Noin vuosi sitten Jutta Gustafsbergille tapahtui se, mitä ei saisi tapahtua. Se kaikista pahin.

Jutta Gustafsberg suuttui. Kasvotusten, päin naamaa, toiselle ihmiselle. Vielä täysin tuntemattomalle. Aivan tavallisena iltapäivänä, kun Gustafsbergin oven taakse ilmestyi mies. Mies raivosi, koska Gustafsbergillä oli meneillään äänekäs piharemontti. Mies raivosi ja raivosi lisää eikä näyttänyt kuuntelevan järkipuhetta. Lopulta Gustafsberg sulki oven miehen kasvojen edessä.

Niin ei saisi käydä, jos sellainen ihminen kuin Jutta Gustafsberg haluaa olla.

Sellainen, joksi niin moni haluaa tällä hetkellä tulla.

Niin rauhallinen ja hallittu, että ei missään nimessä menetä kontrollia omaan kehoonsa ja tunteisiinsa.

Haluamme parhaaksi versioksi itsestämme.

Näin opastaa esimerkiksi norjalainen mentaalivalmentaja Erik Bertrand Larssen bestseller-kirjassaan Bli best med mental trening, suomennettuna Paras (Bazar 2014). Kirjan sanoman voisi tiivistää siihen, mikä erottaa voittajat muista, ja se jos mikä myy.

Siinä missä vahva on edelleen uusi laiha, rauhallinen on nyt uusi intohimoinen.

Kustantaja Mikko Aarne kirjoitti maaliskuussa blogissaan, että hyvinvointikirjallisuuden trendi on tullut jäädäkseen:

En voi olla ajattelematta, että hyvinvointikirjallisuus on osa länsimaiden murrosta jota kuulee sanottavan myös kriisiksi. Samaa ilmiötä kuin fasismin nousu. Yksi osa kansasta purkaa pahoinvointiaan äänestämällä Trumpia tai persuja, ja samaan aikaan toinen osa hankkii epätoivoisesti ohjeita hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin keskellä on yksi henkilö: minä.

Suomessa tuolla uudella minällä on tunnistettavat kasvot. Nimittäin fitness-ammattilaisen, valmentajan, hyvinvointiyrittäjän Jutta Gustafsbergin vaaleat, hymyilevät ja rauhalliset kasvot.

Jutta Gustafsberg tunnetaan hypertehokkaista ja -nopeista supermegadieeteistään, fitness-kisoista ja televisio-ohjelmistaan, joissa hän tsemppaa hymyillen aivan tavallista ihmistä uuteen elämäntyyliin muutaman viikon ajan. Kilot putoavat kirjaimellisesti silmissä, kunhan tsempattava jaksaa tsempata.

Samanlaisen, esimerkiksi seitsemän viikon pituisen Superdieetti-nimisen superdieetin, voi lunastaa kuka vain itselleen netistä 49 euron hintaan. Dieetissä on esimerkiksi aamupalaksi maustamatonta rahkaa, lesitiinirakeita ja sokeritonta mehukeittoa. Netin kautta Jutta valmentaa kuin olisi paikalla fyysisesti.

Ja moni ostaa näitä dieettejä, sillä niiden ansiosta Jutta Gustafsberg, 43, on myös miljonääri.

Gustafsberg on osannut muuttaa asemansa esikuvana rahaksi.

Syksyllä 2016 Jutta Gustafsberg kirjoittaa uudessa kirjassaan vastoinkäymisestään ovelle raivoamaan tulleen miehen kanssa näin:

Minua on vaikea saada suuttumaan, hermoni menevät ehkä kerran vuodessa. En saavuta sillä mitään, että suutun, oma energiani vain huononee. — Oli kiinnostavaa tunnustella omaa olotilaa sen jälkeen – minulla oli nimittäin aivan hirveä olo. Mietin jopa kostotoimenpiteitä, miten selvittäisin kuka mies on ja miten etsisin hänet käsiini ja miten sanoisin suorat sanat. Raivoni laantui hiukan, mutta minulle jäi silti pariksi päiväksi outo olo. Jälleen kerran tajusin jonkin ajan kuluttua, mitä olin oppinut – minun olisi pitänyt katkaista tilanne aiemmin ja olla kuuntelematta hänen huutoaan.

