Kuopiossa muhii mojova kulttuuriskandaali – kansalliskirjailijan kotitalo keskustassa jää kylmilleen

Puutalo Kuopiossa, aivan Snellmanninpuiston laidassa. Ovesta sisään, eräitä askeleita ja kas: siinäpä on kuuluisa Minna Canthin salonki! Näillä sijoilla kalkutteli Jyväskylästä Kuopioon takaisin muuttanut suurnainen Minna Canth hovinsa kanssa sanansapelia ja kastoi kynänterää musteeseen edistääkseen tasa-arvoa sekä riennättääkseen eurooppalaisia aatteita Pohjolan perukoille eli Suomeen.

Näinköhän arvasi Minna toimiensa ja voimiensa päivinä, jotta vielä kerran pystytetään hänen kunniakseen patsas ja nostetaan ajamiensa aatosten kunniaksi itsenäisen isänmaan lippuja salkoihin. Saati, että niin tehdään vielä likemmäs 130 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Tai no. Ehkäpä hän jotakin sen sorttista eläissään toivoskeli, koska Minna Canth oli voimakastahtoinen ja rohkea ihminen, joka tohti nousta vastarintaan niin piispan kuin pienempienkin herrojen edessä.

Minna Canthin talo ry:n toiminnan- johtaja Anja Lappi Kanttilan ullakolla.

Vaan sitä Minna ei varmasti arvannut, millainen jupakka oli aikanaan Kuopiossa syntyvä hänen kotitalonsa Kanttilan kohtalosta. Sen, jossa hän asui, piti kauppaliikettään, kirjoitti merkittävimmät teoksensa ja ennen muuta emännöi salonkiaan.

Siitä ei tosin ole Kanttilassa vuonna 2024 jäljellä kuin rekonstruktio, jonka biedermeierit ovat kulkeutuneet Kuopioon Terijoelta paljon Minna Canthin kuoleman jälkeen. Alkuperäiset ovat kyllä tallessa, mutta ne ovat saaneet sijansa kivenheiton päässä sijaitsevasta Korttelimuseosta.

– Mutta salongin paikka on tässä. Se selvisi, kun Kanttilasta tehtiin rakennushistoriaselvitys (RHS). Siitä käy ilmi sekin, että samalla paikalla avasi 1820-luvulla ovensa ensimmäinen sisäsuomalainen kirjakauppa, kertoo kuopiolainen Anja Lappi.

Lappi tietää, mistä hän puhuu.

– Vuonna 2016 perustettiin Minna Canthin talo ry, ja sen tavoite on korjata Kanttila kulttuurikeskukseksi. Esittävää taidetta, studiotiloja, majoitusta, kahvila-ravintola, residenssitoimintaa. Lähdin mukaan toiminnanjohtajaksi, kun pyydettiin. Mulla on nähtävästi leuassani sellainen vika, että se ei tee sivuttaisliikkeitä eli ei-sanan sanominen tuottaa vaikeuksia, Lappi naurahtaa.

Sillä kertaa myöntyminen oli tavallista selvempää. Mikkelissä syntynyt Lappi muutti 1980-luvun loppupuolella Kuopioon tanssia opiskelemaan, Sittemmin hän valmistui Sibelius-Akatemiasta taidehallinnon maisteriksi. Hän tunsi talon kulttuurihistoriallisen arvon ja oli vuosituhannen alussa perustamassa Kanttilassa Itä-Suomen Tanssin Aluekeskusta. Ennen sitä hän oli kätilöinyt Tanssiteatteri Minimiä.

– Huonoon kuntoon päässyt Kanttila kaipasi pelastajia. Oli luotava organisaatio.

Näillä sijoilla Minna Canth kävi kauppaa.

Talon ja tontin omistanut rakennusliike myi Kanttilan tontteineen yhdistykselle. Aikaisemmin samankaltaista kontrahtia oli hieroskellut Veijo Baltzar kulttuurikeskus mielessään.

– Remonttirahaa tarvitaan niin kaupungilta, valtiolta kuin yksityisiltäkin tukijoilta. Kaupungilta saatiin heti alkuun 50 000 euroa, ja sen avulla saatiin polkaistua asiat alkuun. Mukaan lähti paljon muitakin toimijoita, Lappi kertaa.

Keväällä 2019 Minna Canthin syntymästä tuli kuluneeksi 175 vuotta. Kansallisteatterissa järjestetyssä kansanjuhlassa ajettiin myös Kanttilan asiaa, rouva Jenni Haukio puhui, ja katsomossa istui niin silloinen kuin silloista edellinenkin presidentti.

– Kaikki nyökyttelivät, että asia on tärkeä ja että talo on saatava kuntoon. Kuinka ollakaan, Kuopiosta juhlaan lähti vain Minna Canthin talo -yhdistyksen väkeä. Kaupungin puolesta ei ollut ketään. Vaikka huomiota saatiin, tulihan siinä vähän semmoinen karvalakkilähetystöolo, hymähtää Lappi.

Kaupungin edustajien puuttuminen ei yllättänyt. Yhdistys oli alusta saakka tiennyt Kanttilan yllä leijuneista tummista pilvistä, jotka olivat tuoneet talolle mainehaittaa jo vuosikymmenten ajan.

Rahaa tarvitaan Kanttilan pelastamiseksi.

Jos tarkkoja ollaan, on Kanttilan kohtalosta väännetty puoli vuosisataa. Canthin perilliset myivät talon huutokaupassa vuonna 1974 valtiolle. Moni kuopiolainen uskoi useita muodonmuutoksia kokeneen rakennuksen päätyvän arvoiseensa käyttöön eli vaikkapa Canthin kotimuseon ja kulttuurikeitaan yhdistelmäksi.

