulevat omalla autolla, kuluttavat ostoskertaa kohden kaikkein eniten. Jos keskustat halutaan autottomiksi, kärsii monen yrittäjän ja liikeketjun elinkeino. Samaan aikaan toisaalla toitotetaan, että kaupunkikeskusten pitäisi olla mahdollisimman elinvoimaisia ja eläväisiä. Tässä on ristiriita.

Asukaspysäköintijärjestelmä toimii vain suurimmissa kaupungeissa, pienemmissä siitä ei saada positiivista taloudellista yhtälöä. Järjestelmä onkin käytössä vain Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa ja Lahdessa. Vantaalla on käynnissä asukaspysäköinnin kokeilu Kivistön keskustassa ja Keimolanmäessä tämän vuoden loppuun asti. Espoossakin asia on ollut tapetilla kansalaisten keskuudessa, mutta siellä kokeiluakaan ei ole saatu aikaiseksi.

Yli 150 000 asukkaan kaupungeista pysäköinti on halvinta Jyväskylässä. Kadunvarsipysäköinti maksaa keskustassa kalleimmillaan kaksi euroa tunti, asukaspysäköintiluvan saa noin 16 eurolla kuukaudessa. Ero Helsinkiin on valtava.

”Esimerkiksi Jyväskylässä kuulostaa siltä, että pysäköintimaksun ensisijainen tavoite ei ole tuottaa rahaa, vaan hallinnoida pysäköintiä niin, että järjestelmä toimii ja katetaan ne pysäköintipaikkojen hallinnoimisen kulut. Näin palvellaan oikeasti kaupungin asukkaita, kun verraten edullisia pysäköintipaikkoja on ja niissä on vaihtuvuutta”, Nieminen sanoo.

Jyväskylä on toki eri asia kuin Helsinki. Asukkaita on Helsingissä viisi kertaa enemmän ja keskusta ruuhkaisempi. Jyväskylässä ei koeta, että pysäköintihintoja olisi tarpeen nostaa.

”Meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia korotuspaineita asiakaspysäköintien hinnoissa. Toisaalta meillä ei myöskään ole ihan ydinkeskustassa lainkaan asukaspysäköintipaikkoja. Pyrimme palvelemaan kaupungin asiakkaita tässä pysäköintiasiassa”, sanoo Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila.

Olisiko edullinen pysäköinti jopa Jyväskylän kaupungin linjaus, että asukkaat pysyvät tyytyväisinä ja kaupungin vetovoima kasvaa?

”En osaa sanoa, onko tämä tuolta yläkerrasta varsinainen tietoinen linjaus. Mutta keskustan elävöittäminen on meille yksi iso asia pysäköintipolitiikassa. Ydinkeskustasta löytää mihin aikaan tahansa helposti pysäköintipaikan. Katupysäköinnin lisäksi täällä on paljon pysäköintitaloja. Pysäköintitalojen käyttöaste on ihan hyvä, ja nyt meillä alkaa rakentumaan uusi P-Paraati -hanke ihan ydinkeskustaan Kirkkopuistoon elokuun alkupuolella. Tarvetta näille tuntuu olevan, kun investointeja löytyy.”

Tampereella asukkaita on noin 245 000. Keskusta on ajoittain ruuhkainen, vaikka esimerkiksi pääkatu Hämeenkadulla yksityisautoilu on kokonaan kielletty. Tampereelle tuli myös Ratikka, raitiovaunut alkoivat kulkea kaupungissa viime vuoden elokuussa. Sen vaatimat tilat eivät kuitenkaan juuri keskustan pysäköintipaikkoja vähentäneet.

”Keskustan parkkipaikat vähenivät etenkin ratikan rakentamisen aikaan paikallisesti. Lopputilanteessakin nyt hieman tietyillä kaduilla. Tampereen ratikka kulkee paljon sellaisia katuja pitkin, missä ei ole ennenkään ollut pysäköintiä. Paikat ovat jonkin verran vähentyneet, mutta puhutaan korkeintaan muutamasta kymmenestä autopaikasta, jotka ratikan takia poistuivat”, valottaa Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Pekka Stenman.

Myös Tampereella asukaspysäköinnin hintaa on vastikään korotettu, mutta puhutaan aivan eri summista kuin Helsingissä.