Siis ei olisi missään nimessä saanut menettää malttiaan. Kirjan nimi on Mielen päällä – työkaluja henkiselle polulle. Jutta Gustafsberg on kirjoittanut sen yhdessä meedio Harriet Piekkolan kanssa. Työkaluja. Henkiselle. Polulle. Meedio.

WSOY:n kustantama kirja on jaettu 13 osioon, joita ovat muun muassa ”henkinen kasvu”, ”hiljentyminen”, ”uskalla olla herkkä”, ”menestys” ja ”myönteisyyden voima”. Jokaisessa osiossa kirjoittajat kertovat tietenkin minän kautta, mitä ovat elämässään näistä asioista oppineet. Mukana on harjoituksia, esimerkiksi tällaisia:

HARJOITUS: MISSÄ OLEN HYVÄ

Missä olet hyvä? Listaa ainakin kymmenen asiaa, joissa olet onnistunut. Ne voivat olla mitä vain asioita, isoja tai pieniä.

Joku ainakin on hyvä saamaan huomiota.

Ensin, vuonna 2012, tuli televisio-ohjelma nimeltä Jutta ja superdieetit. Sitä seurasi toinen ohjelma, Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Sitten tuli vielä Jutta ja huikeat häädieetit, ja jos ei vieläkään onnistunut, viimeistään kilojen pitäisi lähteä ohjelmassa Jutan ja Vertin supersinkkudieetti.

Viime vuonna lanseerattiin ”yksinoikeudella K-Citymarketeissa” For every body by Jutta urheiluvaate ja välinemallisto. Nyt jumpata voi Jutta-kengissä ja Jutta-kahvakuulalla.

Mutta kehon muokkaaminen on vasta ensimmäinen Jutta Gustafsbergin resepteistä. Siitä hän on synnyttänyt hyvinvointialan firman, joka myi viime vuonna kolmen miljoonan euron edestä pääasiassa nettivalmennuksia. Firman kasvu on ollut huimaa, sillä kolmessa vuodessa liikevaihto on kymmenkertaistunut.

Kaikki tiivistyy Jutta Gustafsbergin elämänfilosofiaan. Hänellä on nimittäin elämässään yksi ainut tavoite. Se on kaiken pitäminen kontrollissa, hallinnassa, omissa käsissä. Kaiken voi suunnitella. Elämänmuutokset pitää aloittaa mieluiten jo eilen.

”Jos mulle annettaisiin puoli vuotta elinaikaa, mitä muuttaisin elämässäni? En mitään. Se on musta hyvä ohjenuora elämässä. Että jos mun pitäisi alkaa tehdä hirveästi muutoksia, miksi ei alkaa tehdä niitä muutoksia jo nyt. Kaikissa elämän kärsimyksissä on kysymys siitä, miten niihin suhtautuu”, Gustafsberg sanoo.

Tähän tiivistyy hyvin oleellinen asia tästä ajasta, meistä ja ympäröivästä maailmasta. Lopulta pakonomainen lihasten treenaaminen ja meditoiminen eivät lopulta tähtää hyvinvointiin, vaan kontrolliin.

Haluamme kropan, jossa jokainen kohta on työstetty juuri sellaiseksi kuin me haluamme. Haluamme lukea uutisia, jotka on räätälöity vastaamaan meidän henkilökohtaista maailmankuvaamme. Haluamme saada työpaikan, jossa saamme itse ohjata itseämme. Haluamme ottaa vastaan ainoastaan maahanmuuttajia, jotka ovat valmiita opettelemaan meidän tavoillemme.

Hallinta, kontrolli, päätösvalta.

Tässäkö se nyt on? Yli miljoonan maksanut järvenrantakoti Pirkkalassa, josta iltapäivälehdet ovat kertoneet.

