Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kolumni

Moottoritiellä voisi ajaa 160 km/h – Saksan liikennekuolemat väkilukuun suhteutettuna ovat Suomen tasoa, vaikka maassa on vapaan nopeusrajoituksen moottoriteitä

Saksassa nopeampi auto päästetään moottoritiellä ohi, kun taas Suomessa moottoritie tukitaan säännöllisesti ohittamalla 110 km/h ajavaa kanssa-autoilijaa 110,5 km/h nopeudella, kirjoittaa Vesa Linja-aho.

Kirjoittaja on sähköautoihin ja sähköturvallisuuteen erikoistunut diplomi-insinööri.
23.9.2025 Tuulilasi
Kuuntele artikkeli · 3.45

Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai lopussa olevalla lomakkeella.

Ydinvoima-alan kansainvälisen standardoinnin parissa työskentelevä kollegani kertoi, että Suomea käytetään alalla eräänlaisena mittatikkuna, mitä tulee ydinvoimaloiden turvallisuuteen. Kun jossain maassa pohditaan turvallisuusmääräysten parantamista, usein ensimmäinen kysymys on, miten tämä asia on hoidettu Suomessa. Suomalaista turvallisuusosaamista arvostetaan meillä vähän, vaikka olemme monessa asiassa edelläkävijöitä.

Heinäkuussa uutisoitiin, että Helsingissä ei ole kuollut vuoteen yhtään ihmistä liikenteessä. Pääsyynä lienevät matalat nopeusrajoitukset: paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, on tyypillisesti 30 km/h -nopeusrajoitus. Nopeuden vaikutuksesta törmäyksen tappavuuteen on paljon tutkimustietoa, ja 30 km/h nopeudessa on kaikilla enemmän aikaa reagoida ennen kuin rysähtää.

Parannettavaakin löytyy. Ikävä tosiasia onnettomuusturvallisuusalalla – niin Suomessa kuin kansainvälisestikin – on se, että turvallisuuden parantamiseen herätään yleensä vasta kun useampi ihminen on saanut surmansa. Oppikirjaesimerkin tarjoavat sähköpotkulaudat: riskit olivat tiedossa alusta alkaen ja sairaalaan vieviä onnettomuuksia tapahtui, mutta päättäjiin tuli vipinää vasta kun useampi ihminen oli menehtynyt laudoilla toilailun seurauksena.

Tunnin junasta Helsingin ja Turun välillä on vouhotettu vuosia, mutta miten olisi tunnin auto?

Liikennevälineet usein mielletään asiaksi, joista riskejä hyväksytään helposti. Jos joku keksisi laittaa vilkkaalle yöelämäalueelle automaatteja, joista saa ostettua baarien sulkemisaikaan puukkoja ja pesäpallomailoja, viranomaiset ja poliitikot puuttuisivat asiaan välittömästi. Kun humalaisille tarjotaan hutera 25 km/h kulkeva kulkupeli, tämä hyväksytään hienona innovaationa.

Kaupungissa jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat kamppailevat elintilasta keskenään ja siellä matala nopeusrajoitus on helposti ymmärrettävissä, mutta moottoritie on pyhitetty autoille ja moottoripyörille. Kovemmat nopeudet ovat siis perusteltuja, mutta miten paljon kovemmat?

Saksan liikennekuolemat väkilukuun suhteutettuna ovat samaa tasoa kuin Suomessa, vaikka maassa on runsaasti vapaan nopeusrajoituksen moottoriteitä. Ehkä Suomessakin voisi harkita nopeusrajoitusten nostoa moottoriteillä? Tunnin junasta Helsingin ja Turun välillä on vouhotettu vuosia, mutta miten olisi 160 km/h nopeusrajoitus ja ”Tunnin auto”? Ajatus on provosoiva, mutta kansalaiskeskustelun arvoinen.

Liikennekulttuurissa voisi ottaa Saksasta mallia ilman säädösmuutoksiakin. Saksassa nopeampi auto päästetään moottoritiellä ohi, kun taas Suomessa moottoritie tukitaan säännöllisesti ohittamalla 110 km/h ajavaa kanssa-autoilijaa 110,5 km/h nopeudella.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt