Mondo

Miten matkailemme koronan jälkeen?

Miten matkailemme koronan jälkeen?
Tuoko koronavirus pysyviä muutoksia matkailuun? Lennetäänkö pandemian jälkeen entiseen tapaan? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä matkailussa tapahtuu, ja löysimme seitsemän kiinnostavaa kehityssuuntaa.
Julkaistu: 7.2.2021

1. Lisää luontoelämyksiä, kiitos!

Suomen kansallispuistoissa on viime aikoina käynyt väkeä jo ruuhkiksi asti, mutta ilmiön odotetaan vain kasvavan. Moni matkailija haluaa reissuiltaan nyt ennen kaikkea elämyksiä, ja niitä etsitään tulevaisuudessakin erityisesti omalta lähiseudulta sekä luonnosta.
Jopa yli 60 prosenttia matkailijoista pitää matkoillaan elämyksiä kohdetta tärkeämpinä, selvisi viime vuonna Lonely Planetin kyselytutkimuksessa. Elämysten korostaminen kuuluukin trendeihin, joiden kasvua korona­pandemia on kiihdyttänyt.
Millaisia elämyksiä me sitten janoamme?
”Kokemukset paikallisesta arjesta vetävät eniten. Ne ­voivat olla mitä tahansa koiran ulkoiluttamisesta sup-­lautailuun paikallisten seurassa”, sanoo matkailun tutkija Maria Hakkarainen Lapin yliopistosta.
Tällaisia elämyksiä tarjotaan esimerkiksi vertaispalveluissa, kuten Airbnb:n kautta.
Enää ei myöskään ajatella, että upea elämys löytyy pitkän matkan päästä, vaan arjesta voi irrottautua heittäytymällä seikkailijaksi omassa kotikaupungissakin.
Lähiseudun unohdettuja nähtävyyksiä löydetään uudelleen, ja tähän suuntaukseen yhdistyy halu tukea pieniä paikallisia yrittäjiä, selvisi Booking.comin tuoreessa kyselyssä. Siihen vastasi yli 20 000 reissaajaa kymmenissä maissa, ja moni heistä aikoo vierailla ennalta tutuissakin paikoissa uudelleen. Suosiossa ovat kyselyn mukaan luonto- ja maaseutukohteet.
Kotimaan luontoelämysten arvostus oli kasvanut jo ennen pandemiaa, Hakkarainen huomauttaa, mutta se on noussut nyt voimakkaasti.
”Patikoinnin lisäksi esimerkiksi erilaiset pyöräilyaktiviteetit, kuten maasto- ja fatbike-pyöräily, ovat suosittuja.”
Suomalaisista matkailijoista puolet toivoo myös seuraavalta ulkomaanlomaltaan luonnossa oleilua, kertoo Ebookers-matkatoimiston selvitys Matkailubarometri 2020. Luontoon lähdetään erityisesti rentoutumaan ja huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvästä olosta. Hyvinvointimatkan elämyksiä voivat olla myös joogatunnit, ohjattu meditaatio ja terveellinen ruoka.
Elämyksiä ei etsitä ainoastaan matkakohteessa, vaan itse matkan taittaminenkin on yhä suurempi osa kokemusta. Niinpä erilaiset road tripit ja matkailuautoreissut houkuttelevat entistä enemmän.