Ulkoa katsottuna talo näyttää aika tavalliselta. Ovea raivopäissään takonut mies on hakannut melko tavallisen näköisen suomalaisen kodin ovea. Pihalle voi kävellä aivan kuka vain, sillä ajotie kulkee muutaman metrin päässä.

Ollaan Pirkkalan Kurussa Pereen kylässä, aivan Tampereen kyljessä. Jutta Gustafsbergille luontevinta on tavata kotona, sillä se on hänen valtakuntansa.

Suoraan talon edessä aukeaa järvi. Se on nimeltään Pyhäjärvi. Samaa nimeä kantavia järviä on Suomessa 39 kappaletta.

Pysyäkseen miljonäärinä Suomessa miljonäärin ei kannata leuhkia, pröystäillä tai näyttää rikkauttaan. Ei ainakaan, jos rahat tulevat rehellisestä bisneksestä, unelmien myymisestä tavallisille ihmisille.

Aina voi käydä huonosti, sen Jutta Gustafsberg tietää, sillä hän on  kerran menettänyt tienaamansa miljoonat – siitä lisää myöhemmin.

Sisällä talossa riittää tilaa, runsaat 420 neliötä. Koti ei ole sittenkään aivan tavallinen. Huonekorkeutta on metritolkulla, ja järvelle keittiöstä ja olohuoneesta aukeava lasiseinä terasseineen on unelma, jollaisesta suuri osa tavallisista ihmisistä haaveilee, mutta jota he eivät koskaan saavuta. Pinnat ovat vaaleita, lattia marmoria, huonekasvi aito.

Gustafsberg kysyy, onko nälkä, olisiko tarve esimerkiksi maitorahkalle. Ei ole, kahvi riittää. Hän laittaa Spotifysta ”jonkun chill out -listan” ja asettuu nojaamaan vitivalkoiselle sohvalleen katse järvelle päin. Sitten hän alkaa puhua jostain aivan muusta kuin laihduttamisesta tai lihasten hankkimisesta.

”Ihmisillä on paljon huonoja parisuhteita, paljon mustasukkaisuutta ja paljon riippuvuuksia”, hän sanoo.

”Mutta kaikki on kiinni siitä, että ottaa vastuun omasta elämästään.”

Samaa asiaa löytyy sivutolkulla siitä kirjasta, johon Gustafsberg viittaa tuon tuosta, muotoiltuna hieman erilaiseen, tsemppaavampaan muotoon:

Todella toivon, että jokainen tajuaisi, että se, mitä muut sinusta ajattelevat, on todella vähäpätöistä – usko itse itseesi, luota siihen, että pärjäät ja riität! Jokainen ihminen on itsenään täydellinen, ainutlaatuinen ja kaiken rakkauden ja hyvän arvoinen. Myös sinä.

Kaikki alkoi pienestä kapselista, jonka sisällä oli maitoa. Jutta Gustafsberg keksi edesmenneen miehensä Petteri Jussilan kanssa ryhtyä myymään ternimaitokapseleita.

Ternimaidosta innostuttiin esimerkiksi hiihtopiireissä jo 1990-luvulla. Muutama päivä poikimisen jälkeen lehmät erittävät erityisen ravinteikasta maitoa, ternimaitoa. Ternimaidossa on myös enemmän proteiiniä kuin tavallisessa maidossa.

Edelleen, kun maatiloilla lehmät ovat vasikoineet, tapana on ottaa arvokasta ternimaitoa hiukan talteen, panna sitä tyhjiin maitotölkkeihin ja jakaa naapureille. Maatilan lapsille kerrotaan, että siitä tehdyllä uunijuustolla kasvaa isoksi ja terveeksi.

Lääkekapseleissa myytävästä ternimaidosta syntyi Jutta Gustafsbergin ensimmäinen menestystarina ja myös ensimmäinen henkilökohtaiselle tilille kertynyt miljoona.

Parhaimpana aikana Gustafsberg tienasi ternimaitokapselien myynnillä noin 100 000 euroa kuukaudessa. Gustafsberg eli miehensä Petteri Jussilan kanssa elämää, jossa he halusivat näyttää rikkautensa muille ja käyttää kaiken minkä ehtivät.