Toisin kävi. Jo 1980-luvulla levisi tieto, että Kanttilan paikalle suunniteltiin Kuopion uutta poliisitaloa. Se sai silloiset akateemikot älähtämään. Muun muassa Väinö Linna, Erik Tawaststjerna, Eeva Joenpelto ja Paavo Haavikko ilmoittivat pitävänsä Minnan kotitalon purkamista kulttuurihistoriallisena rikoksena.

Älähdys laajeni kohuksi. Kanttilan puolesta puhuttiin eduskunnassakin. Poliisitalo rakennettiin Niiralaan, ja pystyyn jäänyt Kanttila tarjosi tiloja muun muassa yhdistyksille.

Yhdeksänkymmentäluvun lopussa valtio myi rakennuksen Kapitaali Oy:lle, ja vuonna 2004 se siirtyi rakennusyhtiö NCC:lle.

– Tämä nyt on suullisesti saatua ja dokumentoimatonta tietoa, mutta kaupunki kaavoitti osan Kanttilan tontista, ja nähtävästi NCC sai kaupungilta luvan rakentaa viereen kerrostalon, jos yhtiö laittaisi samalla Kanttilan kuntoon. NCC korjasi katon. Taloon piti tulla asuntoja ja ravintolaa sun muuta, mutta Kanttilan kuntokartoituksen valmistuttua niitä ei voitu toteuttaa, Lappi sanoo.

Talo jäi tyhjilleen. Myöhemminkin sen kuntoa on kartoitettu moneen kertaan.

– Talo on suojeltu, ja uskoimme, että se velvoittaa kaupunkia ajamaan yhteisen kulttuuriperintömme remonttiasiaa eteenpäin.

Kartoituksista on syntynyt jupinaa oikeastaan aina. Kun Minna Canthin talo -yhdistys perustettiin, liittyi siihen myös kapellimestari-säveltäjä Atso Almila. Puolustettuaan talon remontoimista julkisuudessa hän sai sähköpostin, jossa kerrottiin koko Kanttilan tontin olevan niin pilalla, ettei sitä saisi uudisrakennuskäyttöönkään kuin vaihtamalla maaperän kymmenen metrin syvyyteen saakka.

– Sehän ei ole totta. Kuten ei sekään, ettei talossa olisi jäljellä mitään Minnan aikaista. Seinien lastulevyn alta löytyy yli 200-vuotiasta, kovaa hirttä, talon vanhimmat osathan ovat 1820-luvulta. Se on totta, että taloa on Minnan jälkeen laajennettu ja korotettu ja lyhennetty, ei se enää näytä samalta kuin 1800-luvun lopulla. Juuri sen vuoksi talon rakennushistoriaa on huolellisesti kartoitettu ja remontoimissuunnitelmia tarkasti tehty, kaupungin puolesta kulttuurilakia noudattaen.

Talo ei kylmillään kestä monta talvea.

Canthin juhlavuonna 2019 Minna Canthin talo -yhdistys myi Kanttilan tontin Kuopion kaupungille.

– Talo on suojeltu, ja uskoimme, että se velvoittaa kaupunkia ajamaan yhteisen kulttuuriperintömme remonttiasiaa eteenpäin. Tontista saaduilla rahoilla yhdistys tilasi muun muassa arkkitehtisuunnitelmat.

Kauppojen jälkeen yhdistyksen ja Kuopion kaupungin yhtä jalkaa käyminen alkoi hepaantua. Koronakin sotki asioita.

Vuonna 2021 Lappi ja muut Minna Canthin talon keulahahmot lausuivat Savon Sanomille, että remonttirahoituksen toteutumisen suhteen elettiin kriittisimpiä aikoja.

Samaisessa Savon Sanomien jutussa Kuopion silloinen kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen pohdiskeli, ohjaisiko Minna Canth hakusessa olleet julkiset rahat kotitalonsa remontoimiseen vai esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.

Nyky-Kanttilaa on vuokrattu muun muassa treenikämppäkäyttöön.

Vuonna 2021 Kanttilan remontin kustannusarvioksi mainittiin kolme miljoonaa. Hinta on tarkentunut viiteen miljoonaan – jotkut puhuvat seitsemästäkin.

– Remonttibudjetti on huomattava, mutta kohtuullinen. Kanttilan ylläpitäminen maksaisi vajaat parisataa tuhatta, ja käyttömenot katettaisiin tiloja vuokraamalla ja residenssikumppanuuksilla. Re- monttirahasta 30 prosenttia tulisi valtiolta, 30 prosenttia kaupungilta ja loput yksityisiltä tahoilta. Valtio olisi mukana, jos kaupunki olisi mukana. Toistaiseksi kaupungissa ei ole voitu tehdä päätöksiä, koska kukaan ei ole tehnyt päättäjille esitystä, jonka pohjalta niitä voitaisiin tehdä, Lappi tuumii.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kuopion kaupungin rakennuttama, tänä syksynä avattu ja komeasti budjettinsa ylittänyt liikuntakeskus Luola maksoi 50 miljoonaa, ja sen vuosittaiset kokonaiskulut kaupungille ovat yli neljä miljoonaa.

Voi olla, että alijäämäinen ja kovilla leikkauksilla talouttaan tasapainottava kaupunki on innottomampi pelastamaan Minna Canthin taloa kuin kertaakaan viiden viime vuosikymmenen aikana.

Tulevana talvena Kanttila jää ensimmäistä kertaa aikoihin osin kylmilleen, koska talossa puretaan pintoja eduskunnan viime vuonna myöntämän ”joululahjarahan” turvin.

Talo ei kylmillään kestä monta talvea – mutta huolissa se juuri elämän paras onni piileekin.

Niin sanoi Minna Canth.