Apu

Muinaiset mestauspaikat – Myös tutkijan sukulainen mestattiin


Pyövelitutkija Mikko Moilanen on jäljittänyt muinaisia mestauspaikkoja. Katso lista!
Kuvat Kai Tirkkonen

On helteinen keskipäivä, kun tapaamme pyövelitutkija Mikko Moilasen Oulun Maikkulan mestauspaikalla. Se sijaitsee vanhan Oulu–Kajaani-maantien varrella loivan ylämäen päällä.

Moilanen ottaa citymaasturistaan pitkulaisen, litteän puusalkun. Kävelemme metsikköön, jossa hän napsauttaa soljet auki ja nostaa kirveen. Terä välähtää auringossa. Kirves on kuitenkin tylsä jäljennös, jonka alkuperäistä versiota pidetään lukkojen takana Rikosmuseossa Vantaalla. Moilanen on tehnyt kirjan Suomen pyövelit.

– Sain kirveen lahjaksi työkavereilta saatuani kirjaprojektin onnelliseen päätökseen, Moilanen sanoo.

Tässä pöpelikössä oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Oulun pitäjän lakimääräinen teloituspaikka. Oulujoki-seura pystytti muistokiven muutama vuosi sitten. Kivi kertoo, että mestausalue oli kooltaan 1 200 neliömetriä.

Moilanen miettii, mihin on mahdettu pystyttää teilipuut, johon mestatut miehet kiinnitettiin. Hän havaitsee pienen kuusen lähellä tietä. Siinäpä olisi riittävän näkyvä paikka ohikulkijoiden kauhuksi.

Tutkija Mikko Moilasen lahjakirves on vaaraton.

Eläkkeellä oleva metsäntutkimuslaitoksen tutkija on aiemmin tehnyt sukututkimusta ja kylähistoriikkeja. Kerran hän törmäsi kiinnostavaan yksityiskohtaan: hänen esiäitinsä veli, Lippolan Paavo, oli murhamies. Paha-Paavon mestasi pyöveli Niilo Rönblad.

Varsinaisen pyövelikipinän Moilanen sai kuusi vuotta sitten.

– Tilasin Oulun maakunta-arkistosta umpimähkään lääninhallinnon tili- ja palkkiotositteita sisältäviä asiakirjoja ja löysin pyöveleiden matkalaskuja ja tilikuitteja. Pian tutkimus imaisi mukaansa, ja etsimisestä tuli addiktio.

Moilanen jäljitti kuolemanrangaistuksia 200 vuoden ajalta 1600- ja 1700-luvuilta. Noina vuosina mestattiin arviolta 3 000 suomalaista.

Tietoa löytyy, kun jaksaa lukea vanhaa ruotsia ja kaunokirjoitusta.

Tuhat tuntia töitä ja 100 000 asiakirjasivua. Moilanen uppoutui harrastukseensa syvästi. Hän on lukenut 1 500 kuolemantuomitun oikeudenpöytäkirjat, kaikki on kirjoitettu koukeroisella käsialalla ruotsiksi.

Mikä tutkijaa hätkähdytti eniten? Se, miten tuomiot perusteltiin Jumalan tahdolla ja miten kevyin perustein kaula katkaistiin 1600-luvulla.

– Eräs Muhoksen Laitasaaren kylän leskinainen alkoi seurustella edesmenneen miehensä naimattoman veljen kanssa. Kun nainen sattui viisikymppisenä tulemaan raskaaksi, suhde paljastui, ja molemmat osapuolet mestattiin sukurutsasta.

Ja kun eräs sattui toteamaan ”on se tuo taivaan isä joutava mies”, pää lähti.

Oulun Maikkulassa oli mestauspaikka. Harva paikka on merkattu mitenkään.

Muinaiset mestauspaikat

Moilanen on paikantanut 300 mestauspaikkaa. Ne sijaitsivat lähellä kirkkoja.

Valtaosa on huomaamattomia ja merkitsemättömiä. Turun Kerttulinmäelle on pystytetty näyttävä muistomerkki.

Suomessa 1600-luku oli ankarinta aikaa. Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjän valtaan, mestaukset vaihtuivat pakkotyöksi.

Maastoon merkittyjä mestauspaikkoja Suomessa

  • Ahvenanmaan Eckerön Storbyn kylä: Labbas Skarphage
  • Hämeenkyrö: Kyröskoskenharjun Annan­kivi
  • Karjalohjan Särkijärvi: Kivimäen Teilinummi
  • Mouhijärven Rienilä: Teiliahteen Teilikivi
  • Kerimäen Anttola: Muurahaismäen länsipuolen Kinttusilta
  • Kiikan Kilpijoki: Ruoskakivenmäki
  • Kurikan Mietaankylä: Paloluoman törmä
  • Kälviän Ruotsalo: Hirsipuunpellon Mestauskivi
  • Lappi Tl:n Lapinkylä: Teilinummi Hinnerjoelle johtavan tien varressa
  • Marttilan Tiipilä: Tiipilän nummi Marttilan kotiseutumuseon takana
  • Sastamalan Keikyä: Kilpijoen Ruoskakivenmäki
  • Sipoossa Sipoon ja Porvoon rajan ”Köötinmetsä”: Götstenen
  • Taivassalon Taipale: Palomäen Kyynelten kallio
  • Turun Kerttulinmäki: Hirsipuumäki, näyttävä muistomerkki
  • Vähäkyrön Haarajoki: Vähäkyrö-Vöyri-tien Mestoos­plassi

Julkaistu: 2.8.2019