Gustafsbergin ja Jussilan tarinaa saattoi seurata viihdelehdistä.

 Jo ennen avioliittoa Jussilan kanssa Jutta oli Suomen ensimmäisiä tosi-tv-tähtiä.

Vuonna 2001 Maikkarilla näytettiin Suomen ensimmäinen tositelevisiomuotoisen seikkailuohjelmaformaatti, Taru Valkeapään juontama Suuri seikkailu, jonka ensimmäiseen tuotantokauteen alle kolmekymppinen, punatukkainen fitnessmalli Jutta Gustafsberg (tuolloin vielä Jutta Virtanen) osallistui ja selvisi loppumetreille jääden toiseksi. Katsojamäärät olivat huimat, yli 600 000. Monen mieleen ovat jääneet sanat, joita koululaiset hokivat toisilleen. Valkeapään sanat, joihin jokainen jakso päättyi: Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.

Jutta Gustafsberg ja hänen puolisonsa Petteri Jussila päätyivät Suuren seikkailun loppumisen jälkeen heti Seiskan sivuille. Heistä tuli pariskunta, jonka jokainen liike haluttiin raportoida.

Suomessa elettiin silloin 2000-luvun alkua, suuren nousukauden aikaa. Taloudella meni lujaa, rahaa ja töitä oli.

”Sitten ei yhtäkkiä ollutkaan enää muodikasta seisoa siiderilasi kädessä, vaan lähteä lenkille”, Gustafsberg sanoo.

Ternimaitokapselit menivät kaupaksi.

Niin meni niiden tuoma viestikin. Hanki lihakset nopeasti. Pysy terveenä. Et ole vielä riittävän hyvä, vaan voit tulla vieläkin paremmaksi versioksi itsestäsi.

Jossain vaiheessa viranomaiset ja toimittajat tulivat pilaamaan pelin. He alkoivat pohtia, mahtoikohan ternimaitokapseleiden myyminen kovilla lupauksilla olla aivan eettistä. Tietävätkö ihmiset, että eivät todennäköisesti saa, mitä heille luvataan? Kapseleiden luvattiin tuovan suuremmat lihakset ja paremman vastustuskyvyn. Kuluttajatkin alkoivat pian epäillä eivätkä enää ostaneet.

Bisnes ei enää pyörinyt, ja, kun Petteri Jussila kuoli, kaikki meni.

Vastoinkäymiset huipentuivat, kun Jussila hukkui veneonnettomuudessa vuonna 2004. Gustafsberg kävi pohjalla.

Mutta onneksi ihminen voi silti selvitä siitä, sillä omiin asioihinsa voi vaikuttaa loputtomasti, Gustafsberg kirjoittaa kirjassaan:

Kaikkeen ei voi elämässään vaikuttaa, mutta eniten ihmisellä on vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Silloin tulee vaikuttaneeksi välillisesti koko maailmankaikkeuteen. Jokaisen on otettava vastuu omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Kyse ei ole velvollisuudesta, vaan ihan silkasta rakkaudesta itseään kohtaan.

Kapselit lähtivät, mutta niiden mukana tullut tapa elää pysyi. Ehkä jopa vahvistui.

”Multa aina kysytään, että koska tää fitnessbuumi loppuu. Mutta ei tää ole mikään buumi. En mä usko, että epäterveellisyys tai ylipaino on enää koskaan muodissa.”

Istumme autossa. Gustafsberg osoittaa sormellaan tien vasemmalle puolelle. Tuolla noin asuu eksä, Harri Gustafsberg, ja nyt kun ajetaan pikkuhiljaa eteenpäin, hiukan vielä, no niin tuolla, tuolla oikealla puiden takana asuu Bull Mentula, Gustafsbergin bisneskumppani ja tunnettu kehonrakentaja.

”Se asuu mun vanhassa talossani. Tämä on pieni rakas kotikylä”, Gustafsberg sanoo.

Pieni ja vaatimaton. Nytkin hän ajelee melko vaatimattomalla laina-Bemarilla, sillä oma on huollossa. Gustafsbergin omaisuuden tarkkaa määrää voi vain arvailla.

Vuonna 2015 Jutta Gustafsbergin palkkatulot olivat maltilliset, vain runsaat 41 000 euroa. FitFarmia pyörittävä Xemax-yritys kuitenkin teki voittoa puolisen miljoonaa euroa. Rahat maksettiin kokonaan osinkona Xemaxin emoyhtiölle, Gustafsbergin omistamalle Jutta Marketingille. Se on järkevää, sillä listaamattoman holdingyhtiön kautta voi maksaa itselleen osinkoja, joiden verotus on kevyttä. Vuoden 2015 lopussa Jutta Marketingin voitonjakokelpoiset varat olivat yli kolme miljoonaa, josta Gustafsberg nostikin 150 000 euroa osinkoja. Siitä hän maksoi veroa vajaat kahdeksan prosenttia.

”Sanotaan niin, että mulla on rahaa sen verran, että jos mä haluan, mun ei tarvitse koskaan tehdä enää töitä”, Gustafsberg sanoo.

Työnteon lopettaminen ei kuitenkaan ole osa hänen suunnitelmaansa. Kuten kaikki menestyvät yrittäjät, Gustafsberg sanoo elävänsä työnteosta.

Olen siitä onnekas, että saan tehdä hyvinvointiyrittäjänä työtä, jota rakastan. Olen alkanut vastikään rakennuttamaan omaa hyvinvointi- ja meditaatiokeskustani Kuruun. Se on iso taloudellinen satsaus, mutta minua ei pelota. Tärkeintä on, että saan toteuttaa unelmani: tarjota ihmisille ainutlaatuisen elämyksen keskellä Suomen luontoa ja auttaa ihmisiä löytämään oman henkisen tasapainonsa.

Auttaa ihmisiä, siitä Jutta Gustafsberg kirjoittaa. Hän on alusta asti kokenut olevansa ihmisten asialla, sanansaattajana.

Kun hän on ensin opettanut ihmiset pyörittämään arkeaan, eli käymään aamuisin salilla, laihtumaan, syömään smoothien, menemään ajoissa nukkumaan ja toistamaan saman kurinalaisesti huomenna, hän opettaa seuraavaksi ihmiset irrottautumaan arjesta ja ottamaan rennommin, hengittämään.

Jos Jutta Gustafsberg eläisi niin kuin opettaisi, hän tuskin ajelisi bemarillaan ja asuisi järvenrantatontilla.

”Niin, enks mä olekin aika ristiriitainen persoona? Jos eläisin niin kuin opettaisin, niin mähän kulkisin bussilla ja olisin jossain hippivaatteissa. Mutta koska Dalai-lamallakin on roleksi, niin miksi mulla ei voisi olla?”

Hetken päästä hän jatkaa jatkokysymyksellä:

”Onks nää asiat ristiriidassa keskenänsä?”

Samaa asiaa hän on pohtinut kirjassaan, tietenkin.

Olemme täysin oikeutettuja nauttimaan ihanista asioista, joita tulee elämäämme ja jotka olemme omalla toiminnallamme saaneet aikaan. Olen tehnyt sen valinnan, että elämässäni on asioita, joiden tarve nousee egostani. Nautin siitä, että voin ostaa joskus jotain kallista ja turhamaista, joka tuottaa minulle iloa. Olen hyvin kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja tiedostan, että ilmankin noita hankintoja olisin yhtä onnellinen. Koen, että olen onnistunut yhdistämään henkisyyden sopivaan määrään egosta nousevia tarpeita.

Siksi haluan pitää myös ulkonäöstäni huolta, olkoon se pinnallista tai ei.

”Ai että, kun näistä pistoksista muuten tulee aluksi pieniä mustelmia”, Gustafsberg sanoo ja painelee kasvojaan auton peilin edessä.

Siinä, mihin ei treenaamalla voi vaikuttaa, on käytettävä muita apuvälineitä. Mutta vain vähän, hän korostaa, ei missään nimessä liikaa. Gustafsberg ei käykään aivan missä tahansa botox-hoidoissa, vaan a-PRP-plasmahoidoissa kolmesti vuodessa. Se on omalla verellä tehtyä injektiohoitoa, jonka hylkimisriski on siksi hyvin pieni. Verestä erotetut kasvutekijät injektoidaan ihoon, jossa ne aktivoivat kollageenituotantoa.

Seuraavana aamuna on kevään ensimmäinen päivä. Aurinko paistaa, hiekoitushiekka tarttuu kengänpohjiin ja rekka Hämeenkadulla jättää jälkeensä ensimmäisen katupölypilven.

Ravintolan mainoskyltti kertoo:

Syö täällä tai ota mukaan! Päivän salaatti 9,90 €. Voit myös rakentaa oman salaattisi haluamistasi aineksista budjettisi mukaan! Meiltä myös muun muassa viher- ja hedelmämehut, raakakakut, raakasuklaat, superfood smoothiet. Tervetuloa!

Mainoksen kuvassa on Jutta Gustafsberg, joka pitelee silmänsä edessä puolikasta avokadoa. Paikan nimi on Carpe Diem Fit & Raw Cafe.

FitFarmin toimisto sijaitsee Kuninkaankadulla, aivan Tampereen keskustassa.

Toimistosta Jutta Gustafsberg varoitti hieman etukäteen.

”Meillä on sitten todella rento ja mutkaton työkulttuuri. Me vitsaillaan paljon, eikä ihmisiä kytätä. Se ei minusta kuulu tähän päivään. Ja Bull Mentulalla on välillä vähän kaksmieliset vitsit.”

Pian löytyy oikea ovi. Siinä on lappu, jossa lukee ”Bullin vartti”.

Summeri avaa oven, ja toisessa kerroksessa on FitFarm.

Gustafsberg tulee ovelle vastaan, halaa ja kierrättää toimistolla. Tuossa on Bull Mentulan huone. Bull murahtaa, kättelee ja jatkaa töitänsä.

Montako ihmistä täällä on töissä? Vaikeaa sanoa, Gustafsberg joutuu laskemaan. Virallisesti Fitfarmin palkkalistoilla on vain neljä ihmistä, sillä Gustafsberg on halunnut minimoida ihmisten palkkaamisen.

”Suurin osa vuokraa meiltä tiloja ja tekee itse yrittäjänä. Silloin he saavat itse sanella ja kertoa menemisensä, tehdä lyhyempää päivää, kun heille itselleen sopii”, Gustafsberg sanoo.

Yhdestä asiasta täällä kuitenkin ollaan tarkkoja, nimittäin kahvin keittämisestä. Lappu keittiössä muistuttaa, että keitä saatana lisää kahvia, jos tyhjennät pannun.

”Kas, tuolta tuleekin Harri”, Jutta huomaa sivusilmällään, kun käytävää maleksii isokokoinen mies.

Hän on eksä Harri Gustafsberg, jonka työhuone on FitFarmin toimistolla. Hän sanoo jämäkästi moi, kättelee yhtä nopeasti kuin Bull ja painuu huoneeseensa.

Jutta Gustafsbergille on ollut tärkeää pysyä eksiensä kanssa hyvissä väleissä. Riitoihin hakeutuminen tuottaisi nimittäin pahaa mieltä, veisi asiat pois hallinnasta.

Olen ollut elämästäni suuren osan parisuhteessa. Parisuhteita tulee ja menee, ja jokainen niistä on omanlaisensa oppikoulu. Olen kiitollinen jokaisesta läheisestä ihmissuhteestani. Kumppanini ovat olleet täysin erilaisia, ja on ollut opettavaista miettiä, mihin olen kenessäkin rakastunut. Maskuliiniset, vahvat miehet ovat vetäneet minua puoleensa pari- ja ystävyyssuhteissa – heissä on hyvin voimakasta energiaa, jonka ansiosta tunnen oloni turvalliseksi.

