Apu

Milloin koronapandemia päättyy? Helmi-maaliskuussa Suomessa helpottaa, mutta virus jää maailmaan, uskoo virusopin professori

Milloin koronapandemia päättyy? Helmi-maaliskuussa Suomessa helpottaa, mutta virus jää maailmaan, uskoo virusopin professori
Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkusen mukaan rokotukset auttavat pandemian lopettamisessa vuodessa tai kahdessa, mutta virusta itseään ei rokotuksilla saada katoamaan.
Julkaistu: 17.1.2022

Keväällä 2020 alkaneessa koronaviruspandemiassa eletään eri puolilla maailmaa jo viidettä epidemiapiikkiä, jossa tartuntojen määrät kasvavat hurjiin lukemiin.

Turun yliopiston virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan viides epidemia-aalto ei välttämättä jää viimeiseksi. Koronavirus ole häviämässä maailmasta, mutta pandemian Julkunen uskoo päättyvän noin vuoden tai kahden sisällä.

− En tiedä, onko tämä viimeinen epidemia-aalto, vai tuleeko vielä syksyllä tai ensi talvena uutta, mutta kyllä se sitten laantuu. Virus jää kyllä kiertämään maailmaa muiden hengitystievirusten joukossa, mutta kun riittävästi ihmisiä on sairastanut ja rokotteita on annettu, se ei ole enää niin hankala torjuttava.

Koko maailman väestöä ei saada rokotettua

Julkusen mukaan rokotukset auttavat pandemian lopettamisessa, mutta virusta itseään ei rokotuksilla saada katoamaan.

Koko maailman väestöä ei missään vaiheessa saada rokotettua, eikä sille olisi perusteitakaan matalan tulotason maissa, joissa esimerkiksi malaria on huomattavasti suurempaa kuolleisuutta aiheuttava lääketieteellinen ongelma.

Hengitystieinfektiolle tyypillisesti myös koronaviruksen kohdalla niin rokotuksen kuin sairastetun taudin antama immuunisuoja heikkenee ajan kuluessa, jolloin ihmiset ovat alttiita uudelle infektiolle.

− Niin sanottu laumasuoja-ajatus on tavallaan tullut sellaisista virustaudeista, joissa rokotus tai sairastettu tauti saa aikaan pysyvän immuniteetin. Näitä ovat esimerkiksi tuhkarokko, sikotauti, vesirokko ja Puumala-virusinfektio. Hengitystievirusinfektioissa tällaista pitkäaikaista tai pysyvää laumasuojaa ei synny. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että useimmilla se infektio on pinnallisempi, kuin esimerkiksi tuhkarokossa.

"Ihmisten pitäisi miettiä, että rokotteella suojaa itseään vakavalta infektiolta ja lisäksi tartunnalta, joka voi olla vakava lähipiirissä vaikka vanhemmille tai isovanhemmille."
Ilkka Julkunen

Epidemiapiikki jatkunee viikkoja

Suomessa koronatartunnat ovat nousseet viime viikkoina voimakkaasti. Nyt käynnissä oleva epidemiapiikki jatkunee vielä muutamia viikkoja.

Viimeistään helmikuun puoliväliin tai maaliskuun alkuun tultaessa professori Julkunen uskoo tartuntojen alkavan merkittävästi vähentyä, kun sekä taudin sairastaneiden että kolmannen rokoteannoksen saaneiden ihmisten määrä kasvaa.

Hän muistuttaa, että tärkeintä epidemian torjunnassa ovat yksilön toimet infektion välttämiseksi. Näistä tärkein on rokotuksen ottaminen.

Rokotuskattavuudessa parantamisen varaa

Lisäksi tulevat riittävän etäisyyden pito, maskin käyttö siellä missä on ohjeistettu, hyvä käsihygienia ja yskimishygienia, sekä sairaana kotona pysyminen. Erityisesti rokotekattavuudessa on vielä parantamisen varaa.

− Minä tai kukaan kollegani ei ole keksinyt mitään varsinaista lääketieteellistä syytä, miksi rokotetta ei voisi ottaa. Yli 12-vuotiasta 85 prosenttia on ottanut rokotuksen, eli vielä on satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole sitä suostuneet ottamaan.

– Väkisin ei kenellekään voi rokotetta antaa, mutta ihmisten pitäisi miettiä, että sillä suojaa itseään vakavalta infektiolta ja lisäksi tartunnalta, joka voi olla vakava lähipiirissä vaikka vanhemmille tai isovanhemmille.

Kommentoi »