Venäjä pelaa ulkopolitiikassaan kovempaa kuin aikoihin. Valtion johto on esittänyt useita vaatimuksia Ukrainasta ja Naton laajenemisesta. Miksi Venäjä toimi niin?

– Kyse voi olla siitä, että Venäjä hakee parempaa neuvotteluasemaa uhkailemalla ja tekemällä ulko- ja turvallisuuspoliittisia avauksia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Veera Laine.

Muuttuvat valtasuhteet Yhdysvalloissa ja Euroopassa antavat presidentti Vladimir Putinille mahdollisuuden esittää omia vaatimuksiaan.

– Venäjä käyttää Ukrainan tilannetta ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yksi tavoitteista on, että Venäjä saisi tunnustetun roolin ja näyttäisi vahvemmalta ulkopoliittiselta toimijalta kuin aikaisemmin. Putin haluaa, että Venäjästä tulisi Yhdysvalloille vastinpari. Venäjä hakee asemaa, jossa Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat tasavertaisina.

Venäjän sisäinen kehitys ja kansan tyytymättömyys hallintoon ei Laineen mukaan ole ensisijainen syy Putinin ulkopoliittisiin ulostuloihin.

– Vaikka sisäpoliittinen tilanne ei ole Putinin tuoreimmissa ulkopoliittisissa lausunnoissa tärkein motivaattori, sisäpolitiikka määrittelee Venäjän hallinnon mahdollisuuksia. Hallinnon suosio on pienentynyt vuodesta 2018. Ihmisillä on pelkoja, huolia ja ongelmia, mutta Venäjän hallinto on niiden edessä neuvoton ja haluton toimimaan.

Ukrainan osalta tilanne on Laineen mukaan venäläisten mielestä erilainen kuin Krimin valtauksen aikaan vuonna 2014. Mielipidemittaukset eivät nyt anna tukea sotatoimille Ukrainassa.

– Putinin olisi vaikea hankkia yleisen mielipiteen tuki laajamittaiselle hyökkäykselle Ukrainaan. Venäläiset eivät halua sotaa. He pitävät sitä silti mahdollisena ja pelkäävät sotaa enemmän kuin aikaisemmin. Uhkakuva on luotu, ja se on ihmisten mielessä, sanoo Laine.

Sotatoimien laajentaminen Ukrainassa ei vaikuttaisi tavallisten venäläisten arkihuoliin.

– Sotilaallinen interventio on kallista. Jo sodalla uhkaamisessa on isot sisäpoliittiset riskit, vaikka tietysti sodalla uhkaaminen on eri asia kuin sodan aloittaminen.