Jos on suhteessa vain sen takia, että elättelee toivoa kumppanin muuttumisesta, niin suhde on todella hataralla pohjalla. Moni ihminen kouluttaakin puolisostaan parempaa, mikä on täysin hullua. On muistettava, että vain itseään voi muuttaa.

Parisuhde on Jutta Gustafsbergin oppien mukaan Oy Parisuhde Ab, jossa osakkeet on jaettu tasan. Jos ollaan jäämässä häviölle, oma osuus myydään pikaisesti. Menneeseen ei jäädä roikkumaan, vaan muutokseen tartutaan heti.

Reilu vuosi sitten Gustafsberg erosi kehonrakentaja Ari Kokkosesta, ja pääsiäisenä iltapäivälehdet kertoivat, että hän seurustelee Bachelor Suomi -tosi-tv-sarjan ykköskaudessa esiintyneen Juha Rouvisen kanssa.

Jutta Gustafsbergin tuote onkin juuri muutos, remontti.

Ongelma on siinä, että nopealla muutoksella on taipumus romahtaa nopeasti. Sellaisista kokemuksista keskustelupalstat tuntuvat täyttyvän superdieettejä kokeilleiden keskuudessa. Eikä se ole vain kokemus, sillä samaa ajatusta tukee oikeastaan kaikki tutkittu tieto: painonhallintaa helpottaa omien tunteiden hyväksyminen, ei niiden kuriin saaminen.

Painonhallintaohjelmilla, jossa viikoissa putoaa kymmeniä kiloja, voi saada helposti painoaan pudotettua, mutta paino myös tulee yhtä nopeasti takaisin – usein monien negatiivisten terveysvaikutusten kera.

Tätä tutki vuosi sitten esimerkiksi psykologian väitöskirjan Jyväskylän yliopistoon tehnyt Essi Sairanen. Tutkimuksessa yritettiin ymmärtää psykologista mekanismeja, jotka selittävät ylipainoon liittyvää syömisen sääntelyä. Tutkimuksen johtopäätös oli yksinkertainen. Kurinalaisuuden sijaan painonhallintaa helpottivat psykologinen joustavuus ja hyväksyntätaidot.

Siis se, että hyväksyy sen, että asiat eivät aina voi olla kontrollissa ja hallinnassa.

Toisin sanoen erilaisten muutosten suurimpana esteenä vaikuttaisi olevan mustavalkoisuus, kaikki tai ei mitään -asenne. Joko paljon alkoholia tai ei ollenkaan, joko punaista lihaa joka päivä tai ei ollenkaan, joko aski tupakkaa päivässä tai ei ollenkaan. Itselleen armollisempana pysyminen voisi olla parempi tie vaikuttaa pysyvästi elintapoihinsa.

Viime kädessä se tarkoittaa myös ylipainon hyväksymistä osana omaa identiteettiä ja ulkonäköä. Jos siis haluaa laihtua, painonhallinnan motiivit pitäisi löytää muualta kuin kurinalaisuudesta.

Mutta miten äärimmäisen kurinalainen elämä ja siihen ihmisten ohjeistaminen – aamukuuden jälkeen ylös, sitten salille ja sitten töihin – sopii yhteen henkisen hyvinvoinnin mantran kanssa? Eikö henkiseen hyvinvointiin kuulu myös se, että voi sallia itselleen joskus jotain, vaikka sen raivarinkin?

”Kyllä mäkin viikonloppuna pakkaan ostoskoriin irtokarkit”, Gustafsberg sanoo.

”Nykyisin se on juuri viikonloppu, jonne yritän jättää tilaa spontaaniudelle. Ettei kaikki olisi niin aikataulutettua.”

Jos haluaa tavoittaa suuret yleisöt, ei saa suututtaa liiaksi ketään eikä saa olla liian luotaantyöntävä.

Jutta Gustafsberg on esikuva myös siinä, että hän on täydellisen tavallinen. Siis todella kiva tyyppi, joka ei asetu kenenkään yläpuolelle. Päinvastoin. Hänen seurassaan on rauhallista olla, eikä siinä tunnu tippaakaan siltä, että olisi arvioinnin kohteena.

