Muistatko lapsuusaikasi aivan toisin kuin sisaruksesi? – Muistoista kiisteleminen ei kannata, sillä ihmisen muisti ei toimi nauhurin tavoin

Se joulu oli ihana, muistelee yksi. Toisen mielestä ei todellakaan: ”Äiti oli pahalla tuulella, koska koira söi kinkun.” Miten kaksi ihmistä voi muistaa saman tapahtuman aivan eri lailla? Eikö muistoihin voi luottaa?

– Ei voi. Muistiin kannattaa suhtautua aina pienellä varauksella, sillä se ei talleta asioita sellaisenaan nauhurin tavoin, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Kaisa Kanerva.

Tallentumisen sijaan muistot rakentuvat. Ne syntyvät ja muuttuvat tulkintojen sekä aiemmin ja myöhemmin saadun tiedon pohjalta. Siksi muistot voivat olla epätarkkoja ja sulautua toisiinsa, muokkaantua tai unohtua.

– On hyvä tiedostaa, että muistot voivat muuntua. Kun muistoa käsittelee myöhemmin, siihen liittyvistä asioista on usein uutta tietoa. Silloin muisto voi saada uusia sävyjä.

Jos on vaikkapa meinannut myöhästyä laivasta, kiireessä ei ole ehkä paljon naurattanut. Myöhemmin muistoon voi tulla mukaan huumoria: lopulta ehti laivaan, joten jälkikäteen huvittaa. Muisto siitä, miltä tilanne tuntui, voi siis muuttua uuden tiedon myötä.

Tunteet muokkaavat muistoja – miksi sama tapahtuma tuntuu eri ihmisistä erilaiselta

Tunteillakin on tekemistä sen kanssa, millaisia muistoja meillä on.

– Ne vaikuttavat siihen, miten muistamme asiat ja kuinka voimakkaina muistot jäävät mieleen. Hyvin tunnepitoiset muistot tulevat mieleen yksityiskohtaisempina kuin tapahtumat, joihin ei liity suuria tunteita, Kanerva sanoo.

Sisarukset voivat muistaa lapsuuden joulun eri tavoin esimerkiksi siksi, että heidän tunteensa ovat olleet silloin erilaisia. Toisen tunnelma on ollut odottava ja iloinen, mutta toinen on aistinut ilmapiirissä kireyttä.

Ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat muistiin – miksi sisarukset muistavat eri tavoin

Myös ikä voi vaikuttaa. Vanhempi sisarus saattaa muistaa tapahtuneen toisin kuin nuorempi, koska omaelämäkerrallinen muisti tarkentuu varttuessa. Ymmärrämme asioita eri iässä eri tavoin. Isosisarus voi ymmärtää vanhemman kireyden syyksi joulukiireen, mutta pikkusisarus ei huomaa sitä.

– Muisti jäsentyy ja vahvistuu iän myötä. Muistoon vaikuttaa se, mihin lapsen kehitysvaiheeseen se osuu.

Sisarukset voivat muistaa eri tavoin esimerkiksi leffateatterikäynnin. Molemmat kyllä muistavat, että elo­kuvissa käytiin ja mukaan ostettiin karkkeja. Toisen mielestä ne ostettiin teatterista, mutta toinen muistaa varmasti, että ne haettiin karkkikaupasta.

– Voi olla, että asialla on ollut vanhemmalle lapselle suurempi merkitys ja siksi hän muistaa tarkemmin. Hän on ehkä saanut valita itse karkit kaupassa, kun taas pikkusisarus on kerännyt ne yhdessä äidin kanssa.

Perhesuhteet ja lapsuuden roolit värittävät muistoja

Toisaalta muistoa voivat värittää lapsuuden perhesuhteet ja tapa, jolla itseen on lapsena suhtauduttu. Joku voi esimerkiksi muistaa, että oli lapsena se, jonka toiveista ei välitetty. Tämä värittää tulkintoja.

– Muistoon voi liittyä ajatus, että äiti sivuutti aina oman toiveen. Ei saanut valita karkkeja siitä kaupasta, mistä olisi halunnut.

Jos sisarukset muistavat melko neutraaleja tapahtumia lapsuudestaan eri tavoin, se ei välttämättä tarkoita, että toinen muistaa väärin. He ovat vain saattaneet tulkita tilannetta eri tavoin tai kiinnittäneet huomiota eri asioihin.

Joskus kyse voi olla todentuntuisista, mutta virheellisistä valemuistosta. Muisti ei tosiaankaan ole luotettava.

– Asiaa on tutkittu paljon. Ihmisille on esimerkiksi kerrottu valhe, että he ovat lapsina kadonneet vanhemmiltaan isossa marketissa. Tämän jälkeen osa ei ole enää pystynyt erottamaan, onko näin tapahtunut heille itselleen vai ei.

Eriävät muistot voivat aiheuttaa ristiriitoja ihmissuhteissa

Voiko erilaisista muistoista olla haittaa? Siinä mielessä kyllä, että ne voivat johtaa kiistoihin ihmissuhteissa, jos niihin suhtautuu tunteellisesti.

– Erilaiset muistot tapahtuneesta voivat vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi sukudraamoihin, Kaisa Kanerva sanoo.

Eriävät muistot voivat saada aikaan kitkaa myös parisuhteessa, jos asia osuu arkaan paikkaan. Erimielisyyttä voi olla esimerkiksi siitä, mitä kukin on sanonut. Sanatarkka muistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. On hankalampaa palauttaa mieleen yksityiskohtia kuin kokonaisuuksia.

– Asiaa vaikeuttaa, jos tunteet ovat pinnassa, Kanerva muistuttaa.

Yhteiset muistot voivat myös yhdistää – vaikka ne eivät olisi samanlaisia

Toisaalta muistot voivat myös yhdistää ja luoda liimaa ihmissuhteisiin.

– Kun yhteisiä hyviä muistoja jakaa ja tarkentaa yhdessä, ne synnyttävät parhaimmillaan yhteisöllisyyttä. Niitä on ihana muistella.

Silloin ei haittaa, jos muistot eroavat toisistaan. Yksi kertoo omat muistonsa, ja toinen täydentää sitä omillaan.

Mikäli muistosta on kiistaa, siihen ei kannata takertua liikaa. Jos asiaan ei liity vaikkapa somepäivitystä tai valokuvaa, ei välttämättä ole luotettavaa tapaa selvittää, kuka muistaa oikein – vai muistaako kukaan. Siksi on viisautta hyväksyä muistojen muuttuva luonne ja epäluotettavuus.