Apu

Saako työhaastattelussa kysyä perheestä tai harrastuksista? Jopa ikä voi olla syrjivä peruste, kertoo työoikeusjuristi

Saako työhaastattelussa kysyä perheestä tai harrastuksista? Jopa ikä voi olla syrjivä peruste, kertoo työoikeusjuristi
On tiettyjä asioita, joita hakijalta ei saa kysyä työhaastattelussa. Silti aiheet nousevat edelleen puheeksi joko tahallisesti tai tahattomasti, kertoo työoikeusjuristi ja asianajaja Mari Mohsen.
Julkaistu: 3.11.2022

”Onko sinulla lapsia?” ja ”Oletko suunnitellut hankkivasi perheenlisäystä?” ovat esimerkkejä kysymyksistä, joiden laillisuutta moni työnhakija pohtii. Koska kysymyksiin voi edelleen törmätä, ei kaikille ole selvää, saako asiasta kysyä vai ei.

− Työhaastattelussa tulisi kysyä lähtökohtaisesti vain tehtävään liittyvistä asioista, joilla on merkitystä valinnan kannalta. Lapset, perhesuunnitelmat tai perhesuhteet eivät ole sellaisia, kertoo Roschier Asianajotoimisto Oy:n työoikeusjuristi ja asianajaja Mari Mohsen.

Hän kertoo olevansa yllättynyt siitä, että vielä nykyisinkin haastatteluissa kysellään kiellettyjä asioita, vaikka asian pitäisi olla jo itsestäänselvyys työpaikoilla. Mohsen arvelee, että usein kyseessä voi olla tahaton virhe. Näissä tapauksissa haastattelija voi sen enempää ajattelematta kysäistä perheestä, jolloin kyse on enemmän small talkista.

− Toisinaan taas saatetaan tietää, että kyseisistä asioista on kiellettyä kysyä ja koitetaan keksiä näppäriä keinoja kiertää asia. Tietoja perheestä voidaan yrittää kalastella esimerkiksi kysymällä voiko hakija tarvittaessa tehdä töitä iltaisin tai kuinka helposti hän pystyy joustamaan äkillisissä tilanteissa.

Työnantajan edustaja voi perheenperustamissuunnitelmien lisäksi yrittää esimerkiksi selvittää, onko hakijalla pieniä lapsia, jotka mahdollisesti sairastelevat usein. Nykyisin puolison sukupuolikin voi kiinnostaa. Siitäkin huolimatta, ettei asia liity hakijan osaamiseen tai siihen, miten hyvin hän soveltuu tehtävään.

− On yllättävää, että perheasioista kehdataan edelleen kysyä myös suoraan. Kiellettyihin kysymyksiin ei kuitenkaan tarvitse vastata. Voisi kuitenkin olla järkevää miettiä valmiiksi diplomaattinen vastaus, jolla asian voi tarvittaessa kuitata.

Sen sijaan kysymysten esittäminen esimerkiksi harrastuksista ei ole kiellettyä ja vastaukset voivat antaa työnantajalle yleiskuvaa hakijasta.

Lisätietoja hakijasta ei saa hankkia omatoimisesti

Haettavaan työhön liittyvien kysymysten lisäksi työnantajan tulisi pitäytyä tiedoissa, jotka hakija on itse toimittanut. Vaikka kiusaus katsoa hakijan sosiaalista mediaa, LinkedIn-profiilia tai laittaa hänen nimensä googleen olisi suuri, ei sitä ole luvallista tehdä. Keskustelu yhteisen tutun kanssa tai soitto entiselle työnantajalle ilman hakijan suostumusta ovat nekin kiellettyjen asioiden listalla.

Hakuprosessissa on käytössä vain ne tiedot, jotka hakija on itse lähettänyt tai joihin hän on antanut luvan.

− Taustasyitä tälle on helppo ymmärtää, kuten esimerkiksi se, että internetissä olevien tietojen todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Lisäksi sieltä voi ilmetä yksityiselämään liittyviä seikkoja, joilla ei saisi olla vaikutusta tehtävän täytössä. Hakijalla ei myöskään ole mahdollista ottaa kantaa ns. salassa tehtyjen soittojen perusteella saatuihin tietoihin. Suosittelijoita, todistuksia tai esimerkiksi työnäytteitä voi halutessaan pyytää hakijalta itseltään rekrytointiprosessin yhteydessä, jos kaivataan lisää tietoa.

Mohsen neuvoo kuitenkin miettimään, mitä sosiaaliseen mediaansa laittaa, vaikka haastattelija ei sitä saakaan käydä tutkimassa. Vaikka Facebook-tili olisi suljettu, asiat harvoin pysyvät yksityisenä, eikä omien asioiden leviämistä internetissä voi kontrolloida.

Ikä, raskaus tai kansalaisuus eivät saa vaikuttaa valintaan

Kiellettyjen kysymysten välttäminen haastattelutilanteessa on tärkeää sen takia, ettei hakijalle synny väärää kuvaa siitä, mitkä asiat vaikuttivat valintaan ja onko asiassa tapahtunut syrjintää.

− Lain mukaan syrjinnäksi lasketaan, jos päätökseen on vaikuttanut esimerkiksi hakijan terveys, poliittinen suuntaus, uskonto, kansalaisuus, ikä tai se, että hakija on raskaana. Työnantajat ovat lisääntyvässä määrin ottaneet käyttöön anonyymit rekrytoinnit, joiden tarkoituksena on lisätä tasa-arvoa työnhaussa, mikä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.

Vaikka työnantaja ei saa perheestä tai lapsista kysyä, voi työnhakija itse ottaa asian puheeksi. Näin voi jo hakuvaiheessa selvittää kuinka perheystävällinen työpaikka on ja millaista joustoa työantajan puolelta on tarjolla.

− Kannustan hakijoita avoimesti keskustelemaan omista tarpeistaan ja itselleen tärkeistä asioista, kuten työn joustoista, palkasta ja esimerkiksi etätyömahdollisuudesta. Työhaastattelun tarkoituksena on paitsi selvittää, sopiiko hakija kyseiseen työhön ja työyhteisöön myös se, onko työpaikka sopiva hakijalle, Mohsen muistuttaa.

Kommentoi »