Ihmiset tulevatkin usein juttelemaan Gustafsbergille, kun tämä liikkuu julkisilla paikoilla. Silloin hän saa kuulla pääsääntöisesti kahta tarinaa.

”Ensimmäinen on tarina siitä, kuinka on onnistunut laihtumaan avullani. Toinen on se, että ihmiset haluavat jakaa jonkin traagisen elämäntarinan.”

Mitä hän sitten ajattelee itsestään? Mikä hänen roolinsa maailmassa oikein on?

”Mää uskon, että mun tehtävä on opettaa ihmisiä. Mikä sinänsä on vähän hassua, koska näissä henkisissä asioissa koen olevani itsekin jokin oppityttö. Mutta silti ajattelen, että mulla on jokin merkityksellinen tehtävä olla tässä suomalaisessa yhteiskunnassa jonkinlaisena sanansaattajana.”

Mutta minkä sanansaattajana? Eikö pahoinvoiva suomalainen tarvitse meditaation sijasta lääkäriä?

”Totta kai, mutta vastuu lähtee aina itsestä. Mitä tahansa kamalaa voi tapahtua, mutta se on kamalaa vasta, kun siitä itse tekee kamalaa.”

Jutta Gustafsberg on oivaltanut, miten vedota ihmisiin. Lisäksi häneen on helppo samaistua ja häntä on helppo lähestyä. Hänen kaltaisensa ihmiset lähtevät usein politiikkaan. Vetoavilla puheilla ja helposti lähestyttävillä ajatuksilla nimittäin saa ääniä ja vaikutusvaltaa.

Gustafsberg on päättänyt toimia fiksummin. Hän tekee populismista bisnestä.

Bisneksen ydin on siinä, että myytyjä asioita ei voi saavuttaa, aivan niin kuin populistisia lupauksia ei voi politiikassa toteuttaa.

Täydellinen yritys perustuu tuotteeseen, joka lupaa jotain, mitä ihmiset haluavat mutta mitä he eivät voi oikeastaan saada.

Yritysluennot, retriitit, valmennukset, puhumiset, nippelityöt, Gustafsberg selailee läppäriltään kalenteriaan. Sieltä löytyy kaikki tavanomainen, mutta myös yksi isompi projekti, joka tuntuu tuskaiselta.

Se on kirjoittaminen. Nyt hänen pitäisi kirjoittaa uutta kirjaa, ja tällä kertaa itse. Tähänastiset kolme kirjaa, Jutan voimakirja, Jutan energisoiva dieettikirja ja Mielen päällä – työkaluja henkiselle polulle, ovat syntyneet pitkälti muiden avustuksella.

Mukana on ollut toimittaja, joka on vastannut pitkälti käytännön kirjoitustyöstä. Mutta pitkäaikainen keskittyminen näytön äärellä, se ei Gustafsbergille sovi.

Onkin siis aika antaa kirjoittajalta neuvo, siis Jutalle Jutan vinkki. Kas näin: avaa Wordista tyhjä sivu ja päätä kirjoittaa kymmenen minuuttia. Päätä, älä anna vaikealle tunteelle periksi. Sormet eivät saa keskeyttää naputtelua kertaakaan, tekstiä pitää tulla, mutta sisällöllä ei ole merkitystä.

Toista. Älä mieti. Hengitä. Ota tilanne haltuun.

”Hei, toi kuulostaa hyvältä! Mä eilen jo kokeilin, ja kyllä se ihan hauskaa oli, mutta en mä kyllä hirveästi siinä saanut aikaiseksi. Pitää yrittää uudelleen”, Gustafsberg sanoo ja ojentaa kenkälusikan.

”Tämä muuten pelastaa elämän. Jokaisella pitäisi olla kenkälusikka.”

Sitten hän halaa.

Jostain kauempaa, takaa toimiston käytävältä, kuuluu röyhtäys, jonka lähteeksi ei voi olla tunnistamatta Bull Mentulaa. ■