2. Lentäminen pitänee pintansa

Lomamatkoille lentäminen on vähentynyt rajusti koronaviruksen vuoksi, mutta jättääkö pandemia lentomatkailuun pysyviä jälkiä? Riippuu siitä, kuinka kauan nykytilanne jatkuu, sanoo Juho Pesonen, matkailualan tutkija ja tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopistosta.
Jos tilanne saadaan esimerkiksi rokotteen ansiosta melko pian aisoihin, muutokset matkailussa jäävät hänen mukaansa todennäköisesti vähäisiksi. Isompiin mullistuksiin tarvittaisiin suuria muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä, taloudessa tai lainsäädännössä.
”Näihin alalla ei ole varauduttu, joten niitä pidetään ­epätodennäköisinä, vaikka esimerkiksi koronan vaikutukset globaaliin talouteen ymmärretään vasta vuosien päästä”, Pesonen arvioi.
Jos matkailu ei palaudu lähiaikoina turvalliseksi, muutokset tulevat olemaan suurempia. ”Risteilyaluksia, lento­koneita ja hotelleja joudutaan silloin ottamaan lopullisesti pois käytöstä, eikä niiden korvaaminen tapahdu nopeasti.”
Junamatkailu ja muut hitaan matkustamisen muodot kehittyvät pandemian varjossa, mutta ne eivät Pesosen arvion mukaan uhkaa lentomatkailun asemaa.
”Kyllä kaipuu lentämiseen ja matkailuun on kova monin paikoin tällä hetkellä”, hän sanoo.
Kuluttajat elävät nyt säästeliäästi, Pesonen muistuttaa, ja siksi monilla voi olla myös runsaammin rahaa käytettävissä matkailuun, kun se taas on mahdollista.
Ulkomailla on puhuttu jopa ”kostomatkailun” noususta. Vaikka termi revenge travel kuulostaa ikävältä, ilmiössä on kyse matkojen janosta: kun reissaaminen lopulta taas onnistuu, menetetty aika otetaan takaisin nautiskellen entistä enemmän.
Monet lentoreitit toimivat kuitenkin liikematkailijoiden varassa, ja etätyön ja virtuaaliratkaisujen myötä työmatkai­­lu tuskin palaa ennalleen, Pesonen arvioi. Näin ollen lentojen hinnat saattavat nousta ja vuorot vähentyä. Lentojen tarjonnan supistuminen voi johtaa siihen, että tavalliset huvimatkailijat eivät voi enää entiseen tapaan harrastaa kaupunkilomaviikonloppuja joissakin maissa.

3. Turvallisuus on tärkeintä

Tulevaisuuden lomakohteilta toivotaan hauskaa tekemistä, kiinnostavaa nähtävää, mukavaa säätä – ja turvallisuutta terveyden kannalta.
Terveysturvallisuutta haetaan muun muassa erilaisista kupla- ja käytävämalleista.
”Esimerkiksi Lapin yrittäjät ovat kehittäneet matkailukäytävämallia, jossa matkailija siirtyy kohteeseen turvallisesti ja hänen liikkumistaan ohjataan paikan päälläkin”, Maria Hakkarainen kuvailee.
Samalla etsitään ratkaisuja siihen, miten esimerkiksi koronatestauksesta saadaan sujuva osa matkustamista, Hakkarainen sanoo. Matkailijat saattavat pian kantaa dokumenttia, joka kertoo koronatestin tulokset. Turvallisuudesta huolehtimisen myötä esimerkiksi ­risteilyalusten ja hotellien buffetruokailut jäänevät yhä useammin historiaan, ja lentokoneissakin saatetaan rajoittaa ruoka­tarjoilua. Matkustajien lämmön mittaamisesta ja erilaisista hygieniakäytännöistä, kuten käsien desinfioinnista, tulee luultavasti arkinen osa matkailua.
Lentokentillä tullaan hyödyntämään touchless-teknologiaa ja biometristä tunnistautumista, joiden turvin matkustajat voivat suoriutua rajamuodollisuuksista ja muista etapeista mihinkään koskematta. Lentokoneissakin nähdään enemmän teknologiaa, jonka avulla kosketusta voi välttää. Esimerkiksi vessoissa hyödynnetään liiketunnistusta, jolloin ovi ja kalusteet toimivat kättä tai jalkaa heilauttamalla. Japanilainen ANA-lentoyhtiö kokeilee jo ovia, jotka aukeavat kyynärpäällä hipaisemalla.
Turvallisuus korostuu myös hotelleissa. Sisään kirjaudutaan sovelluksia käyttäen, ja esimerkiksi Marriott-ketju suunnittelee sovelluksella toimivaa huonepalvelua, The New York Times kertoi äskettäin.
Lisäksi ­hotelliketjut ­etsivät parhaillaan erilaisia uusia hygieniaratkaisuja, kuten sisätilojen ­sähköstaattista desinfiointia ja huoneiden avainten puhdistamista ultraviolettivalolla, totesi lehdessä haastateltu amerikkalaisen yliopiston matkailualan kouluttaja.

4. Ei väkijoukkoja, kiitos!

Hotellihuoneissa ei jatkossa ainoastaan nukuta, vaan niissä treenataan ja ruokaillaan, ja ruokien tarjoilusta saattaa vastata robotti, povataan The New York Timesin hotellien suunnittelua käsittelevässä artikkelissa. Pelkkä tehostettu siivous ei siis todennäköisesti riitä kilpailussa asiakkaista, vaan hotelleissa huomioidaan jatkossa se, että matkailijat haluavat turvallisuussyistä välttää ihmisjoukkoja.
Mahdollisuus välttää ihmisjoukkoja vaikuttaa myös siihen, minne matkustetaan. Suomalaisista matkailijoista 56 prosenttia aikoo valita tulevaisuudessa ­matkakohteen, jossa voi pitää välimatkaa muihin, kertoo Ebookersin ­Matkailubarometri 2020 -tutkimus.
Suomessa joidenkin luontokohteiden suuret kävijä­määrät ovat saaneet Metsähallituksen suunnittelemaan uusia keinoja, joiden avulla vierailijoita voidaan ohjata useampiin paikkoihin.
Suosituissa kaupunkikohteissa puolestaan vähenee todennäköisesti yksi tuttu näky: suuret, opasta seuraavat matkailijaryhmät. Turistikierroksia tullaan tekemään entistä pienemmissä ryhmissä.
Etäisyyttä halutaan pitää myös matkustaessa. 72 prosenttia suomalaisista matkailijoista arvelee automatkojen lisääntyvän, Ebookersin kysely kertoo. Onpa pandemia lisännyt maailmalla yksityislentokoneidenkin kysyntää.
Risteilyaluksille otetaan todennäköisesti vähemmän matkustajia kuin aiemmin. Matkustajamäärien vähentäminen lentokoneissa taas tuskin on todennäköistä, sillä se ei ole kustannustehokasta. Jos lentokoneet lentäisivät vajaina, lentojen hinnat nousisivat niin korkeiksi, että matkustamiseen olisi varaa vain erityisen vauraalla väellä.

5. Robotteja ja virtuaaliretkiä

Teknologiasta etsitään tällä hetkellä kuumeisesti ratkaisuja matkailualan haasteisiin muuallakin kuin lentämisessä.
”Nyt ja lähitulevaisuudessa matkailijat tulevat vaatimaan joustavuutta ja alhaisempia hintoja yhdistettynä turvalliseen ja kestävään matkustamiseen. Teknologia voi auttaa näissä kaikissa”, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta.
Turvallisuuteen pyritään muun muassa tartuntaketjujen jäljityksen avulla. Alhaisempia hintoja taas tavoitellaan automatisaation avulla.
”Erityisesti robotit ovat saaneet viime ajoista merkittävän piristysruiskeen, sillä ne eivät voi sairastua tai kokea stressiä”, Pesonen huomauttaa.
Jatkossa esimerkiksi asiakaspalvelutyön ja ravintoloiden tehtäviä hoitavat yhä useammin robotit. Se vaikuttaa ­matkailualan työtehtävien muutokseen.
Koronapandemia on myös vauhdittanut virtuaali­matkailun kehitystä.
”Kahden viikon hedonistista aurinkolomaa virtuaali­matkailu ei tule korvaamaan, eikä välttämättä edes ­matkustamista ylipäätänsä, mutta se tulee olemaan yksi matkailun tapa muiden joukossa. Se siis ikään kuin tulee kaiken muun matkailun päälle”, Pesonen sanoo.
Virtuaalimatkailua suosivat esimerkiksi luontoarvoja painottavat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita myös muista kulttuureista, itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta sekä paikallisten hyvinvoinnista. Lyhyitä, maksullisia virtuaalimatkakokemuksia tarjotaan jo nyt joka puolella maailmaa. Niissä saatetaan esimerkiksi laittaa ruokaa paikallisten johdolla, käydä kuvayhteyden avulla luonto­kohteessa tai museossa tai osallistua tanssitunnille.
”Virtuaalimatkailupalveluiden yleistyminen on lisäksi hieno asia niille, joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia matkustaa”, Pesonen muistuttaa.

