
Vuosi vaihtui – Mutta miksi uusi vuosi alkaa keskellä talvea?
Takavuosisatojen Suomessa vanha vuosi loppui, kun sadonkorjuuaika päättyi. Vuodenvaihteen naulasi nykyiselle paikalleen eräs paavi.
”Kaikki, jotka eivät juhlineet asiaa aivan kohtuuttomasti, huomasivat, että vuosi vaihtui taas. Mutta minkä vuoksi uutta vuotta juhlitaan juuri keskellä kylmintä ja pimeintä talvea?”
Mikään itsestäänselvyys keskitalven vuodenvaihde ei ole.
Vanhin kirjallisesti muistiin merkitty vuodenvaihdejuhla oli noin 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa vietetty akitu. Tämä parin viikon mittainen bilekokonaisuus käynnistyi ensimmäisenä uuden kuun päivänä kevätpäiväntasauksen jälkeen. Nykykalenterissa tuollainen uusi vuosi osuisi jonnekin maaliskuun lopulle. Muinaisessa Egyptissä uutta vuotta taas juhlittiin kesäkuun puolivälissä.
Nykyisen Suomen alueen maanviljelyskulttuurissa vuoden päätösjuhla oli perinteisesti kekri. Silloin sato oli korjattu ja viljelyvuosi päättynyt.
Tiettävästi uusivuosi alkoi siirtyä nykyiselle sijalleen 1300-luvulla ja virallisesti sen paikka naulattiin vasta 1500-luvulla. Kekrin asema pysyi vahvana vielä satoja vuosia tuon jälkeenkin, mutta kirkolle pakanallinen juhla ei oikein maistunut ja myös kaupungistuminen alkoi murentaa kekriä.
Nykyisistä joulun ja uuden vuoden perinteistä osa onkin alun perin kekrin touhuja.
Mutta asiaan: Miksi kaiken tämän jälkeen vuosi vaihdetaan nykyään silloin kun vaihdetaan?
Joudumme jälleen kerran palaamaan muinaiseen Roomaan, vaikka vuoden jakaminen kuukausiin, siis kuun kiertoihin, on Roomaa vanhempi idea.
Rooman tasavallan alkuvuosisatoina käytössä oli vain kymmenen kuukautta, joiden lisäksi talvella oli muutaman kymmenen päivän jakso, joka ei kuulunut kuukausiin.
Melko pian, Rooman alkuaikoja kuvaavien kirjoitusten perusteella jo yli 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, Rooman toinen kuningas lisäsi kalenteriin kaksi kuukautta.
Näistä toinen, Ianuarius, oli nimetty Januksen, alkujen ja loppujen jumalan, mukaan. Lähivuosisatojen aikana vuodenvaihde alkoi siirtyä juuri tuon kuukauden alkuun.
Roomalaisten tuolloinen kalenteri nojasi kuunkiertoon, minkä vuoksi se ei täsmännyt vuodenkiertoon täysin. Tätä ongelmaa paikkailtiin muun muassa lisäämällä silloin tällöin ylimääräinen kuukausi vuoteen.
Ongelman ratkaisi Julius Caesar, tai ainakin otti ratkaisun nimiinsä. Juliaaninen kalenteri synkattiin auringonkiertoon karkauspäivällä. Samalla vuoden alku sijoitettiin virallisesti tammikuun 1. päivälle.
Edes Caesar ei saanut uutta vuotta asettumaan kohdalleen. Keskiajalla kristillisessä Euroopassa uusi vuosi saattoi alkaa jo joulupäivästä. Tai sitten Marian ilmestyspäivästä, eli maaliskuun 25. päivästä.
Uudenvuoden paikan niittasi lopullisesti vähän yllättäen juliaaniseen kalenteriin jäänyt miina: Caesarin uudistuksessa vuoden mitta oli laskettu 11 minuuttia liian pitkäksi.
1500-luvun puolivälissä kalenterivuoden ja aurinkovuoden välillä oli tämän vuoksi jo kymmenen päivän ero. Paavi Gregorius XIII korjautti kalenterin virheen tarkentamalla karkauspäiväkäytäntöä.
Samalla hän päätti paavillisen virallisesti, että uusi vuosi alkaa juuri tammikuun 1. päivänä.
Lähteet: Britannica: Why Does the New Year Start on January 1?, Time: Who Decided January 1st Is the New Year?, Yle: Uudenvuoden vanhat perinteet.
Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen? Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli.heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa.