Huolestuttaako muistin pätkiminen? Näin edistät aivojesi terveyttä – 5 vinkkiä

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

1. Mene tarvittaessa tutkimuksiin

Muistisairauden riski kasvaa, mitä vanhemmaksi elää. Sairastua voi silti nuorempanakin, ja Suomessa diagnoosin saa vuosittain 600 työikäistä. Siksi kaikenikäisten muistiongelmiin on suhtauduttava vakavasti.

Ongelmien taustalla ei suinkaan aina ole muistisairaus, vaan kyse voi olla hoidettavasta vaivasta, kuten pitkäaikaisesta unettomuudesta, masennuksesta, kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai iäkkäällä B12-vitamiinin puutoksesta. Ikä itsessään muuttaa kognitiivisia toimintoja: asioiden painaminen mieleen hidastuu, ja niiden palauttaminen voi vaatia enemmän ponnistelua. Myös uuden oppiminen käy työläämmäksi. Tämä on aivan normaalia.

Huolestuttavia merkkejä ovat reaktiokyvyn hidastuminen sekä asioiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottamisen heikkeneminen. Esimerkiksi kahvinkeitto tai pankkiautomaatilla asiointi ei enää suju. Muistisairaudesta voi viestiä myös se, että tavarat ovat jatkuvasti hukassa ja sanat tai tapaamiset unohtuvat kerta toisensa jälkeen. Koti voi jäädä siivoamatta ja laskut maksamatta. Luonnekin voi muuttua.

Jos muutos on merkittävä verrattuna aiempaan käyttäytymiseen tai toimintaan, on syytä mennä muistitutkimuksiin. Voit myös soittaa Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimeen (09 8766 550). Se neuvoo muististaan huolestuneita kolmena päivänä viikossa. Mitä varhemmin muistisairaudesta saadaan vihiä, sitä tehokkaammin sen etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla.

2. Suosi pehmeitä rasvoja

Aivoterveyttä edistetään hyvillä elintavoilla, ja ne voivat myös ehkäistä muistisairauksia. Esimerkiksi Välimeren ruokavaliota noudattavilla näyttäisi olevan muita pienempi sairastumisriski. Välimeren ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kohtuullisesti kalaa, munia ja maitotuotteita.

Kilot kannattaa pitää kurissa, sillä ylipainoon liittyy usein metabolinen oireyhtymä, jossa verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat koholla. Nämä kaikki ovat muistisairauksien riskitekijöitä. Myös tupakointi ja alkoholin liikakäyttö lisäävät riskiä.

3. Lähde lenkille

Pienikin lisäys liikuntaa auttaa pitämään aivosolut aktiivisina. Parhaimmillaan liikunta voi jopa kaksinkertaistaa uusien aivosolujen muodostumisnopeuden. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja alentaa verenpainetta.

Olennaisinta on, että liikunta on itselle mieleistä. Muuten sitä ei tule harrastettua. Matkaa, nopeutta tai tehoa kannattaa nostaa pikkuhiljaa, koska vaihtelu ja uuden oppiminen pitävät aivot vireinä. Kaverin kanssa liikkumiseen yhdistyy sosiaalinen aktiivisuus, joka on sekin aivoille hyväksi. Yksinäisyys ja siihen usein liittyvä masennus on todettu muistisairauden riskitekijöiksi.

4. Haasta aivoja

Aivot kaipaavat myös henkistä jumppaa. Se ei tarkoita vain ristikoiden ratkomista, vaan myös käsityöt, laulaminen ja etenkin kuorolaulu, vieraan kielen opiskelu sekä lautapelien pelaaminen ovat erinomaista aivovoimistelua.

Lisäksi voit haastaa aivoja tekemällä asiat eri tavalla. Pese hampaat vasemmalla kädellä, jos peset ne tavallisesti oikealla, tai seiso pestessä yhdellä jalalla. Kannattaa myös pinnistellä välillä muistin varassa. Älä turvaudu kaupassa heti ostoslistaan, vaan yritä muistaa, mitä listalla oli.

5. Huolehdi riittävästä unesta

Unen aikana aivot puhdistavat itseään kuona-aineista ja tallentavat uutta tietoa. Prosessi häiriintyy, jos unettomuus on pitkäaikaista. Siksi uniongelmiin kannattaa hakea sinnikkäästi apua.

Aivojen kannalta olisi tärkeää pitää uni-valverytmi säännöllisenä. Älä tuijota kelloa, vaan kuuntele kehoasi. Mene nukkumaan silloin, kun tunnet itsesi väsyneeksi. Nouse aamuisin suunnilleen samaan aikaan, vaikka menisit joskus nukkumaan myöhemmin.

Huolehdi myös siitä, että kuulet hyvin, sillä huono kuulokin voi altistaa muistisairaudelle. Taustalla on se, että huonokuuloisen aivot saavat vähemmän ärsykkeitä ja informaatiota kuin normaalikuuloisen aivot. Huonokuuloinen voi myös vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, koska hänen on hankala seurata keskustelua. Näin ei tapahdu, jos käyttää kuulokojeita.

Asiantuntija: neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen, Muistiliitto