”Korotimme hintaa juuri tämän vuoden alkupuolella 20 eurosta 25 euroon kuukaudessa. Ei meillä sikäli ole nyt mitään korotuspaineita. Vaikka korotus tehtiinkin, emme ole vielä ihan kustannuksia vastaavassa tilanteessa. Sikäli voisin kuvitella, että jonkin ajan päästä lisäkorotuksia voisi tulla. Tuskin lähivuosina kuitenkaan”, Stenman kertoo.

Tampereella korotus piti tehdä jo viime vuoden alusta, mutta päättäjät halusivat olla eläväisen keskustan ja yrittäjien asialla.

”Päätös nostosta tehtiin jo vuodelle 2021, mutta sen toimeenpanoa lykättiin vuodella lähinnä keskustan kivijalkayrittäjiä ajatellen. Ratikan rakentaminen ja koronapandemia löivät monet lujille keskustassa. Paine oli koronavuosina pysäköintimaksujen suhteen ihan toiseen suuntaan kuin korotuksiin. ”

Ei Tampereellakaan liikaa asukaspysäköintipaikkoja ole. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

”Joillakin keskustan alueilla asukaspysäköintipaikoista on hiukan ylikysyntää. Olemme joutuneet pohtimaan niiden alueiden laajentamista tai ristiinpysäköinnin sallimista. Ongelmana on joissain paikoissa se, että kun samalla alueella on myös kiekolla pysäköimismahdollisuus, niin esimerkiksi jotkut työssäkävijät käyvät päivän mittaan siirtelemässä kiekkoa. Silloin viedään paikkoja muilta. Keskustassa on sikäli hyvä tilanne, että meillä on paljon laitospysäköintiä tarjolla niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin pysäköintiin. Toki pitkäaikaispysäköinti näissä kohteista ei ole asukkaille edullista, mutta kapasiteettimielessä tämä on hyvä asia.”

Palataan vielä Helsinkiin. 46-vuotias Klaus asuu kantakaupungin alueella ja omistaa auton, josta hän ei halua, eikä edes työnsä puolesta voi missään tapauksessa luopua. Sama tilanne on monella muullakin ihmisellä. Vaikka autosta luopumiseen tänä päivänä useilta tahoilta rajusti kannustetaan, se ei ole monille yksinkertaisesti mahdollista.

Klaus ei sinänsä pidä tulevaa asukaspysäköinnin 50 euron kuukausimaksua isona, mutta 100 euroa alkaisi jo hieman närästää.

”Ei 50 euroa vielä juuri hetkauta, jos on varaa asua kantakaupungin alueella. Satanen alkaa jo kuulostaa kuitenkin aikamoiselta maksulta siitä, että saa pysäköidä oman kotinsa lähistölle. Minulle se on lähinnä periaatekysymys. Tässä tulee taas kerran mieleen, että autoilijoita kyykytetään ja heillä rahastetaan. Jossainhan sitä autoa on kuitenkin pakko pitää parkissa. Rahastuksen maku tässä on”, Klaus tuhahtaa.

Toinen ongelma on se, että asukaspysäköintipaikkoja Klausin asunnon lähistöllä on liian vähän.

”Joskus olen raahannut golfbägiä autosta kotiin varmaan kilometrin verran. Jos asukaspysäköinnistä maksaa enemmän, pitää sille rahalle saada myös parempaa vastinetta. Vähintäänkin se, että taataan pysäköintipaikan löytyminen vaikkapa 200 metrin päästä kotoa.”

Oikotie.fi:n mukaan autopaikka hallissa maksaa Helsingin Kampissa vuokrattuna 200 euroa kuukaudessa. Mitä kauemmas ydinkeskustasta mennään, sitä halvemmalla autopaikan saa.

”Olen katsellut mahdollisia hallipaikkoja, mutta hinnat ovat aika kovat. En näe siinä järkeä, jos liki 200 euroa kuussa pitäisi maksaa. Toki halli on aina halli ja auto pysyy lämpimänä talvellakin, mutta silti. Parkkeeraan kadulle ja maksan, mitä pyydetään, joskus hieman pitkin hampain”, Klaus sanoo.