6. Vastuullisuus on tullut jäädäkseen

Koronapandemiaa seurasi kaikkialla maailmassa solidaarisuuden aalto: ihmiset ovat halunneet niin antaa naapuriapua kuin tukea pienyrittäjiä. Lisäksi pandemia on herkistänyt monet ympäristö­kysymyksille. Nämä teemat näkyvät myös tulevaisuudessa: matkoilla halutaan usein toimia ja kuluttaa entistä vastuullisemmin, paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä tukien.
Matkailijoista lähes puolet haluaa pienentää matkailun aiheuttamaa jalanjälkeään, ja he kokevat sen tärkeämmäksi kuin ennen pandemiaa, selvisi GlobalData-yrityksen tuoreessa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa. Niinpä matkoja tehdään etenkin lähialueelle, ja paikasta toiseen siirrytään ympäristösyistä junalla lentokoneen sijaan.
Kaksi kolmesta matkailijasta odottaa matkailualalta ylipäätään enemmän kestävää tarjontaa kuin aiemmin, kertoo Booking.comin kyselytutkimus.
Tutkija Maria Hakkaraisen mukaan kestävyyden toteuttaminen vaatii uudenlaista otetta yrityksiltä.
”Matkailijat etsivät yhä tarkempaa tietoa yritysten toimintatavoista ja arvoista. Yritykset taas tavoittelevat esimerkiksi erilaisia kestävän matkailun sertifikaatteja, joiden avulla vastuullisuudesta viestitään.”
Koronapandemialla onkin sivuvaikutuksia, jotka voivat tukea kestävää matkailua. Esimerkiksi väkijoukkojen välttäminen hajauttaa turistivirtoja entistä laajemmalle alalle. Lisäksi halu vältellä ihmispaljouksia houkuttelee reissaamaan sesonkien ulkopuolella, mikä sekin tasaa turismin vaikutuksia.

7. Töitä tehdään matkoilla

Etätyöskentelyssä on otettu harppaus pandemian myötä, ja se vaikuttaa matkailuunkin: kun työt on helppo ottaa mukaan, matkaa voi jatkaa lomapäivien jälkeenkin. Ilmiölle on keksitty englanniksi oma työtä ja lomaa yhdistävä terminsäkin, workation.
Töitä saatetaan tehdä diginomadina eri puolilla maailmaa, mutta työn ja lähimatkailunkin yhdistäminen on kasvussa. Esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksiin voi nyt lähteä etätyölomalle, Maria Hakkarainen mainitsee.
”Ajatuksena on katkaista etätyön arki siirtymällä paikkaan, jossa voi harrastaa patikointia, laskettelua, pyöräilyä tai muuten nauttia toisentyyppisestä ympäristöstä.”
Esimerkiksi Airbnb-yrityksessä etätyöskentelyn kasvua pidetään merkittävänä uutena matkailutrendinä, kertoi yhtiön toimitusjohtaja Brian Chesky äskettäin The Washington Postin haastattelussa.
Airbnb alkoikin tarjota kuukausimajoituksia pian pandemian alettua, ja ne kiinnostavat asiakkaita. Chesky myös huomauttaa, että hotelleissa harvemmin majoitutaan pitempiä aikoja, joten trendistä hyötyvät erityisesti asuntoja vuokraavat henkilöt ja yritykset.
Etätyö mahdollistaa lisäksi hitaan matkailun ja vastaa toiveisiin lentämisen vähentämisestä. Koska työ ei sido paikkaan, voi pitkääkin matkaa tehdä esimerkiksi junalla tai vaikka laivalla.
Jos taas etätöiden ansiosta pysyttelee pitempään uudessa kohteessa, ehtii tutustua paremmin paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Se sopii hyvin elämyksiä ja kestävyyttä arvostavalle tulevaisuuden matkailijalle.
Kommentoi »